Juhlamekkostressi ja kenkäkatastrofi

Olen koko illan istunut nenä kiinni koneessa ja puhelin korvalla, kun olemme ystäväni kanssa etsineet juhlamekkoja ja korkkareita tuleviin juhlatilaisuuksiin. Stockmannin nettikaupasta katsoin heti ensimmäisenä valikoiman ja yli kymmennen muun nettikaupan selailun jälkeen palasin toteamaan, että se paras mekko oli se ensimmäinen löytämäni vaihtoehto. 🙂 Tämän kun olisin arvannut, niin olisin säästänyt yli kolme tuntia. 😀

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-31%20koht

Tämä Esprit Collectionin mekko* valikoitui lopulta minun cocktail-asukseni ja aion myös käyttää kyseistä mekkoa parin viikon päästä järjestettävässä hienommassa juhlassa, jonka pukukoodi on tumma puku. Mekon suositeltaisi olevan mahdollisimman juhlava, eli mieluiten pitkähelmainen, mutta myös muodinmukaiset lyhyemmän helman mekot kyseiseen juhlaan kelpuutetaan. 🙂 Tämä päällä meinaan astella juhliin ja toivon että en ole pahasti alipukeutunut. 😀N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-31%20koht

Olen melkoisen mukavuudenhaluinen pukeutuja enkä koe oloani mukavaksi liian paljastavissa tai “hienoissa” vermeissä. Yllä oleva Vero Modan mekko* on minusta kaunis ja sopivan asiallinen. Sen saa helposti asustettua juhlavaksi koruilla, kengillä. kampauksella sekä laukulla. Tätä mekkoa en kuitenkaan laittaisi kuin korkeintaan cocktail-dresscoden mukaisiin tilaisuuksiin, koska mekon materiaali ei ole kovin juhlavaa.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-31%20koht

Kenkäosastolla vedin toistaiseksi etsinnöissäni vesiperän. Haluaisin melko matalakorkoiset korkkarit, joita voisin käyttää ehkä useamminkin kuin pari kertaa. Maksimikorko on minulle noin 8cm, koska olen jalkavammainen ja löysänilkkainen. Kuvan nahkaiset Calvin Kleinin avokkaat* ovat minusta tosi kauniit, mutta jäin miettimään tuota mattapintaista nahkaa. Olisiko kiiltonahka kuitenkin parempi vaihtoehto kokkareita ja juhlia ajatellen? Onko nämä liian arkiset teidän mielestä?

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-31%20koht

Nämä Michael Korsin korkkarit* olisivat olleet kauniit, sirot ja naiselliset, mutta kokoja ei harmikseni enää löydy. Itselläni oli hieman vastaavan malliset MK:n korkkarit pyöreämmällä kärjellä, mutta niissä koko 36 oli aavistuksen väljä. Tämä suipompi kärki olisi kolmekutosena ollut varmasti täydellinen jalkaan.

Onneksi mekko on nyt löydetty ja tilattu nettikaupasta ja toivon sormet ristissä että koko on oikea ja mekon malli muutenkin omalle pätkäpituudelleni ja vartalonmallilleni sopiva. Espritin vaatteista ei minulla ole kovinkaan paljoa kokemusta, joten kokoluokitus on minulle vieras. Huh, kenkien etsintä vielä jatkuu, saa vinkata kivoista ja siroista mustista korkkareista maltillisella korolla ja ilman platformia. 🙂

(Postaus sisältää mainoslinkkejä, linkit merkitty *-merkillä!)

Bestån viimeistely & valkoiset lasilevyt :)

Käväisin aamupäivällä ystäväni S:n kanssa Ikeassa pienellä shoppailukierroksella ja voitteko uskoa, että kahden vuoden odotukseni on viimein ohi: Bestå-tason päältä löytyy viimeinkin valkoiset lasilevyt! 🙂

iP1019451.jpg

iP1019452.jpg

Olen jo neljästi käynyt näitä valkoisia lasilevyjä Ikeasta ostamassa kahden vuoden aikana, mutta joka kerta ne ovat olleet tilapäisesti loppu. Viides kerta viimein toden sanoi ja saimme S:n kanssa mahdutettua 180cm ja 120cm mittaiset lasilevyt autoon ja meille. Woman power rules! 😀

iP1019456.jpg

pP1019458.jpg

Lasilevyt tekivät Bestå-kaapista viimeistellymmän ja tyylikkäämmän näköisen, kuten arvelinkin (ja tiesinkin kun ystävälläni on lasit tasonsa päällä). Samalla ne suojaavat kaapin kansilevyä, eikä minun tarvitse enää sen kummemmin suojella kaappia roiskeilta tai kynttilöiden steariinilta. 🙂

iP1019461.jpg

Valkoinen lasi peilaa kauniisti ja se on kuin korkeakiiltovalkoinen heijastuspinta. 🙂 Nyt on kaapin runko ja korkeakiiltovalkoiset Tofta-mallin ovet samaa sarjaa. 🙂

