Kurkkaus menneisyyteen (2007-2010)

Voi pyhä jysäys miten hauskaa oli katsella kuvia vuosien takaa. 😀 Ystäväni napsimia kuvia koluttiin läpi ja sieltä löytyi melkoisia helmiä, hihiii. 😀 Olen teille blogihaastepostauksien yhteydessä paljastellut itsestäni vähän kaikenlaista, kuten että olen kasarirock-mimmi, musadiggari, laulun- ja tanssinharrastaja sekä hiusvärinvaihtaja. 😀 Nyt jaan teille muutaman nostalgisen kännyräpsyn menneiltä vuosilta… 🙂

elama2.jpg

Blondi-vaihe, ehkä seitsemäs sellainen. 😀 Olen vaihtanut mustasta platinablondiksi niin monta kertaa, etten edes muista enää lukumäärää. Tummanruskea on oma värini, mutta blondina oli kyllä kivaa, ja hauskaakin näyttää olleen vuonna 2007-2008. 🙂

elama3.jpg

Bändijuttuja hääräilin vuonna 2009 ja tukkakin vaihtui takaisin tummaksi. Kitaraa en osaa soittaa kovinkaan hyvin, mutta jostain ihmeen syystä minulla oli aina selässäni jonkun kitarakotelo kannettavana… Hmmm… 😀 Kiitti pojat! 😀 Kyseisenä vuonna kävin tosi paljon katsomassa artistien ja bändien keikkoja, lähes joka viikonloppu olinkin jossain ravintelissa rokkaamassa. Voi niitä aikoja. 😀

elama4.jpg

Kimaltavaa animal-printtiä, nahkaa ja rokkaava musta tukka. 🙂 Eletään edelleen vuotta 2009 ja olin aivan hullaantunut mustiin nahkalegginseihin ja -takkeihin. Yhdistin ne pehmoisiin neuleisiin ja paituleihin sekä tennareihin. Yllättävää huomata että kyseinen asuyhdistelmä on pinnalla edelleen neljä vuotta myöhemmin, eikä olisi yhtään häpeäksi kulkea kadulla moisissa vetimissä. 😀 Tyylinä oli rokkaava chic ja olin töissä muodin parissa, jonka seurauksena silloinen vaatevuoreni kasvoi tuhansiksi vaatekappaleiksi. 😀 Niitä olikin oikein ihana raivata ja karsia seuraavat vuodet. 🙂

elama1.jpg

Loppuvuosi muuttikin kaiken “pienellä” yllätyksellään. Syyskuun lopulla mahdottomasta tuli mahdollista ja totta. Sen sulatteluun meni melkoisen kauan. Muutama testikin tuli näköjään tehtyä, kuvassa puolet eli 4/8. Ja näiden lisäksi siis labratkin on otettu kolmeen kertaan. 🙂 Vähemmälläkin voisi kai uskoa? 😀 Rokkimimmin keikkabileet vaihtuivat pesänrakennusviettiin ja vauvantuoksuun. Pehmeitä ja hentoja sävyjä entisen mustavalkoisen tilalle, niin pukeutumisessa kuin sisustuksessakin. <3

elama5.jpg

Toukokuu 2010 ja uuden elämän alku. <3 Elämä rauhoittui ja menot oli menty. <3 Alku pienen tytön äitinä oli minulle vaikea, mutta kuten kaikki äipät tietävät, se on sen arvoista! <3 <3

Nyt kun vanhempana ja viisaampana katselen elämääni taaksepäin, olen todella onnellinen että se on mennyt niin kuin meni. Olen aina ollut aktiivinen ja touhukas ihminen ja päivät täyttyivät töistä ja harrastuksista. Vapaat viikonloput (eli en ollut töissä siis) vietettiin kavereiden kanssa keikoilla ravaten ja elämästä nauttien. Nyt kolmekymppisenä kolmevuotiaan tytön äiskänä olen onnellisessa asemassa ja mielentilassa. Olen tyytyväinen ja onnellinen ihminen. <3 <3

Viettäkää ihana lauantai-ilta ja nauttikaa elämästä! <3 <3

Miia / Oma Koti Valkoinen - -

22 kommenttia “Kurkkaus menneisyyteen (2007-2010)

  1. Olipa kiva kurkata hieman sun menneisyyteen.Olet kyllä makeen näköinen vaaleissakin hiuksissa. On kiva uppoutua vanhojen valokuvien ääreen ja muistella menneitä. Monesti on kyllä ollut naurussa pitelemistä, kun on katsonut omia nuoruuden kuvia. Omat lapsetkin katsovat mielellään kuvia vanhemmistaan ja siinähän se aika kuluu kivasti yhdessä. Oikein ihanaa viikonloppua!

    1. Marja K: Vaaleat kutrit oli kivat mutta eiköhän nuo blondivaiheet ole nyt ohitse tämän elämän ajaksi. 😀 Vedet silmissä naureskelin kuville, on bodattu S-marketin kauppakasseilla rannalla ja leikitty tyylikkäitä pariisilaisia naisia kesäterassilla keikkakuvista nyt puhumattakaan. 😀 Nämä oli näitä neutraalimman puolen otoksia mitä vielä kehtasi blogiin laittaa, hahahah. :D<br />
      <br />
      ihanaa sunnuntai-iltaa! &hearts;

  2. Voi, ihan mahtava postaus!! :)<br />
    <br />
    Tuo hiustenvärirumba on tuttua puuhaa menneisyydestä, mutta meikäläinen on nimimerkin mukaisesti ihan ehta blondi, joten mustaa väriä varoin visusti. Sen sijaan väriä vaihtelin useimmiten punaisen ja ruskean, tummanruskean ja blondin välillä. Meikäläinen oli hip hop -tyttö… lappuhaalareissa, inka-rotseissa, leveissä lahkeissa, Filan lenkkareissa ja lippiksissä heiluttiin monet vuodet. Mutta on mulla ollut pilotti, mylly-verkkarit ja maiharitkin:)<br />
    <br />
    Ikä on merkillinen asia… mitä enemmän tulee vuosia mittariin, sitä paremmin sitä hyväksyy itsensä ja on sinut itsensä kanssa. On armollisempi itselleen, itsevarmempi, tietää mitä haluaa, eikä pelkää toteuttaa niitä. Voin todeta saman kuin sinä, että aika onnellinen ihminen olen juuri nyt. 🙂

    1. Blondi: Toinen kameleontti! 🙂 Hiusvärinvaihtelu oli niin kivaa ja kaverit oli aina ihan pöllämystyneitä kun ei koskaan tiennyt millaisen pään kanssa tulen vastaan. :D<br />
      <br />
      Minulla oli hiphop-vaihe 90-luvun lopulla. Lappuhaalarit oli mun lempparit ja tykkään niistä edelleen. Käytin lappiksia vielä 2006, kunnes rakkaat vanhat ja virttyneet Dieselin lappuhaalarini repesi haaroista. :D<br />
      <br />
      kaikkea on elämässä ehtinyt tekemään ja näkemään. On tehty virheitä, opittu niistä. On nautittu elämästä ja koettu kaikenlaista kivaa ja ikimuistoista. Nyt olen tänään tässä ja olen tyytyväinen että uusi vuosi kohta koittaa ja elämä on ihan jees. Mitä sitä ihmeempiä edes toivoisi, perusjees riittää tekemään onnelliseksi. 🙂

    1. Katja: Rosoisuutta tosiaankin. 😀 Olen ollut kyllä sellainen kameleontti nuorempana, huh. On ollut klassista business lookkia, rokkimimmi lookkia, tyttömäistä söpöä hempeilyä, hippi-intiaani style oli yhtenä kesänä otsanauhoineen ja olenpas kokenut kimaltavan kröhöm-prinsessatyylinkin (kimalletta päästä varpaisiin 😀 :D). 🙂 naureskeltiin vedet silmissä kun selattiin kuvia läpi, voi herran jestas sentään. 😀

  3. Vanhat valokuvat nostattavat aina tunteet pintaan. Suloisia etenkin nuo viimeiset! Mukavia välipäiviä sinulle.

    1. tanja: Niin nostavat! &hearts; &hearts; &hearts; Olin pyytänyt ystävää ottamaan kuvia raskaustesteistä todisteeksi kun hänellä oli parempi kamera puhelimessaan. 😀 En muistanut edes koko episodia enää. &hearts; &hearts;

  4. Tämä oli kiva postaus 🙂 Hauska nähdä vanhoja kuvia ja postauksen loppu liikutti. Nyt tekee mieli kaivella omia kuva-arkistoja ja fiilistellä! 😀

    1. Anttis: vanhojen kuvien plärääminen on aina hauskaa. 🙂 Kyllä on naurussa pitelemistä kun muistelee menneitä vuosia. 😀

  5. Aivan ihana postaus &hearts; Kivaa lukea välillä ihan muuta kuin sisustus asiaa ( vaikka sitä mielelläni luenkin 😀 ) <br />
    Ihania kuvia ja ihania tunnelmia &hearts;

    1. Suvi: Halusin jakaa teillekin nämä kuvat, jotta saatte minusta persoonana paremman kuvan. 😀 Vaikka joskus vaikutankin ehkä maailman tylsimmältä ihmiseltä, niin olen nuorena ollut meneväinen ja hauska. 😀

  6. Mukavaa nähdä vanhoja kuvia :)<br />
    Itseäni vaan aina ihmettää miten nopeasti uudet äidit kykenevät unohtamaan vanhan elämän (biletyksen jne). Hyvä tietysti,että biletys loppuu kun lapsi tulee 🙂 mutta itse en jaksa sitä arvostelua omasta elämästäni,johon ei lapsi kuulu 🙂

    1. Kuukkeli: Itselläni oli vähän erilainen raskaustarina enkä sopeutunut tilanteeseen ihan niin luonnollisesti kuin oletin pystyväni. Toki oli alusta asti selvää että raskaus on toivottu ja lapsi vieläkin toivotumpi, mutta oli se suuri muutos ja iso repäisy irti kaikesta entisestä. vaikeaa oli hetkittäin kun ystävät menivät menojaan ja nauttivat entiseen malliin elämästä mutta itse istuin vuorotellen kotosalla ja toisinaan sairaalassa vuodelevossa. Raskausaika oli pelottavaa ja nyt jälkeenpäin vähän suruttaa että se once in a lifetime-kokemus oli itselleni niin pelottava ja negatiivinen. :/ Mutta onneksi kaikki meni hyvin ja tyttö tuli terveenä maailmaan. kotona oleminen olikin sitten se toinen kohtaaminen itseni kanssa, kun en aluksi oikein sisäistänyt sitä että tässä sitä ollaan nyt sitten. 😀

    2. Hei ja kiitos vastauksestasi.<br />
      Tarkoituksenani ei ollut arvostella kenenkään elämää, ei biletystä eikä kotoilua 🙂 Hyvähän se on, että ihminen muuttuu ja kasvaa 🙂

  7. Ohhoh, oletpas eri näköinen blondina, en ees tunnistanut. 🙂 Täytyy kyllä sanoa, että tumma tukka on sulla erittäin hyvän näköinen. En tiedä johtuuko se siitä, että itsekin olen brunetti ja usein huomaan ihailevani juurikin tummia hiuksia. 😉 Tummanruskea tukka kehystää kasvojasi kauniisti ja tuo kauniit piirteesi ja silmäsi paremmin esille. Mutta makukysymyksiähän nämäkin on, yksi tykkää isästä ja toinen pojasta. Ja välillä on kiva kokeilla kaikkea uutta ihan omaksi piristykseksikin. Hiuksilla on helppo kokeilla kaikkea, kun ne kuitenkin ajan myötä uusiutuvat. ;-)<br />
    <br />
    Ihania kuvia menneisyydestäsi, näitä on aina kiva katsella ja muistella miten erilaista elämä on joskus aikaisemmin ollutkaan, ja miten onnellinen sitä voikaan olla eri elämäntilanteissa. Iän myötä ihminen muuttuu ja haluaa eri asioita, ja todellakin ONNEKSI muuttuu myös armollisemmaksi itseään kohtaan. 🙂 Oikein ihanaa alkavaa vuotta sinulle Miia ja tuokoon se mukanaan paljon onnea ja iloa! 😀

  8. Näytät ihan nuoremmalta Gwyneth Paltrowilta viimeisessä blondikuvassa 🙂 Tykkään silti enemmän nykyisestä hiusväristäsi

    1. Kiinnitin huomiota samaan yhdennäköisyyteen. 🙂 Vaaleat hiukset sopivat sinulle kyllä todella hyvin! <br />
      <br />
      Itse olen aina pidättäytynyt joko omassa värissä tai tummemmassa, jotenkin koen etten olisi noin muuntautumiskykyinen, että vaalea sopisi… Monta kertaa houkuttanut kyllä, mutta jäänyt sitten kokeilematta, kun hiukset kasvavat aivan tolkuttoman nopeasti ja juurikasvun kanssa saisi olla koko ajan kampaajantuolilla istumassa. 🙂

  9. Hyvän mielen postaus, kiitos tästä :)<br />
    <br />
    Tykkään lukea blogiasi, koska olemme aika lailla samanlaisessa elämäntilanteessa, mutta sillä erotuksella, että minun sisustustyylini jämähti tähän harmaa-valko-hopeaan… 😀

  10. Sun sisustuspostaukset on ihania mutta tämä oli kyllä super kiva kurkistus menneisyyteen! Kiitos kivasta postauksesta ja leppoisia loppuvuoden päiviä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *