Koiramme Miffe on tänään ollut tosi vaisu. Päivällä huomasin sen laahaavan takatassuja. Miffe on kivuliaan oloinen ja läähättää kokoajan, oireet ovat pelottavan samanlaiset kuin edesmenneellä Roopella. Myös ylösnouseminen on vaikeaa ja hidasta. Hyppäämään Miffe ei pääse lainkaan ja kaiholla vaan katselee lempipaikkaansa sohvan nurkassa.
Koiraperhettä koetellaan taas
Ajelin hetki sitten tassuista karvat ja ainakin yhden anturan väli on tulehtunut. Desinfioin sen ja laitoin antibioottista rasvaa, jota meiltä löytyy vaikka muille jakaa lukuisten muiden tulehdusten vuoksi. Soitto eläinsairaalan päivystykseen ja ohjeistus seurata vointia. Jos huononee vielä tuosta tulevan yön aikana niin mars Viikin pieneläinsairaalaan. Jos ei, niin huomenna aamulla soitto omalle lääkärille ja selvittämään tilannetta.
Toivon niin kovasti, että kyseessä olisi vain tassun nivelen vinksahdus ja siitä aiheutuva kipu. Tosin en usko, että tämä vaikuttaisi molempiin tassuihin. Yritän olla maalaamatta piruja seinille, mutta väkisinkin tulee mieleen Roopen äkillinen sairastuminen viime vuoden elokuussa ja kuolema. Kunpa tällä kertaa meillä olisi onnea matkassa, ja kyse ei olisi sydänperäisestä vaivasta tai halvauksesta….
Pitäkää rakkaat peukkuja meille, etten menetä toistakin karvaista vauvaani. En tiedä mitä sitten teen.
* * *
Miffellä kaikki ok – onneksi!
EDIT: Koira on ”kunnossa”, eikä mitään vikaa löytynyt mistään. Kokeita tehtiin vaikka kuinka ja mikään ei selitä Miffen kipua ja oireita. Kaikki on siis periaatteessa täysin kunnossa, pieniä juttuja lukuunottamatta. Labratuloksissa oli vähän sitä sun tätä, mutta kaikki oli kuitenkin viitearvojen rajoissa, eikä selitä huonoa vointia. Ei luunmurtumia, ei revähdyksiä, ei tulehduksia, ei märkäkohtua, ei valeraskautta, ei munuaissairautta, ei maksan toimintahäiriötä, ei kasvaimia – ei siis kertakaikkiaan mitään, mikä selittäisi Miffen huonon voinnin ja kivut.
Saatiin kipupiikki ja kipulääkettä napsimme nyt myös kotona seuraavat kolme päivää. Jos oireet jatkuu, menemme takaisin Viikin pieneläinsairaalaan. Jos eivät, hoito jää tähän. Olen aivan ihmeissäni tästä, mutta onnellinen. Ja tosi väsynyt, kun olen päivystänyt yötä päivää Miffen vuoksi.
Nyt juon satatuhatta kuppia kahvia ja otan loppupäivän rennosti! Jos kukaan teistä Miffeä hoitaneista lääkäreistä eksytte blogiini, tahdon KIITTÄÄ TEITÄ MAAILMAN PARHAASTA HOIDOSTA! Kiitos!
Comments are closed.