Nyt on meilläkin ne Pony-pussilakanat

No enhän mä voi millään olla pois täältä blogista… =D

Mutta itse asiaan, olen ihan innoissani täällä… 😉

Tilasin siis sieltä Palorannalta pariviikkoa sitten harmaa-valkoiset Pony-pussikanat, mutta niin huono tuuri kävi että ne oli loppuunmyyty. :´( Ja vaikka Palorannan Heikki kuinka yritti mulle metsästää ja kinuta niitä valmistaja Brands of Scandinavialta, oli vastaus EIIII OOOOOO, EIIIII TUUU.

Epätoivoisena etsin niitä kaikkialta ja soittelin läpi niin Anttilat, Stockmannit kuin muutkin marketit ja jälleenmyyjät. Kaikkialla sama juttu, ei oo harmaa-valkoista enää jäljellä.

Mutta hätä ei sitten ollutkaan tämän näköinen, koska löysin täysin uudet ja käyttämättömät pussarit Huutonetistä. SIIS VOITTEKO USKOA MIKÄ MÄIHÄ! =D

Ja tässä ne nyt sitten on!

P3091465.JPG
Pakko oli heti kokeilla niitä sänkyyn! Nappasin teille kuvan miltä pussilakana näyttää kokonaisuudessaan. 
Takaosa on kokonaan harmaa, samoin tyynyliina. 🙂

P3091474.JPG
Ja tässä pedattuna tyynyliinojen kanssa. <3

P3091475.JPG

P3091478.JPG
Millään en olisi tahtonu piilottaa niitä päiväpeiton alle, mutta tahdoin kuvan myös lopputuloksesta. 🙂

P3091481.JPG

Mun Ponyt! <3 <3
Ja koska Palorannalta ei nyt sitten tullutkaan niitä pussilakanoita, valitsin siihen tilalle jäljellä olevat 2 harmaata Pony-kuppia ja 2kpl pieniä tarjottimia. Harmi ettei niitäkään ollut enempää jäljellä, mutta saampahan nyt edes yhden kuppiparin. 🙂

Ja himoitsen kyllä sieltä Eva Solon aterimia, jotka olisi alennuksessa. Parikymppiä pitäisi maksaa lisää, jotta sellaiset saisi…. njaaa. Täytyy miettiä mitä tekee, ostaako vielä ne, vai ottaako erotuksen rahat takaisin. (Aterimet löytyy TÄSTÄ!)

Heipsis! <3

25 kommenttia “Nyt on meilläkin ne Pony-pussilakanat

    1. Valua Kuvasa: No joo, huutiksesta olen paljon kaikkea kivaa löytänytkin, mutta että epätoivoisesti etsimäni Pony-pussaritkin löytyi sieltä, se on kerrassaan HIENOA! =D Taidankin jatkossa katsoa ensimmäisenä sieltä, ennenkuin ryntään verkkokaupoille ostoksille. 😉

    2. Uusi lukija ilmoittautuu.. en osaa käyttää omaa blogger profiiliani, joten ainakin toistaiseksi kommentoin anonyyminä.. Pari kuukautta olen jo blogiasi seurannut Miia :)Itsekin yhdyn täysin tuohon mitä toinenkin kommentoija sanoo.. metsästin pitkään sellaista Marimekon vihreää paitaa jossa on puunkuvia (lapselle) etsin huutonetistä ja kun en tiennyt mikä kuosin nimi oli niin oli myöskin vaikeaa löytää.. loppujen lopuksi paita osuikin silmääni paikalliselta kirpparilta hintaan 4 euroa, voin kertoa että kyllä oli hjuva fiilis ;-DKäytkö sinä Miia ikinä kirppareilla? Olen itse ollut huutonetissä jo viidettä vuotta, niin myyjänä kuin ostajana :)terkuin: anonyymi Mikkelistä

    3. Mikkelin anonyymi: ihana kommentti! Kiitos! &amp;lt;3 &amp;lt;3 &amp;lt;3 &amp;lt;3 Mäkin olen yrittänyt monesti etsiä huutiksesta vaikka mitä, mutta ilman nimeä on vaikea kahlata siellä viidakossa. 🙂 En muistanut yhtä mainoslehtisessä ollutta lasten talvihaalarin merkkiä ja etsiskelin sitten vaan ruskea haalari yms.ympäri pyöreää. Kyllähän se sitten löytyi, mini a ture-merkkinenhän se oli, mutta kaikki muutävät koot ja värit olit just liian isoja tai pieniä. :)Olen aika paljon ostellut huutonetistä juttuja, omia ja tytön vaatteita, kenkää, riviera maisonia… Arvostan kierrättämistä suuresti ja monesti sieltä tosiaan tekee huippulöytöjäkin, kuten Pony-lakanat ja Avalle ostamani punainen trenssi (joka oli kaupasta aikoinaan loppu kun menin sitä hakemaan). Kirpparilla olen käynyt kanssa paljon ja varsinkin nuorempana ostin lähes kaikki vaatteet Uffilta. Silloin elettiin aikaa ennen henkkamaukkaa ja seppälä oli ainoa nuorekas putiikki. Nyt en ole pahemmin päässyt kirppareita koluamaan, mutta kesällä olisi tarkoitus käydä ainakin muutama ulkokirppari katsastamassa. Kirppareilta olen ennen ostellut cd-levyjä, leffoja, kirjoja, koruja vaatteita ja pieniä kodin juttuja. Luulen jatkossa keskittyväni varmaankin lasten vaatteisiin ja sisustukseen. Me ollaan paljon kierrätelty tavaraa ja vaatetta perheen ja ystävien kesken, meitä on paljon samaa kokoluokkaa ja lapsia eri iässä, joten aina löytyy joku tarttee itselleen tarpeettomaksi jäänyttä. Mun isoveljellä on 4 ja 5-vuotiaat tytöt ja heiltä tulee paljon vaatetta ja leluja meille. Itseltäni taas menee vanhoja vaatteita ja kodin juttuja pikkusiskolle. Isosiskon kanssa vaihdellaan paljon kaikkea puolin ja toisin. Isosisko ostaa ja lukee paljon kirjoja ja häneltä olenkin viimeiset vuodet lainannut luettavaa, kun taas leffat menee meiltä hänelle. Halpaa lystiä, kun löytyy kaksi perhettä jotka käyttää samaa tavaraa. =DMulla on menossa 4 eri &amp;quot;huutispäivystystä&amp;quot;, eli jos mun hakusanoille tulee tavaraa myyntiin, saan heti sähköpostia ja pääsen tekemään kauppoja. 🙂 Yksi näistä on Eero Aarnio ja harmaat kupit, niitä tarttis pari lisää… *hih* :)Kierrätys kunniaan, on mun yksi elämänohje jonka olen kotoa oppinut ja meinaan myös Avalle sen iskostaa päähän. =D

    4. Minua niin nauratti tuo kommenttisi &amp;quot;elämä ennen henkkamaukkaa&amp;quot;.:D Jos saa esittää toivepostauksen, niin kyllä se on ehdottomasti &amp;quot;elämä ennen henkkamaukkaa&amp;quot;. Niin totta tuo, ettei oikein ollut muuta kuin Seppälä ja ajattele, ettei edes sitäkään ollut ihan kaikissa pikkupaikoissa… Vanhoja valokuvia katselemallahan se totuus selviää…:)

    5. Valua Kuvasa: Voitko kuvitella enää elämää ilman H&amp;amp;M:ää? =D Mic Mac oli kova sana ja muistan kuinka aina vonkasin äidiltä Mic Macin hupparia ja farkkuja. 🙂 Seppälä oli silloin se numero 1 ja varsinkin seppälän Smithys farkut. Ou lord, ne oli ihan kamalat, korkea vyötärö, joustamaton paksu kangas ja reisistä löysät pillilahkeet. YÖKS. Värinä viininpunainen, vihreä ja ruskea. Kansitakki ja purkkarit, sammarit ja myöhemmin paksupohjaiset kengät sekä tikkitakit. Ja miksi sen sukankin piti näkyä kengän ja farkunlahkeen välistä? ;)Nyt mä muistan, AEROBIC-SUKAT! Ja pyöräilyhousut, polvenpäälle tai alle. Yhdistettynä isoon löysään miesten t-paitaan. :)Ei, en halua muistaa enempää… *tirsk* =D

    6. Muistele vaan. Nauroin täällä jo ihan kippurassa jutuillesi!:D Toivepostaus on voimassa edelleen. Siitä tulisi kaikkien aikojen hitti. Kaikki klikkailisi sitä ja lehdet kirjoittaisivat &amp;quot;elämästä ennen henkkamaukkaa&amp;quot;… Voin jo kuvitella.:)Minullakin oli ne vihreät kamalat housut, sammarit ja kansitakki. Tikkitakkia ei muistaakseni ollut tai jos oli, en vaan muista. Voi miten katkeraa se oli, kun äiti ei ostanut purkkareita, koska hänen mielestään niillä tuli kasvavan lapsen jalasta pullajalat. Melkein kaikilla muilla oli purkkarit ja valkoiset sukat vilkuttivat sieltä sisäänpäin taitettujen farkkujen lahkeiden välistä. Oliko ne lyttyyn laitetut jenkkisukat jotakin aerobic-sukkia? Pyöräilyhousuja oli eri värisiä ja niitähän piti olla heti monet. Mutta ihana Miia, muistatko, että jossakin välissä kaikilla piti olla hiihtarit? Sellaiset trikoopöksyt, joissa oli lenksut jalkojen alta… Voi että minua naurattaisi ihan ääneen, mutta pakko olla hiljaa, ettei muksu herää.:D Kyllä elämä ennen henkkamaukkaa oli aika kekseliästä.

    7. Valua Kuvasa: Ne lyttyvarsi sukat oli juurikin kuuluista aerobic-sukat. Ne piti laittaa jalkaan myös juhlamekon kanssa hääjuhliin. =D Miten voisinkaan hiihtarit unohtaa! Ne oli mun lempparit. Ja mikä parku tulikaan, kun se jalkarenksu meni poikki…. Yhyyyyyyyy, äitiiiiiiiiii, mun hiihtarit ei ole hiihtarit jos toinen puntti nousee….. =D Miten olisi sitten tämä napapaita aika? 90-luvun puoliväliä parhaimmillaan. 😉 Mulla oli varmaan kymmenen napapaitaa ja kaikissa jokin ihana teksti, sexy babe, kiss me, love me i´m sexy… hui ja ikää reilut 10-v. =D Samoin tämä ihana minihame ja säärystimet (ja sanomattakin selvää, se napapaita kans). Ja tuon kokonaisuuden kruunasi paksupohjaiset lenkkarit. Oliko sulla ysäriaikaan se sellainen kierulainen rannekoru, joku käärme tai tälläinen joka tuntui kiemurtelevan kaikkien käsissä? Itse en koskaan sellaista saanut ja olin niin katkerana äitille siitä. Pikkureppu mulla sentään oli, se oli kans ihan must have. Mitä pienempi sen parempi. =D

    8. Voi hyvä Luoja, etten tukehdu nauruun täällä:D Napapaitoja täälläkin oli ja niitä taisi myydä muistaakseni Fiorella-kauppaketju, mutta voi olla, että muistan väärinkin. En saanut pitää niitä muuta kuin villatakin alla, mutta pidin napitusta siihen asti auki, että se typerä Love me -teksti näkyi. Minihameita minulla ei ollut, koska pidin aina farkkuja.En muista tuollaista käsikorua, mutta jojo piti olla sekä superpallo ja &amp;quot;löllö&amp;quot;. Myös sellainen värikäs muovinen jousimainen haitari, joka meni portaita alas, piti olla. Paksupohjaisia kenkiä pidettiin totta kai. Pikkurepun kävin ostamassa Tukholmasta, koska meillä niitä ei ollut myynnissä ja se oli niin mahtava juttu, kun sai oman pikkurepun. Yhtäkkiä niitä tuli sitten myyntiin joka paikkaan. Ranteissa oli punottuja nauhoja ja sitten sellaisia ohuita värikkäitä kuminauhoja, joilla tehtiin myös temppuja sormissa venyttämällä. Päässä piti olla sellainen pikkuletti, johon oli laitettu värikästä narua ja helmiä sekaan. Niitä sai tapahtumissa tai festareilla teetetyksi. Ekat sellaiset teetin muistaakseni jossakin ulkomaan reissulla. Eikä kukaan tietenkään voi muistaa jenkkihuiveja ja hiusdonitseja, eihän? Mikä se sellainenkin muoti oli, että huivista taiteltiin sellainen hiuspanta ja pantiin solmu niskaan? Kaikilla oli sellainen ja tukassa vouku tietenkin ja kilo hiuslakkaa. Jossakin vaiheessa oli kukkatennarit pakko saada ja niitä pidettiin niiden ryttysukkien kanssa. Tukkaan laitettiin sähäkkä permanetti ja onnekkaimmat saivat R-collection anorakin, jonkun karmeanvärisen tietenkin. Minä en saanut. Katkeraa. Onneksi oli kuitenkin se kansitakki.:D

    9. Luin tämän keskustelun ja voi Luoja, muistan nämä kaikki villitykset niin elävästi! Ai kauheeta, miltä tuo muoti nyt vaikuttaa, mutta oli silloin niin hothot! Mutta taisitte vallan unohtaa pitsineuleet ja &amp;quot;heitto&amp;quot;-etuhiukset, puhumattakaan 80-luvun siili-etuhiuksista yhdistettynä takatukan &amp;quot;häntään&amp;quot;! Ja hei, neon-värit ne vasta pop olikin ;)Oisko toi käärme voinut olla &amp;quot;luikero&amp;quot;? Sellanen, mikä oli huomaamattoman siiman päässä ja sitä saattoi vetää sormien välistä. Mulla oli sellanen oranssi, siskolla vihreä :)Mutta hei, miettikää, miltä tämän päivän muoti vaikuttaa 20 vuoden päästä legginseineen ym.?! ;D-I-

    10. KÄÄK! Te hullut pistätte muistot pyörimään täälläkin päässä: tosiaan purkkarit joita sai kinuta just siks kun vanhemmat ei pitäneet niitä sopivina kasvavan lapsen jaloille. Sitten pyöräilyshortsit joiden alle laitettiin legginssit tms. ja sitten maiharit jalkaan ja joku huppari. Itse koin myös hopparivaiheen: tärkeintä oli mahdollisimman löysät henkselihousut, joista henkselit roikkui alhaalla ja päälle faijan kaapista kauhtunut flanellipaita. Ja voi tsiisus, mulla oli sellaiset vihreät ällöttävät farkut ja olin kateellinen kavereille, joilla oli viininpunaiset.Aikoinaan ehkä maailman parhaat lenkkarit oli L.A. Gearit, valkoiset. Maailmani murentui, kun jäin auton alle ja sääreeni sain avomurtuman. Kengät farkkuja myöten olivat toki veressä ja sinne menivät sitten rakkaat L.A. Gearini.Kansitakki oli myös mulla. Ja pyöräilyshortsien kanssa kesällä tosiaan täytyi olla mahdollisimman löydä t-paita. Olisko niihin aikaan sitten &amp;quot;vyötetty&amp;quot; se t-paita vielä vyölaukulla. 😀

