Irti tavarasta ja sen keräilystä

Olenkin teille monesti kertonut leffaharrastuksestani ja siitä että viihdyn viikonloppuiltaisinkin parhaiten kotisohvalla leffoja katsellen. Olen ihan pienestä tytöstä asti nauttinut leffailloista ja elokuvamaailmaan uppoutuminen on ikäänkuin lomaa omasta elämästäni. Aikaisemmin on ollut hieman vaikeaa ja ristiriitaista yhdistää ”turhan tavaran” säilöminen ja leffaharrastukseni, mutta siihenkin on nykyaika ja vempeleet tehneet muutoksen. 

Irti tavarasta ja sen keräilystä Oma Koti Valkoinen sisustusblogi arkivinkit

Irti tavarasta – Keräilyn lopettaminen

Tältä leffakaappini näytti blogini alkuvaiheessa. Elokuvia oli kahdessa rivistössä tusinan hyllyllisen verran ja kappaleita oli ainakin 500 (siinä vaiheessa lopetin laskemisen). DVD:t ja sarjaboksit sekä Bluray-leffani veivät ison kaapillisen verran tilaa ja hyvin harvaa elokuvaa katselin koskaan toiseen kertaan.

Minulla on huono nimi ja numeromuisti, mutta kuvamuistini on todella hyvä. Muistan pelkän kansikuvan perusteella kymmenenkin vuotta sitten katseltujen leffojen tapahtumat ja juonenkäänteet. Siksi minun tapauksessani harvoin toimii tämä ”parin vuoden päästä leffa on taas kuin uusi”-ajatus. Kerran katseltu on auttamattomasti krääsää, 95% kokoelmastani. 🙂

Irti tavarasta ja sen keräilystä Oma Koti Valkoinen sisustusblogi arkivinkit

Elokuvakokoelman karsiminen

Vuosi sitten olin päässyt jo tähän tilanteeseen, eli puolet leffoista olin saanut karsittua pois. Aloitin lajittelun ja karsimisen sieltä huonoimmasta aineksesta (American Pie yms. ei minua kiinnostavat leffat) ja vaikka alussa tekikin tiukkaa pienentää rakkaudella haalittua leffakokoelmaani, en jäänyt harmittelemaan yhtäkään ulos kannettua koteloa. 🙂

Irti tavarasta ja sen keräilystä Oma Koti Valkoinen sisustusblogi arkivinkit

Karsimisen lopputuloksena 90% elokuvista pois

Nyt näyttää tältä. 🙂 Vasemmalla puolella ylähyllyssä on tytön klassikkokokoelma bluray-formaatissa ja keskimmäisellä on dvd:t sekä pari sekalaista leffaa. Alahyllyssä on omat rakkaimmat leffa-aarteeni, jotka mahtuvat tänä päivänä kahteen Ikean Kasset dvd-laatikkoon. Kappaleita taitaa olla hieman alle 50, joten ainakin 450 leffaa saivat lentää ulos pesästä. 😀

Voisi uskoa että hartaalle harrastajalle olisi tullut surku jo monta kertaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Olen nimittäin siirtynyt katselemaan leffani ja tv-sarjani nettiin, ja siellä valikoima on todellakin rajaton. Kaikkea on saatavilla juuri silloin kun siltä tuntuu pelkällä kaukosäätimen näpyttelyllä. 🙂

Irti tavarasta ja sen keräilystä Oma Koti Valkoinen sisustusblogi arkivinkit

Elokuvat ja sarjat kätevästi Netflixistä

Painotan tässä vaiheessa että kyseessä ei ole mainos enkä saa mitään hyötyä postauksestani miltään osin, mutta aiheena tämä on minulle niin tärkeä että haluan konkreettisesti kertoa miten olen korvannut maallisen ja fyysisen leffakokoelmani tilaa viemättömällä nettileffakokoelmalla. Liityin nimittäin jokin aika sitten Netflixin käyttäjäksi ja siellä vasta paratiisi aukesikin. 🙂

Netflixin kiinteä kuukausimaksu on hyvin maltillinen ja vain murto-osa siitä mitä olen aikaisemmin laittanut kuukauden aikana rahaa palamaan leffoihin. Katseluaikaa ei ole myöskään rajattu, joten voin tiirailla vaikka sata tuntia leffoja / tv-sarjoja kuukaudessa. Ja parasta on se että äärimmäisen upean helmen löydettyäni, voin ostaa sen kokoelmani jatkoksi mikäli näin tahdon. Ei tule hutiostoksia eikä hyllyihin keräänny B-luokan plättyjä. 🙂

Irti tavarasta ja sen keräilystä Oma Koti Valkoinen sisustusblogi arkivinkit

Vähemmän maallista mammonaa, enemmän vapautta

Romunraivaaja, tavaran karsija, haalimisen karttaja ja säilytyksen minimoija kiittää nykyteknologiaa ja laajentuvia palveluvalikoimia! Mitä vähemmän omistan kiinteää maallista mammonaa, sen vapaammaksi olen kokenut itse elämän. Olen nimittäin huomannut sen että mitä enemmän minulla on varastoitavaa tavaraa, sen enemmän koen huolta niistä. Varsinkin varastossa olevat tavarat ovat ärsyttävyyden huippuja. Tavallaan ne ovat kaikki turhaakin turhempaa roinaa ja jos ne tuhoutusivat niin se ei haittaisi. Mutta silti pelkään että ne varastetaan tai että vesivahinko pilaa ne. Ihan hölmöä vatvoa tuollaista juttua. 😀

Tavaralla on valitettavasti tapana hallita ihmismieltä, tavalla tai toisella. On sitten kyse kodista, autosta, pyörästä tai muusta. Tavarat helpottavat elämää, mutta aiheuttavat ainakin allekirjoittaneelle samalla pientä stressinpoikasta. Tätä kuormaa haluan pienentää ja kurssi oikeaan suuntaan on onneksi otettu jo. Hermoilen jatkossa vain sellaisista mööpeleistä joita todella tarvitsen arkeani helpottamaan ja kaunistamaan. Muu saa ottaa kurssin kohti huitsin nevadaa. 🙂

Palailen iltasella vielä järjestely- ja raivausaiheen pariin. 🙂


Comments are closed.