Pakko vielä teille kertoa, kun meille kävi hauska sattuma Ikeassa. 😀 Puhuimme S:n kanssa yhdestä ystävästä, kun S oli hänet mahdollisesti nähnyt ruokakaupassa ja hän kysyi minulta että onko ystävä muuttanut Helsinkiin. Ja kuinkas sitten kävikään, kuulimme S:n kanssa tutun ääneen hihkaisevan “Moi” ja tämä kyseinen keskustelunaiheena ollut ystävähän se siinä omien Ikea-ostoskärryjensä kanssa meidän edessä, hihiiii. 😀 😀 Muutama minuutti meni naureskellessa miten loistava olikaan ajoitus sekä keskustelun aiheelle että ystävään törmäämiselle. Itselläni jäi lausekin kesken kun tapahtuma sattui niin osuvasti. 😀 Kiitokset siis molemmille naisille hyvästä seurasta ja naurunsekaisesta turinatuokiosta. 🙂 Ja rakkaalle S:lle suuret kiitokset Ikea-reissusta ja autokyydistä! <3 <3 <3 <3 

Mukavaa torstain jatkoa kaikille! <3

Vuoden inspiroivin blogi – äänestys!

Huh ja wau miten eriskummallisen hieno viikko on ollut tähän mennessä. 🙂 Olen saanut yhteydenoton kahdesta eri blogigaalasta, muutamista hienoista kutsuvierastapahtumista sekä Iltalehdestä haastattelupyynnön, josta teille jo mainitsinkin.

GBA12_Lukijoiden%20suosikkisisustusblogi

Gloria Blog Awardsin tiimi ilmoitteli minulle että blogini on saanut heidän blogigaalassaan paljon ääniä Lukijoiden suosikkisisustusblogi-osiossa ja he haluaisivat minut paikalle järjestämäänsä gaalailtaan. Indiedayssin Satu vuorostaan laitteli minulle viestiä, että blogiani on äänestetty ehdolle Indiedayssin Vuoden inspiroivin blogi-äänestykseen. Tässä menee kyllä aivan sanattomaksi, sillä jo ehdolle yltäminen on minulle erittäin suuri kunnia-asia. <3

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20kohtN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20koht

KLIKKAA ITSESI VUODEN INSPIROIVIN BLOGI -ÄÄNESTYKSEEN JA ANNA ÄÄNESI OMILLE SUOSIKKIBLOGGAAJILLESI! 

Gloria Blog Awards-suosikkiblogien äänestys onkin jo sulkeutunut ja gaalailtaa vietetään jo tulevana perjantaina. Harmittelen suuresti etten pääse itse paikalle nauttimaan juhlahumusta, sillä olisi aivan ihana ollut päästä tapaamaan kanssabloggaajia sekä pukeutua kerrankin oikein vimpan päälle. 🙂 Indiedayssin juhlien osalta minulla on vielä tytön hoitojärjestelyt kesken, mutta jos hyvin käy niin pääsen paikalle ja saan samalla kerättyä kenties ystävänikin kasaan ja pikkujoulujen viettoon. 🙂 Lisäksi minulla olisi yksi hieno pukutilaisuus, jossa dresscodena on tumma puku. Tämä aiheuttaa minulle nyt hieman päänvaivaa, sillä tahtoisin kovasti päästä paikalle ja tytölläkin on hoitaja valmiina, mutta oikeanlainen iltapuku puuttuu. En raaskisi ostaa kallista iltapukua muutamaa käyttökertaa varten, mutta pukuvuokraamokaan ei oikein innosta. Mutta en kyllä valita yhtään, on pelkästään ihanaa että kerrankin on mahdollisuus pynttäytyä parhaimpiinsa, vaikka se minun “parhain” pukuni puuttuukin vielä garderoopistani. 😀

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20koht

Haluan mitä nöyrimmin kiittää ja kumartaa teitä kaikkia, jotka olette antaneet äänenne blogilleni sekä Gloria Blog Awardseissa että Indiedaysin blogiäänestyksessä!

KIITOS! <3

DIY – Tapettitaidetta

Kävin hakemassa kaupasta pari metrin mittaista mallipalaa mustavalkoisista tapeteista ja keksin hyödyntää niitä sisustuksessa. 🙂 Kiva tekstillinen tapettipala pääsi 50x50cm kokoiseen valkoiseen kehykseen, joka koristaa olohuoneen tauluhyllyllä. Ylijääneistä tapettipalasista saakin aika näppärästi täytettä kehyksiin. Tälläistä en ole itse aikaisemmin kokeillutkaan, vaikka eihän tämä mikään uusi idea olekaan. 🙂 

iIMG_9493.jpg

iIMG_9487.jpg

Tv-tason päällä majailee edelleen minun suosikki-printtini Curiosity ja nappasin teille paremman kuvan uudesta puuapinasta. <3 Ja minun orkideani on edelleen hyvässä kunnossa, neljättä vai viidettäkö viikkoa jo porskuttaa, aika hyvin. 🙂

P1019441.jpg

Mukavaa iltaa kaikille! <3

Holmegaardin lyhty ja turvallinen tunnelmavalaistus

Mietiskelin minkä kokoisen ja kumman värisen Holmegaardin lyhdyn itselleni ostan ja päädyin lopulta keskikokoiseen (kork. 29cm) ja kirkasta lasia olevaan lyhtyyn. Nahkainen ripustuslenksu on vaaleahkoa konjakinruskeaa, joka on itseassa yllättävän huomaamaton valkoista seinää vasten. Ja se sopii meidän parketin väriin tosi hyvin. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-29%20koht

Keskikokoisessa optimaalisin kynttilä on sellainen iso tuikkukynttilä. Pienet tuikut ovat turhan pikkuruisia ja pöytäkynttilät taas vuorostaan aivan liian suuria ja korkeita. Lyhty on tällä hetkellä tv-tasolla ja aika lähellä televisiota. En uskalla polttaa siinä oikeaa kynttilää, joten keksin laittaa lyhdyn sisälle 40-lampun Konstmiden valosarjan. 🙂 Ihanan hentoinen valaistus eikä yhtään liian kirkas. <3

iIMG_9481.jpg

Valosarja on led-versio, joten se ei kuumene ollenkaan lyhdyn sisällä. Vaikka oma tyttö alkaakin olla jo iso neiti, mietin silti edelleen lasi- ja kynttilätuotteiden osalta turvallisuutta ensimmäiseksi. Tyttöä ei ainakaan toistaiseksi ole kyseinen lyhty kiinnostanut ja toivottavasti hän ei sitä missään vaiheessa edes keksi kanniskella omiin leikkeihinsä. 🙂 Ehkä mamman eiiiii saa koskea kun menee rikki / polttaa pahasti -kommennukset on menneet perille viimein. 😀

iIMG_9483.jpg

Kiitokset kaikille edelliseen kuluttamista ja designia koskevaan postaukseeni kommentoineille. Suurella mielenkiinnolla olen lukenut teidän kaikkien mielipiteet ja vastailen jokaiselle henkilökohtaisesti tässä kaiken muun iltatouhuilun lomassa. 🙂

Pakko on teille muuten päästä nyt supattamaan, kun sain eilen yhteydenoton Iltalehdestä. 😀 Minulta kysyttiin olisinko kiinnostunut kertomaan oman tarinani painonpudotusprojektistani ja sokerilakostani. 🙂 Hetken aikaa mietiskelin kauhunsekaisella tunteella asiaa, mutta päätin lopulta suostua haastatteluun. Olen mielestäni aika hyvä esimerkki jojoilijasta, joka lopulta onnistui kuin onnistuikin tekemään iiiiison elämänmuutoksen ja pääsin samalla irti myös sokeririippuvuudestani. 😀 Ilmoittelen teille sitten kun tiedän koska juttuni mahdollisesti julkaistaan. 😀

Ihanaa iltaa kaikille! <3

Blogi, raha ja design!

Menestynyt blogi = Designin täyteinen kulutushysteerinen ostosblogi, jota kirjoittaa varakas bloggaaja, täyttäen tyhjää elämäänsä designilla sekä bloginsa kautta saamillaan kehuilla? Voi olla mahdollista että näin on, mutta itse en usko tähän yhtään. En tiedä enkä tunne blogien enkä bloggaajien taustoista tarpeeksi, jotta voisin edes hitusen yhtyä tähän ajatusmaailmaan, joka tuntuu olevan nyt valloillaan. Enkä oikeastaan edes haluakaan tietää yhtään sen enempää, kuin mitä blogeista saan irti blogin pitäjän tuottaman sisällön osalta. Postaukseni aloittanut kysymys ydinajatuksineen tuntuu täältä omasta perspektiivistäni katsottuna olevan nyt tapetilla ja haluan minäkin tehdä kannanoton tähän aiheeseen. Painotan jo nyt, että kyseessä on minun omat ajatukseni ja tunteeni tästä asiasta, enkä missään nimessä halua osoitella ketään sormella tai muutoinkaan pahoittaa kenekään mieltä. Toivon tämän postaukseni saavan aikaan keskustelua ja kuulen mielelläni teidän ajatuksia designista ja erityisesti siitä, mitä se kertoo teille ostajastaan. 

iIMG_8936.jpg

Tämä syksy tuntuu olevan jonkinlaista murrosaikaa monessa asiassa. Blogeissa on viime aikoina ollut paljon syvällisiä ajatuksia kulutustottumuksista ja erityisesti shoppailemisesta. Uskon tämän johtuvan osakseen maailmantalouden tiukentuneesta tilanteesta sekä lukuisista surullisista yt-neuvotteluista, joista saa lukea harva se päivä iltapäivälehdistä sekä uutisista. On leikkauksia, supistuksia, säästötoimenpiteitä, vähennyksiä… Ja kyllä nämä vaikuttavat minuunkin ja elän pienessä pelossa sen osalta koska itse löydän itseni työtodistus kourassa työpaikan ovensuusta kyynelehtimästä “kiitos panostuksestasi ja hyvää jatkoa tulevaisuuteesi”-toivotuksen saattelemana. On erittäin hyvä meidän jokaisen pysähtyä ajattelemaan että, mitä jos… vaikka yleensä ei kannattaisikaan jossitella elämässä. Raha ei kasva puussa (edes niillä hyväosaisilla) ja tämä on fakta. Kaikkeen pitää varautua, totta tämäkin vaikka liiallisuuteen ei sentään kannata tämänkään osalta mennä.

iIMG_8586.jpg

Monesti olen törmännyt olettamukseen, että design-tuotteita ostavat ovat varakkaita ja hyväosaisia. Useimmiten näin varmasti onkin. Itse olen kuitenkin poikkeus tässä asiassa. Olen toki (ainakin omasta mielestäni) hyväosainen sen suhteen, että minulla on kuukausittain pakollisten perusmenojen jälkeen mahdollisuus törsäilyynkin. Ja olen hyväosainen myös sen osalta, että minulla ei ole tällä hetkellä niin suuria rahareikiä eikä menoeriä, että joutuisin elämään kuilun reunalla. Mutta että varakas??? Minäkö? Hihiii. 😀 Rahasta en tykkää kovin paljoa puhua, koska se on minusta hieman tökeröä. Tai ainakin koen että siitä puhuminen on vaivaannuttavaa, mutta se saattaa johtua yleisestä ajatusmallistani “rahasta ei puhuta, ellei ole kyse sen puutteesta”. Itse olen kai vuositulojeni perusteella nippa nappa keskituloinen, en muista tulorajoja tarkkaan. Tuloni ovat nykyisin kuitenkin hieman alle mediaanitulon, eli en totisesti kieriskele rahassa. 😀 Ennen oli toisin, kun tein kahta kolmeakin työtä samanaikaisesti ja elämäni koostui pääasiassa työstä, työstä ja työstä. Tämä oli aika ennen raskautta ja tytön syntymää, josta minulle jäikin pieni pesämuna kodinhankintoja varten.

iIMG_9106.jpg

Kerroin teille keväällä kuinka yt-neuvotteluiden seurauksena aikaisemman työpaikkani toimipiste lakkautettiin ja sain lähtöpassit monen muun tavoin. Tämä oli aivan ihana työ, jota rakastin ja minun piti palata takaisin hoitovapaani jälkeen toukokuussa. No toisin kävi, ja jouduin etsimään itselleni uutta työtä. Perustuloni tipahtivat totutusta vanhasta, mutta toisaalta sain sen nostettua paremmalle tasolle, koska työtä olikin tarjolla enemmän kuin alussa arvioitiin, jopa liiankin paljon. Minulla kävi hyvä onni, tällä kertaa. 🙂 Siltikään en kylve rahassa, vaan tienaan hieman keskivertoa vähemmän. Pakolliset menot ovat onneksi sen verran pienet, että tulemme oikein hyvin toimeen pienehköllä palkallani. Ja meille jää törsäysrahaakin, kuten ehkä arvaattekin blogini perusteella, hihii. 😀

iIMG_8445.jpg

Elämästä pitää nauttia ja mahdollisuuksiensa mukaan jokainen käyttää omia varojaan. Toisille suurimman nautinnon antaa säästötilillä kasvavat euromäärät ja taloudellinen vapaus. Toisille nautintoa antaa vuosittainen ulkomaanmatka, jota varten säästetään pitkään ja hartaasti. Jotkut panostavat käyttövarojaan itsensä hemmotteluun käyden hierojalla, kampaajalla, kuntosalilla, kosmetologilla. Eikä ole harvinaista sekään, että osa kokee ystävien tapaamisen ravintolassa kaiken rahan arvoiseksi. Minä (ja muutama muukin :D) laitamme liikenevät euromme kodin sisustusjuttuihin. 😀 Nämä kaikki ovat täysin ok tapoja rahankäytölle, eikä ole yhtä ja ainutta oikeaa tapaa elää ja käyttää rahaa. Ihanaa olisi toki saada tuota kaikkea samaan aikaan, mutta hyvin harvalle se taitaa olla mahdollista. 🙂 Niin kauan kuin ostaminen ei aiheuta rahahuolia eikä vaikuta talouteen negatiivisesti, en näe mitään ongelmaa koko asiassa. En itseni enkä kenenkään muunkaan osalta. Säästäminen on tottakai järkevää ja parasta olisi varmasti se, että jokainen kuukausi siirtäisi puolet törsäämisvaroista säästöön. Näin itse neuvoisin muita, jos minulta neuvoa kysyttäisi. Itse en kuitenkaan aina noudata tuota omaa ohjettani, vaikka kerrytänkin joka kuukausi puskurirahastoani pahan päivän varalle.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-08%20koht

Osa teistä on saattanut lukea blogeista postauksia, joissa käsitellään blogien antamaa kulutushysteeristä kuvaa. Myös designtuotteet vilahtavat näissä teksteissä ja yhteyksissä käsitteenä aika usein. Design mielletään kalliiksi ja monesti sen luullaan kuvastavan pröystäilyä. En edelleenkää kiellä sitä etteikö näin voisi olla, mutta itse en siihen henkilökohtaisesti usko. Jokainen joka omistaa yhdenkin designtuotteen tietää varmasti sen, ettei design-arvolla ole pitemmän päälle kovin suurta merkitystä kuin ehkä omistajalleen. Aina sitä erillistä design-arvoa ei edes ole, vaikka tuote kuinka olisikin designtuote. Ja design ei aina ole kallista. Design on nykyisin hyvin lavea käsitys, siitä paras esimerkki on varmasti Iittala ja Marimekko. Osalle kyseisten merkkien kaikki tuotteet ovat designia (vaikkakin ehkä vain arkidesignia, mutta kuitenkin), osa rajaa design-erittelyn vain muutamiin sisustuspuolen tuotteisiin. Ja sitten on se ryhmä, jonka mielestä design on kaukana sekä Iittalasta että Marimekosta. Itse taidan kuulua tuohon keskimmäiseen ryhmään, esimerkkinä Iittalan sisustustuotteet joita pidän designina, vaikka astiapuolella en osaa ajatella samoin. 

IMG_8232.jpg

Minä arvostan designia. Arvostan suuresti hyvää brändäystä. Arvostan laatua. Arvostan kauneutta. Arvostan käyttömukavuutta. Joissakin design-tuotteissa yhdistyy nuo kaikki arvostamani asiat. Joissakin täysin merkittömissä tai jopa markettiketjujen brändituotteissa yhdistyy nuo kaikki arvostamani asiat. Arvostan monen design-talon tuotteita. Arvostan myös montaa yksittäistä tavaraa, ilman mitään merkkiä. Arvostan itse tehtyä ja tuunattua. Arvostan kierrätettyä. Aina ei saa kaikkea, ei rahalla, ei designilla, eikä edes ilmaiseksi.

Hinta on minulle sivuseikka, jos tuote palvelee minua mahdollisimman monessa itselleni tärkeässä osa-alueessa. Hinta on yleensä aina siellä risut-osiossa, kun mietin jonkin tietyn tavaran plussa- ja miinuspuolia. Kyseessä ei suinkaan tarvitse olla kuin muutaman euron arvoinen tuote, koska ainahan se olisi ihana samaan aikaan sekä saada uutta että säästää kaikki rahat. 🙂 Siksi käytänkin omissa hankinnoissani ruusut ja risut-listaa, jos kyseinen ostoslistalla oleva tarava ei “läpäise seulaani”, se ei tule meidän kotiin. 😀 Näin käy hyvin usein, vaikken niistä täällä blogin puolella kovin usein postaile. 

19.54.07.jpg

Onko design nykyisin kirosana? Ainakin minusta tuntuu nykyisin siltä, että designtuotteen ostaja saa tyhjäpään leiman otsaansa ja voivottelua perään siitä että “voivoi kun ei tuolla Miialla ole ollenkaan omaa makua ja voivoi kun Miia ostaa nyt täyttääkseen tyhjiötä elämässään”. Miksi samaa ei ajatella henkilöstä, joka hassaa 150 euroa pieneen tilpehööri-kauppaan? Tai ainakaan hän ei saa samalla tavalla julkista paheksuntaa osakseen. Miksi designtuotteen ostajaa saa nuhdella ja ripittää? Miksi paheksunta, nuhtelu ja ripitys ei ole tarpeellista, jos ostospaikkana on vaikka marketti tai kyläkauppa tavaroineen? Designin ostamista verrataan usein törsäämiseen, kulustushysteriaan, ostomaniaa, ylpeilyyn sekä tyhmyyteen. Miksi designtuotteen ostaminen tarkoittaa sitä, että ostajalla ei ole yhtään mielikuvitusta eikä osaamista esimerkiksi vanhojen tavaroiden tuunaamiseen? Ei kaupan valmistavaroiden ostaminen, olkoon designia tai ei, kerro ihmisen mielikuvituksesta tai sen puutteesta mitään. Eikä design-tavaran ostaminen poissulje luovuutta eikä omaperäisyyttä. Erityisestä tästä aiheesta haluaisin kehitellä teidän kanssa keskustelua, koska minusta moni ihminen tuntuu nykyisin ajattelevan että design on yhtäkuin persoonaton. Minusta tuntuu että varsinkin bloggaajien pitäisi pyrkiä olemaan erittäin omaperäisiä ja suorastaan jopa jo omituisen erikoisia sisustajia, jotta koti ei olisi persoonaton sopulikoti. Itse olen nimittäin sitä mieltä että tavara kuin tavara, designia tai ei. 🙂 Asioiden yhdisteleminen tekee persoonallisen kodin, ei yksittäinen tavara, ei edes itse tehty sellainen. 🙂

IMG_8733.jpg

Haluaisin myös herätellä postauksellani ajatuksia siitä, miksi persoonallisuus ja siihen pyrkiminen on tavoittelemisen arvoinen asia? Miksi erilaisuutta arvostetaan niin korkealle ja yleistä valtavirtaa tai trendijuttuja karsastetaan? Miksi tälläisiin asioihin kiinnitetään ylipäätään huomiota? Minulle itselleni on hyvin pitkälti se ja sama millaisissa kodeissa ja sisustuksissa muut ihmiset asuvat ja elävät (tarkoittaen etten arvostele kenenkään sisustusta tai ostoksia), tärkeintä on että asujat ovat itse tyytyväisiä asumukseensa. Minua ei toisaalta kiinnosta sekään, onko vastaantulijalla samanlaiset vaatteet ja hiuksetkin kuin minulla. Ajatukseni on: hassu sattuma. 🙂 Ehkä minä olen tässä asiassa se omituinen toisinajattelija, joka en vain ymmärrä erilaisuuden ylenpalttista hehkutusta “samanlaisuudessa” elävien kustannuksella. Me olemme kaikki erilaisia keskenämme, meidän kaikkien kodit ovat erilaisia ja me elämme erilaista elämää erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten ympäröiminä. Toisaalta jos katsoo kauempaa, olemme kaikki hyvin samanlaisia. 🙂 Tästä hyvä esimerkki on yksi ulkomaalainen tuttavani, jonka mielestä kaikki suomalaiset naiset ovat samannäköisiä. 😀 Me finskit tiedämme että näin ei ole, vai mitä? 😀

iIMG_8938.jpg

Minun design-juttuni on valittu harkiten ja tarkoituksenmukaisesti tänne meidän omaan kotiin. Niiden tarkoitus on palvella meitä tavallisina käyttötavaroina, niitä ei palvota eikä ne nouse meidän kotona edes pahemmin esille. Jos katsoo vaikka tuota yläpuolella olevaa kuvaa, niin Hayn uuden aikakauden designpöydät sopivat hyvin klassisemman designin, eli String-hyllyn kanssa. Ja pyöreä halpismaljakko ei näytä yhtään merkittömältä halpikselta. Pöydällä ja String-hyllyllä olevat H&M:n kynttilät ovat täysin samalla viivalla kuin tasolla oleva By Lassenin Kubus-kynttelikkö Rainbow-kynttilöineen. Ne tulevat hyvin toimeen, eikä niiden hintaero edes korostu. Kynttilä kuin kynttilä. Ikean Bestå-taso ei riitele Hayn valkoiseksi maalamani (hox! eikös tämä ole vähän kuin DIY, eli persoonallinen? :D) Hee nojatuolin kanssa, ja Maskun tavalliseen keskivertosohvaan olen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka se ei olekaan desigia. 🙂 Designin arvo on omistajansa silmissä ja sydämessä, sitä voi olla paljon, vähän tai ei ollenkaan. Itse en osaa ajatella Artekin Siena-tyynynpäällistä designtuotteena, vaikka sitä se on. Minulle se on vain todella laadukkaasti erittäin paksusta kankaasta tehty karvaa keräämätön tyynynpäällinen, jossa on kiva kuviointi ja meidän kotiin sopiva mustavalkoinen väritys. 🙂

iIMG_7929.jpg

Sana on vapaa, laittakaahan siis ajatuksia ja mielipiteitä tulemaan! Yritetään kehitellä hyvää keskustelua puolin ja toisin, mikään mielipide ei ole oikeampi tai väärempi kuin toinen. Pyritään kuitenkin pysymään asiallisella tasolla, kuten aina. 🙂 Voimasanoja (lue kirosanoja) sisältäviä kommentteja en julkaise, joten maltti on valttia vaikka tekstini tulistuttaisikin. 🙂

(Postauksen kuvituksena käytetty kotikuviani, joissa esiintyy designtuotteita laidasta laitaan)

APINAmaista menoa :)

Tanskalaisen Rosendahlin valmistamat puiset eläimet ovat skandinaavisen sisustuksen klassikkoja. Varsinkin Kay Bojensenin vuonna 1951 suunnittelema puuapina on ledendaarinen leikkimistä kestävä sisustusesine, ja moni on tähän apinakaveriin varmasti törmännytkin vuosikymmenien saatossa. Itse muistan kyseisen apinan kaverini kotoa ollessamme noin 8-vuotiaita. 🙂 

rosendahl-oak-rabbit-by-kay-bojesen.jpg

100945_1.jpg

Lapsena tämän hassun puuapinan funktio ei auennut ja muistan että pelleilimme sen kanssa ja jahtasimme toisiamme pitkin kaverin kotia “apinan raivolla” apina kädessä. 😀 😀 Omalle tytölleni haluan kerätä muutamia klassikkotuotteita, joilla kenties tulee olemaan design-arvonsa lisäksi myös tunnearvoa myöhemmässä elämänvaiheessa. 

102657_1.jpg

Kay_Boyesen_Monkey_modern-design-org.jpg

ROS_39250_Amb_03.jpg

Tämmöinen puuapina roikkuu tällä hetkellä meidän olohuoneessa ja sen verran laadukas kaveri on kyseessä, että se ei totisesti säikähdä lapsen leikeistä. Materiaali on tiikkiä ja limbapuuta, raajojen kiinnitysruuvit ovat turvallisesti jemmassa pienten reikien sisällä. 

kuva2.jpg

Pikkuneiti on erittäin kiinnostunut eläimistä ja varsinkin etelän elukoista. Norsut, apinat, seeprat, kirahvit, leijonat, tiikerit… eläinkirjat ja eläimet yleensäkin alkavat pikkuhiljaa päihittämään prinsessa- ja nukkeleikit. Apina pääsi heti mukaan tytön leikkeihin ja saikin kovaa kyytiä. 🙂 Selvästi oli tämä sisustusapina mieluinen myös tytölle, joten design-tuotteista voi olla iloa myös perheen pienimmille (kuten Aarnion Pony on meillä edelleen kovassa huudossa :D). 🙂

Minulla muistikortista irtosi sellainen pieni väkänen, jonka vuoksi kortti on nyt kirjoitussuojattu. En pysty kuvaamaan kameralla ennen kuin kipaisen ostamassa uuden muistikortin vanhan tilalle, taas. Huoh, taidan ostaa jo valmiiksi kaksi muistikorttia jotta on sitten varuiksi valmiina toinen kortti kun seuraavakin sanoo itsensä tavalla tai toisella irti. 😀 Yllä oleva kuva on otettu kännykällä, joten kuvanlaatu on mitä on. 🙂

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille ja palaillaan taas illemmalla asiaa, mikäli saan kitkettyä tämän päänsärkyni pienemmäksi. Silmälasien tehot kasvoivat niin paljon, että siitä johtuen koko kupolini huutaa hoosiannaa. Silmät verestävät ja otsalohko tykyttelee niin pahasti, että tätäkin postausta teen lähes pimeällä tietokoneruudulla. Mutta juups, enköhän mie illaksi saa tehtyä teille jonkin kivan postauksen, kirjoituskärpänen kiusaa nimittäin aika pahasti. 😀

(Tuotekuvat: Rosendahl)

Uudet nörttilasit ja hihitteleviä “naamoja” :)

Facebookin puolelle laittelinkin jo kuvan uusista silmälaseistani, mutta teempäs nyt sitten tänne blogin puolellekin postauksen miun tyylikkäistä prilleistä. 🙂

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Olen pääasiallisesti käyttänyt aina piilolinssejä, mutta viime aikoina silmät on kuivuneet niin pahasti etten ole enää voinut niitä pitää kuin muutaman tunnin kerrallaan. Siksi olikin pakko päivittää lähes kymmennen vuotta vanhat ja todellakin elämänsä ehtoo puolelle aikaa sitten jo ehtineet kakkulani. Uudet silmälasini ovat mustat “nörttilasit” ja minusta ne on aika hauskat, vaikken olekaan ihan sinut oman peilikuvani kanssa vielä. 😀

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Yritin teille ottaa tietokoneen Photoboothilla tyylikästä ja asiallista kuvaa itsestäni, mutta tyttö halusi osallistua valokuvaamiseen myös. 🙂 Kuvista tuli sitten kaikkea muuta kuin asiallisia ja tyylikkäitä, hihii. 😀 Me päätettiin pelleillä ja “tehdä naamoja”, kuten neiti asian ilmaisee. 😀 😀

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2014.59

Hihiiiihhiiii 😀

Hauskaa perjantaita! 🙂

Pisama Design ja ihana yhteistyökampanja

Minustakin on nyt kuoriutunut Pisama-neito, sillä CASA Blogien ja kotimaisen Pisama Designin yhteistyö mahdollisti minullekin tutustumisen heidän suloisiin tuotteisiinsa. 🙂

IMG_9428.jpg

Ihastuin heti ensisilmäyksellä vekkulin pöllömäiseen Headwing-printtiin. 🙂 Valkoisissa kehyksissä mustat pöllöset tulevat kivasti esiin. 

IMG_9441.jpg

Myös Tram-printti on minulle mieluisa ja minusta tuo raitiovaunujen asettelu ylös- ja alaspäin on loistoidea. DIY-lamppuni kanssa yhdistettynä ne ovat aika rouheita. 😀

IMG_9430.jpg

Yllä olevassa kuvassa on minusta kaikki palaset loksahtaneet paikoilleen. Minttuni rehottaa villisti ja Pisaman printit tuovat sopivasti pikanttia pirtsakkuutta seinähyllylle. TYKKÄÄN! <3

IMG_9455.jpg

Ja sitten esittelyvuoroon minun lempparini, Tram-kuosillista denimiä oleva meikkipussukka. Minullahan ei meikkipussia ole vuosiin ollut, koska en meikkejä ole pahemmin mammalomallani ja satunnaisia etätöitä tehdessäni juuri käyttänyt. Nyt olen pienessä arkilaukussani kantanut mukanani ainoastaan meikkipuuteria, ja koska olen tottunut meikkaamattomuuteen ja siihen että laukku ei yksinkertaisesti enempää kosmetiikkaa vedä sisäänsä. 🙂 Siksi olikin aika hieno fiilis, kun täytin meikkipussukkani kaikella tarpeellisella (meikkejä, pieni piilolinssineste, topseja, laastareita…) ja lainasinpas vielä siskolta itselleni isomman laukun, jotta Tram-pussukkakin mahtuisi käsveskaani. 🙂 

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-24%20koht

IMG_9449.jpg

Meikkipussi kuuluu Pisama Designin Echo-mallistoon, joka on ekologinen ja kierrätysmateriaaleista valmistettu jokanaisen arkidesigntuotesarja. Materiaalina on tuotteissa käytetty teollisuudesta ylijäänyttä tummaa denimiä, johon kuviointi painetaan valkoisella. Jokainen tuote on uniikki, johtuen siitä, että Pisaman tuotteiden kuviot ovat osa laajempaa kuosia. Omassa meikkipussissani on räväkän oranssi sisävuorikangas ja tykkään todella paljon tästä mehukkaasta väristä. Osa teistä saattaa muistaa minun keväisen hullaannukseni oransseihin tulppaaneihin… No, nyt se iski päälle uudestaan, kiitos Pisaman! 🙂

IMG_9459.jpg

Kaksi ihanaa CASAlaista osallistuivat Pisama-neitoiluun kanssani. Marikan postauksen ja hänen meikkipussinsa sisällön pääset kurkkaamaan TÄÄLTÄ! Ja Kirpparikeijun pöllöilyä löytyypi TÄÄLTÄ! 🙂

IMG_9456.jpg

IMG_9461.jpg

Pisama Designin tuotteita jälleenmyydään ympäri Suomen, myös nettikaupoissa! Yksityiskohtaisen jälleenmyyjälistauksen löydät halutessasi TÄÄLTÄ! Pisaman tuotteisiin olen itse tutustunut ensimmäisen kerran vasta loppukesästä, eli minulle tämä on suhteellisen tuore kotimainen tuotemerkki. Olen viime aikoina tuonut blogissani esille useita suomalaisia tuotemerkkejä ja designtuotteita. Se johtuu siitä, että olen tämän vuoden aikana kiinnittänyt normaalia enemmän huomiota suomalaiseen osaamiseen. Olen niin monesti ollut täysin ällistynyt siitä, miten hienoa työtä me teemme ja miten nerokkaita ideoita meidän pienten suomalaisten ihmisten mielistä tulvii. 🙂 Suomalainen DESING! Sille liputan korkealta ja kovaa! 🙂

IMG_9433.jpg

Sinin ja Suvin ideoiman, luoman ja rakentaman Pisama Designin tuotteisiin, historiaan, arvomaailmaan sekä jälleenmyyjiin pääset tutustumaan perusteellisemmin Pisaman omilla sivuilla! Suosittelen erityisesti lukemaan info-osuuden siitä, miten kaksi siskosta, Sini ja Suvi, saivat ideansa perustaa Pisama Designin! 🙂

Kiitokset vielä molemmille ihanille Pisamaneidoille Sinille ja Suville tästä hienosta kampanjasta ja herkullisen vekkuleista tuotteista! <3 <3 🙂

Mukavaa iltaa kaikille ja huomiseen! <3

(Postaus tehty yhteistyössä Pisama Designin kanssa, tuotteet saatu kampanjan kautta)

Blogikirppis alkaa N Y T! :)

Huh mikä homma on näppäillä tuotetietoja ja lisäillä kuvia. 🙂 Myyntiin päätyneitä juttuja on tällä kertaa reilummin, ensimmäisenä on lueteltuna kodin tavarat ja sen jälkeen muutamat minun ja tytön vaatteet. Klikkailkaahan siis itsenne erilliselle blogikirppis-sivulleni:

http://omakotivalkoinen.casablogit.fi/sivut/oma-koti-valkoisen-blogikirppis

Alkujohdantona on kertaus blogikirppiksen ohjeista, tuotetiedoista sekä postituskuluista. 

Yhteydenotot ja ostoilmoitukset minulle osoitteeseen: __REMOVE_ME____REMOVE_ME__miia@omakotivalkoinen.fi

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-23%20koht

http://omakotivalkoinen.casablogit.fi/sivut/oma-koti-valkoisen-blogikirppis