    11. Valua Kuvasa, Inanaa ja Anonyymi: Apua mitä muistoja tulee mieleen koko ajan lisää. =D Siis ne donitsit! Mullakin oli niin lyhyt tukka, että hyvä että pientä siimahäntää sai taakse ja silti piti siihen nykeröön taikoa se samperin paksu donitsi. Mun suosikki oli tietty viininpunainen samettinen. 🙂 Rannenauhat oli kans, niitä tein itsekin kovasti ja monta piti olla aina samanaikaisesti. Iik, löllö! Se limainen venyvä juttu jota oli kiva heitellä ja sitten se oli ihan karvoissa, hiuksissa ja muussa ellottavassa pjaskassa. Superpalloja mulla ei pahemmin ollut, mutta kuulia keräsin into piukeena. Samoin keräilytarrakirjoja vai mitä ne nyt oli, Alfred J kwak oli rakkain keräilyn kohde. Niitä tarroja ostettiin jossain 6 tarran paketeissa ja sitten ne laitettiin oikeisiin numerokohtiin sinne kirjaan. Kavereiden kanssa vaihdeltiin sitten niitä jotka itsellä jo oli. =DPermis oli mullakin, ekaa kertaa ekaluokkalaisena. Kotipermis. Kamala. =D Mutta ihan pakko oli se saada kun kaikilla aikuisillakin oli. 😉 Mulla on ekan luokan koulukuvissa ponnari vaan toisella puolella päätä ja hirveät kiharat. Ja persikan värinen Karvinen-college paita. Moi vaan kaikki jotka tunnistaa! ;)Ooo, mulla oli geeliheitto-etutukka vuonna 1993 ja se jos mikä oli magee! Isoveljen Biozelia laitoin, sitä sini-pinkki-väristä tuubia, mitä kai vieläkin on saatavilla. Mutta muistattekos Fiit ja Date-tuoksut? Mulla oli monta Fiitä ja se pikkumusta oli suosikkituoksu. Date-tuoksuista valittiin paras aina sen kuvassa olevan olevan naisen perusteella. Mun luokkalaisten ykköstuoksu niistä oli se blondi, olisko ollut lila korkki siinä? =D Varmaan tuoksu hyvältä, dödöä vaatteisiin. Jee. :)Mulla oli kans hopparivaihe, olin 5-luokalla. Stockamannilta sain kinuttua Stacka co:n (oliko oikein?) lötkösammarit ja collegehousuja, koko XL of course. Samoin käytin veljen flanellipaitoja ja paitiksia sekä t-paitoja. Mulla oli myös lippis, mihin olin itse kirjoittanut kaikkea hauskaa, kuten f*&amp;#39;k me, mä oon paras, Bon jovi… Ja erotica olin kans kirjoittanut Madonnan biisistä innostuneena, tosin väärin EROTIKA. 😉 Anteeksi äiti! :)Mä en saanut koskaan Geareja vaikka vinguin. Lainasin sitten kaverilta, jolla niitä oli kolmet. Ja vyölaukku. Do I have to say more? Oli ja monta! Nythän vyölaukku tekee taas tuloaan. 😉 On näiden täysi-ikäisyyden kohta saavien kesän hittituote. =D Itse en tod aio ostaa vyölaukkua, eeeeeeennnnn! =D

    12. Lisää: Fiorellasta ostettiin joo napapaidat! =D Ja oih ja voih niitä kaikkia pervoja muita hepeneitä mitä silloin oli. ;)Olen ihan varma, että me tullaan nauramaan tälle kalsarikaudelle, &amp;quot;äh häh häää, kalsarit ja hame&amp;quot;. =DOotteko muuten sortuneet vuosituhannen vaihteessa tähän matalavyötäröfarkku-buumiin? farkut oli niin alhaalla että persii vilkku joka suunnasta ja ne stringit piti tietty näkyä kans, pitäähän muitten tietää että just SÄ käytät seksyjä pikkuhousuja…. Tämä oli sitä &amp;quot;Britney Spears – Aguilera – Shakira-aikakautta. Mullakin oli napamittainen untuvatakki ja alaselkä paljaana kun kovilla pakkasilla ulkona liikuin. En kyllä muista että olisi kuitenkaan ollut kovin kylmä. 😉 Enää en pystyisi tuohon suoritukseen. 😉

  1. Olen jo pitkään seurannut blogiasi, aivan mahtava! blogi sekä teidän koti!! Nyt vasta rohkenen kommentoimaan, kun on kysyttävää.. Vastaus varmasti löytyy blogisi teksteistä aiemmin, mutta en jaksa lähteä selailemaan.. Mistä teidän ruokapöytä on hankittu ja mitä maksoi? Oliki nimittäin hakusessa samantyylinen. Oon jäänyt sun blogiin täysin koukkuun! 😀 jatka samaan malliin!

    1. Anonyymi: Kiitos ilahduttavasta kommentistasi! &amp;lt;3 &amp;lt;3 Tuli tosi hyvä mieli! :)Meidän ruokapöytä on ostettu Anttilasta ja on nimeltään Classico. Hinta 299 ja kun kurkkasin niin netanttilankin sitä on taas tullut. 🙂 Alla suora linkki:<a rel="external nofollow" href="http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=531921&amp;storeId=1444&amp;catalogId=1444&amp;shopId=10008&amp;compartmentId=10065&amp;categoryId=10176Pöytä&quot; target="_blank">http://www.netanttila.com/webapp/wcs/stores/servlet/ProductDisplay?productId=531921&amp;storeId=1444&amp;catalogId=1444&amp;shopId=10008&amp;compartmentId=10065&amp;categoryId=10176Pöytä</a&gt; on tosi hyvä ollut, ikää vuosi. Ei ole pahoja naarmuja, ainoastaan muutamassa kohtaa sellaista kiiltävälle pinnalle ominaista &amp;quot;pyörtyvä-kuviota&amp;quot;, joka näkyy vain viistottain tulevassa valossa ja pää pöydän reunassa kiinni. 😉 Meillä pöytää on hakattu (kiitos tytön) vaikka millä ja pöytäliinoja tai mitään tälläisiä emme ole käyttäneet. Putsaan pöytää perus puhdistussuihkeilla tai laimennetulla tiskiaineella (käsitiski) ja mikrokuituliinalla. Myöskään värjäytymiä ei ole tullut, vaikka pöydälle on lentänyt niin porkkanaa, mustikkaa kuin currya ja kurkumaakin. Voin siis suositella tätä pöytää ihan sydämestäni. &amp;lt;3 🙂

  2. Nuo on ihanan väriset. Sopis meidänkin makkariin oikein hyvin.. 😛 Niitäkö ei siis enää tehdä? Vai miksei niitä mistään saa? Ihan tylsää. Ja kommentoin nyt tähän samaan että tuo alemman postauksen Flamingo = &amp;lt;3. Aivan upea, ja sopii teille kauniisti Tuplisten seuraksi! 🙂

    1. Janina: Nuo pussilakanat on tismalleen samaa sävyä kuin meidän seinä. Sellainen ihan vähän lilaan taittava pehmeä harmaa. 🙂 En tiedä onko niiden valmistus lopetettu, koska kaikki markettien pussilakanat on myyty puoleen hintaan pois joulualesta alkaen. Ainakaan niitä ei ole tulossa vähään aikaan lisää, näin oli sanottu Brandsilta. 🙁 Mäkin katselin niitä kaupoissa viimevuoden puolella, enkä ostanut kun ajattelin kyllähän sitä kerkeää. Mutta ei, aleenhan ne sitten meni ja koska välttelin alelaareja, en tietenkään kerennyt ostamaan noita harmaita ennenkuin ne oli jo loppu. Toivottavasti valmistaisivat muutaman erän lisää, edes harmaa-valkoista ja beige-valkoista. Saisi kaiki halukkaat kotiinsa ihanat pussarit. =DLaadullisesti nuo on aika kivat, sellaiset kevyet ja ohuehkot. Voisin ottaa toisenkin satsin jos vaan olisi jossain tarjolla. 🙂

  3. Moikka taas, aivan mielettömän upeat nuo lakanat ja hei onko Teillä uusi sänkykin?Tuo(Netanttilan) ruokapöytäkin houkuttaisi, mulla on kalusteet nyt pikkuhiljaa vaihtumassa takaisin valkoisiin, kun muutama vuosi sitten tuli joku pakottava tarve hommata tummaa puuta ja se ei sitten ollenkaan ollut mun juttu, miten saat miehesi suostumaan uusiin hankintoihin, minä olisin ostanut jo uuden ruokapöydän aikaa sitten, mutta kun miehen mielestä entinen on ihan hyvä, eikä sitä kuulemma tartte vaihtaa 🙂 hih, mun mielestä pöytiä pitää vaihtaa parin vuoden välein kun maku muuttuu:)Aurinkoista viikonloppua,kuuntele YoyTobesta Robin – Ihan helmi , kappale, sain sen pojaltani eilen ja kyyneleet tulivat silmään… aikkas söpöä! Laittaisin linkin, mutta en tiedä saako tänne laittaa? tuisku

    1. Tuisku: Ei oo uusi sänky, sama vanha. =D Mulla oli myös nelisen vuotta sitten tumman puun-vaihe, mutta onneksi en ehtinyt ostamaan silloin mitään. Se kausi ei kauaa kestänyt ja vaihtui sitten pähkinään. Ja pähkina vaihtui takaisin valkoiseen ja tyytyväisempi en ole päätöksestäni koskaan ollut. :)Meillä mies tykkää kanssa sisustaa jonkin verran ja maku on melko samanlainen. Mies tahtoisi tosin enemmän persoonallisempia ratkaisuja ja kalusteita ulkomailta. Tosin niissä hintalappukin on hieman toistaluokkaa ja siksi ovat haaveissa vain. Meillä mies on vaan parista jutusta ollut sitä mieltä, ettei niitä värin takia vaihdeta, yksi niistä on meidän pähkinäkauden hitti, sänky. 🙂 Siitä mies tykkää kovasti.Kävin kuuntelemassa tuon biisin ja oli tosi koskettavat sanat. Erityisesti toinen säkeistö oli kaunis ja rehellinen, just sellainen mitä itsekin olen nuoriso-iässä itse ajatellut. &amp;lt;3 Minunkin äiti on mulle ihan helmi ja toivottavasti Ava ajattelee joskus isompana minusta samoin. Kyllä ne lapset on niin ihania, vaikka yhteentörmäyksiltä ei voi murkkuiässä välttää. Ihana poika sinulla, kun kertoi tuon biisin välityksellä että sä olet sille ihan helmi äiti. &amp;lt;3 &amp;lt;3 &amp;lt;3 &amp;lt;3Robin kiteytti laulunsa sanoissa monen nuoren ajatukset! Kiitos hälle siis!!! &amp;lt;3 &amp;lt;3 &amp;lt;3

    2. Moikka!Ostin tänään yhden setin noita harmaa-valkoisia ponylakanoita Raisiosta, kauppakeskus Myllyn Sokokselta. Sinne jäi vielä 1 harmaa ja muutama beige setti. Ja myös niitä harmaita pienempiä tarjottimia oli muutama.Meiltäkin löytyy myös 12 noita Aallon servettirenkaita, ovat tosi kivat.Mäkin olen huutonetin kautta ostanut täysin uudenveroisen Artekin valkoisen Kanto-lehti/takkapuutelineen 40€ normihintaa halvemmalla. Kyllä sieltä voi tehdä löytöjä :)Iloista viikonloppua teidän perheelle!-I-

    3. Anonyymi: Sulla oli onnea! Itse oli yhteydessä myös Raision sokokselle, mutta eivät olleet halukkaita lähettämään niitä minulle. Onneksi huutis pelasti!Itse meinasin jokin aika sitten huutaa valkoista Kantoa, lieneekö sama jonka ostit? =D Huutonetistä tekee välillä mitä parhaimpia löytöjä. Nyttenkin siellä on myynnissä vaikka mitä kivaa ja pitää oikein miettiä huutaisiko sieltä jotain. Muutama Zaran vaate on kiikarissa ja yhdet salaattiottimetkin… =DMukavaa viikonloppua sinulle myös! &amp;lt;3 &amp;lt;3

  4. Mun oli pakko tulla lukemaan koko viestiketju!!! Ihan sairaan hupaisaa :DMuuten, jos te kuvittelitte ysärillä kulkeneenne törkeissä vermeissä, kuvitelkaa meikää, joka oli teinari kasarilla. En kehtaa edes vanhoja kuvia katsoa, oksettaa niin. Farkut piti olla lahkeista niin kaposet että ne ei meinannut mennä jalkaan ollenkaan. Itse revityt farkkulahkeet missä hapsut, OMG! Neonväriset college-paidat, Ellokselta! Joka oli silloin kuuminta uutta, varmaan eka postimyyntifirma mikä tuli. Ja mulla oli just se ihana tukka tyyli, siili edestä ja päältä sekä takana takatukka, mullet..YRJÖTTÄÄ! Yks huippuvaate oli minnipaita missä oli muovinen ommeltu minni edessä ja sitä kun painoi kuului tröööt. Siellä sisällä oli joku vinkuosa…Poistun häpeillen….

    1. Ihan mahtava kommentti. Kuka muistaa kreppiraudat ja ne kauheat pöyheät kampaukset? Olin ala-asteella pikkulikka, kun tukka piti kreppailla.:D

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *