Tavaran karsintaa, sähköistämistä ja yleistä ajattelua

Tavaran karsimiseen, säilytysongelmien ratkomiseen ja yleiseen oman kodin sisustamiseen minulla on muutama nyrkkisääntö, jota noudatan. Yksi ja tärkein niistä on se, että pyrin pitämään kaapit ja laatikot mahdollisimman tyhjillään. Uusien ostoksien osalta olen jo pitkään ottanut huomioon mahdollisen kausimomentin ja yrittänyt valikoida juttuja enimmäkseen niin, että käyttötarkoituksia ja sijoituspaikkoja olisi useampia kuin yksi. 

iIMG_1243.jpg

Olohuone on kodistamme se tila, jonne kaikista helpoiten kertyy kaikenlaista kalustetta ja pientavaraa. Joulunaikaan sisustus sai olla runsaampi, mutta vuoden vaihduttua olen systemaattisesti somistellut tätäkin huonetta taas minimalistisemmaksi. Minimalistisuudesta on monia käsitteitä, itselleni se tarkoittaa kotona olevien tavaroiden yhteistä pienehköä lukumäärää ja sitä että kaapit ja laatikot eivät pursuile roinaa. Oma tavoitteeni on saada tämän vuoden aikana karsittua noin 15% nykyisistä tavaroista ja vaatteista pois ja ajattelin aloittaa kertyneistä paperipinkoista, jotka kätkeytyvät yhden olohuoneessa olevan kaapinoven taakse. Skanneri saakin laulaa kuukausikaupalla, jotta saan kaikki vähemmän välttämättömät mutta pakosti säästettävät lippulaput sähköiseen muotoon. Yhden A4-kokoisen arkistointilaatikon verran säilytän paperitavaraa, loput skannerin kautta koneelle ja silppuriin.

iIMG_1250.jpg

Olohuoneen kaapistossa säilytän leffojen, cd-levyjen ja paperipinojen lisäksi teknistä roipetta, kuten latureita, pattereita, piuhoja ja johtoja. Näiden osalta on karsimista tehtykin jo monesti, mutta sitä pientä elektroniikkasälää tuntuu kertyvän aina lisää ja lisää. Ulkomaalaiset töpseliadapterit sun muut turhakkeet aion kantaa kierrätykseen, sillä niitä en todellakaan tarvitse. Ulkomaille jos eksyn, löytyneen hotelleista adapterit lainattavaksi. Usein matkustaville adapterin kaltaiset lisäosat ovat varmasti tarpeen, mutta minulle ne ovat vain turhaa roinaa jolla en tee yhtikäs mitään, hävitykseen siis (ei roskiin, vaan elektroniikkaromukeräykseen).

iIMG_1248.jpg

Moni saattaa ajatella että kotimme on kolkko paikka ja pienesineiden vähyys kuvastaa “välikaikaista kotia”. Itselleni kodikkuus syntyy monista asioista, tärkeimpänä se että itse viihdymme omassa kodissamme ja koemme sen olevan meidän tarpeisiin passeli paketti. 🙂 Minulle on kodikasta että tavaraa on vähän, tasoja ei ole täytetty ääriään myöten, arkiaskareet sujuvat nopeasti ja vaivattomasti ja että kotona on ilmaa ympärillä. <3 Avointa tilantuntua arvostan itse suuresti ja se aiheuttaakin usein päänvaivaa – kaikkea mitä haluaisin omistaa en saa tilavasti kotiini mahtumaan. Ja toisaalta alan olemaan sellaisessa tilanteessa että minulla on jo kaikki mitä tarvitsen ja haluan. Niin käytännöllisyyden kuin tavaran / vaatteen kauneudenkin suhteen. 🙂 Artekin ritiläpenkin tosin haluan, kovasti haluankin. <3 Mutta sen aika ei ole vielä… 🙂

Tilaa, avaruutta, valoisuutta, luonnollisuutta, helppoutta, minimalistista elämänhallintaa ja kauniita esineitä sopivassa suhteessa edellä mainittuihin. <3 Tuo litania kuvaa aika hyvin sitä mihin olen pyrkinyt ja minne matkani edelleen johtaa. Ehkä jonain päivänä pääsen perille. 🙂

Ihanaa iltaa kaikille! <3

41 kommenttia “Tavaran karsintaa, sähköistämistä ja yleistä ajattelua

  1. Tasan ei käy onnenlahjat! Et osaa varmaan edes kuvitella, miltä meillä näyttää. Muutenkin huusholli on aika täynnä, mutta tänään sinne on vielä kannettu loppuunmyynnin jälkeen jäänyt huima tavaravarasto putiikistani. Yksi huone on aivan täynnä rompetta. Mutta nyt kun olen lopettanut yritystoiminnan, minulla on loppuelämä aikaa järjestellä noita tavaroita. Ensin niitä ahnehtii ja säälii, vähän ajan päästä voi jo antaa pois tai laittaa roskiin.<br />
    <br />
    Vaikka tykkäänkin runsaasta sisustuksesta, kyllä siinäkin raja tulee vastaan ja nyt se on ehkä jo tullut? Vaikka minimalistiksi tuskin muutun koskaan…

    1. Mervi: Koti täyttyy tosi helposti vaikka mitään ei mielestään ikinä ostaisikaan. Ota tuo mahdollisuutena aloittaa tavaroiden läpikäyminen aloittamalla putiikin tavaroista. Myy vanhaa pois ja sitten kun tilaa alkaa tulla, niin mietit tarvitsetko mitään tilalle vai onko kokonaisuus sellaisenaan toimiva. 🙂 Tsemppiä uurastukseen! &hearts;

  2. Näin juuri äskettäin jossain tuota ritilä penkkiä tarjouksessa hintaan 299, en vain kuollaksenikaan muista, missä tämä oli.

    1. turha kommentti: Ritiäpenkkitarjous on ainakin Vepsäläisellä, mutta se alepenkki on se pienempi versio ja eteisen ikkunan edusta tarttisi sen isomman.

  3. Kuulostaa niin tutulle! Itse olen harrastanut suursiivousta viimeisen viikon ajan. Allekirjoitan varsinkin elektroniikkasälän kohdan, hävitin siivousinnostuksessani läjäpäin johtoja ja kaapeleita jotka eivät käy mihinkään, vanhoja kaukosäätimiä ja digiboxeja. Uskomatonta, kuinka nopeasti turhaa kamaa kertyy. :/

    1. Salla: Elektroniikkasälää tulee jokaisesta elektronisesta tavarasta kassillinen. 🙂 Jouluna tyttö sai haukkuvan koiran ja tuhisevan vauvan ja niidenkin ohessa oli vaikka minkälaista lisäosaa ja mutteria. 🙂 Tietokone on ehkä pahin kaikista, siinä mukana tulee oikeasti säkillinen adaptereita ja muuta piuhaa. 😀

  4. Ritiläpenkki oli tarjouksessa Vepsäläisessä 10.1 asti. Itse sen hankin heti kun tarjouksen näin, sillä tuolla hintaa sitä ei saa mistään, joten oli pakko ja olenhan itsekin haaveillut penkistä jo viime keväästä saakka, joten nyt oli aika sen toteutukseen! 😉

    1. Heli: Vepsäläisen tarjouksessa oli vain se pienempi penkki ja mie tartten sen isomman ja leveämmän. Tuo hinta kyllä loistava, teit hyvän ostoksen! &hearts;

  5. Täällä on vähän sama homma tavaroiden säilyttämisen suhteen. Jos tiedän että jokin kaappi on sekaisin tai täynnä turhaa tavaraa on mielessäni koko ajan sellainen tunne että se pitäisi käydä läpi. 🙂 Vaatteitani olen karsinut nyt aina puolen vuoden välein ja vienyt kirppikselle. Kirppikselle on lähtenyt myös eripari-astioita ja koriste-esineitä. Lasitavaraa kertyy yllättävän paljon. Liika tavaran haaliminen ja omistaminen ei ole mun juttu, vaan selkeässä ja siistissä kodissa mieli lepää. 😀 Äitini taas on ihan eri maata, joten mistä lie olen tämän perinyt.. 🙂

    1. L: Minulla on just tuo, eli kun kaapit ovat sisältä sotkussa, niin koti ei tunnu siistiltä vaikka muuten olisikin lattiat pestynä ja tavarat ojennuksessa. 🙂

  6. Hei,<br />
    Tää ei nyt liity tähän aiheeseen mitenkään, mutta olisiko mahdollista saada jossain vaiheessa &quot;jumppavideo&quot; liikkeista, joita olet tehnyt, kun olet alkanut ruokaremontin? Osa on selvää pässinlihaa 😉 mutta osa jää vähän epäselväksi, miten siis tehhään oikein..

    1. Mirkku: Kääks, ideana tuo on tosi hyvä mutta en tiedä onko minusta jumppaamaan videolle. 😀 En muutenkaan viihdy kameran edessä mutta jumppavideo kuullostaa aika mahdottomalta. 😀 Ehkä jotain jumppakuvaa voisin harkita, mutta en lupaa vielä mitään. 🙂

  7. Olet viime vuoden alussa aloittanut tavaroiden karsimisen, mutta vuoden aikana olet ostanut VALTAVAN määrän uutta sisustustavaraa: erikokoisia ja värisiä Nappuloita, Vitriinejä, Kivi-tuikkuja, valaisimia (AJ, Leimu, New Yorkit, Myy, A110, Happy Lightsit), pöytiä (Tablo, Hayn tarjotinpöydät), tuoleja (DIY-tuolit, AAC-22, Hee-tuolit, Artekin E60), String-hyllyjä, Artekin Kantoa, tyynynpäällisiä (raitaa, Sienaa, elefanttia jne.), By Lassenin kulhoa ja kynttiläjalkoja ja paljon muuta sisustustavaraa (kuten Pouf-rahi, Homegarden lyhty, julisteita ja kehyksiä, puuapinaa, Uashmaman pussukoita, Hay Loopia, Dotseja, Jars-purkkeja, verhoja, hyllyjä, Lighthouse lyhtyä, Design Lettersin purkkia ja maustemyllyjä) – you name it. Paljon näistä on lähtenyt jo kiertoon. En oikein ymmärrä, miten minimalistisuus ja tavaroiden karsiminen istuu yksiin tuollaisen tavaramäärien ostamisen kanssa? Se, että ostaa viikoittain lisää ja lisää tavaraa, ja samalla myy / lahjoittaa tavaraa eteenpäin kun kaikki tavarat eivät mahdu enää kotiin, ei ole minusta minimalistisuutta eikä tavaroiden karsimista. Tavaroiden karsimista ja minimalistisuutta on se, että ostaa uutta tavaraa hyvin maltilla ja laittaa samalla vanhaa tavaraa kiertoon.<br />
    Toivottavasti et pahastunut kommentistani. Minusta sinun ostokäyttäytymisesi ei vain sovi yksiin puhumiesi asioiden kanssa.

    1. Minä pohdin vähän samaa asiaa lukiessani tätä postausta. Enkä minäkään tarkoita asiaa millään pahalla. Jotenkin vain puheet ja teot eivät tässä vaiheessa kohtaa.

    2. Sofia: Olen aloittanut isomman karsimisen jo 2008, joten tämä ei suinkaan ole tuore juttu minulle. Vuosia on jo hommia tehty ja ellen olisi hurahtanut väärään sisustustyyliin, olisi kotini ollut &quot;valmis&quot; jo 2012 lopulla. 🙂 Olet ymmärtänyt minut ihan väärin, tai sitten et ole tietoinen mitä kaikkea tässä on blogini aikana tapahtunut. Koti oli kohtuullisessa karsintakunnossa syksyllä 2011, jolloin aloitin varsinaisen sisustamisen kaiken karsimisen jäljiltä. Kotini oli silloin hyvin simppeli ja yksinkertaisesti laitettu, tosin osasyynä oli keskeneräisyys vielä siinä vaiheessa. 2012 alussa lähdin tavoittelemaan pehmeän vaaleaa ja ylellistä (hieman hotellimaista) tunnelmaa ja mikäli olet seurannut yhtään historiikkia, oli koti 2013 alussa melkoisen erilainen kuin tänä päivänä. 🙂 2013 alussa aloin hitaasti mutta varmasti suuntaamaan tähän nykyiseen tyyliini, joka on se minun omin sisustustyylini. tein virheen siinä että kuvittelin haluavani elää pehmeyden ja juhlallisuuden keskellä greigen, kromin ja kristallin osalta mutta olin väärässä. Virheestäni johtuen olen viime vuoden käyttänyt siihen, että saan kotini &quot;palautettua&quot; alkuperäisempään kuntoon eli virtaviivaisempaan, valkoisempaan ja vähäeleisempään sellaiseen. Siksi vuosi 2013 kului vanhaa kierrättäessä ja uutta hankkiessa. vanhaa lähti ulos satoja kappaleita, uutta tuli tilalle reippaasti alle sata. <br />
      <br />
      Alkuperäinen minimalistisuushan on sitä, että asutaan teltassa ja syödään ruohoa. 😀 Ei tarvita kahta pyyhettä, ei juoksulenkkareita, eikä varsinkaan ainuttakaan salaattikulhoa taikka kynttilänjalkaa. Meille yltäkylläisyydessä eläville minimalismi ei kuitenkaan ole käsitteenä samanlainen. Olen vääntänyt tästä aiheesta rautalankaa jo niin monesti, että en sitä nyt erikseen tähän kommenttivastaukseeni tämän enempää tee. Postaan sitten myöhemmin jutun ulos, missä todella tartun aiheen ytimeen. 🙂

    3. Sipuli: Minusta puheet ja teot kohtaavat, mutta valitettavasti kromi-greige-sisustusvaiheeni antaa vaikutelman muusta.

  8. Tavarankarsiminen on ihanaa ja vapauttavaa, niinkuin ollaan jo aiemminkin todettu 😀 Mulla vielä tosin tuo leffaprojekti saattamatta loppuun, ovat ylimääräiset pois kaapista, mutta siirrettynä syrjään odottamassa myyntiinvientiä 🙂

    1. R: Niin on. 🙂 Muistan silloin melko alkuvaiheessa kun ensimmäinen kaappi oli kokonaan raivattu ja lähes tyhjillään. Se tunne oli mieletön, ihan kuin olisin voittanut lottovoiton. :)<br />
      <br />
      Tuo ovesta ulos lentämisen odottelu on piinaava. Meillä keräsin lähteviä tavaroita aluksi verkkovarastoon, mutta sittemmin olen jättänyt tuon vaiheen väliin kun huomasin että roinat tuppaavat jäämään sinne varaston uumeniin liian pitkäksi aikaa. 🙂 Minulla on luopumislaatikko jonne viikottain päätyy jotakin, pääasiassa huonoon kuntoon mennyttä trikoopaitaa ja tytön pieneksi jääneitä sukkia ja vaatteita. Sieltä niitä sitten lajittelen roskikseen, keräykseen ja myyntiin. Aika hyvin on pysynyt vauhti yllä kun en halua toista luopumislaatikkoa ensimmäisen viereen täyttymään. On pakko tyhjennellä sitä ensimmäistä tasaisin väliajoin, jotta koti ei joudu kaaoksen valtaan enää koskaan. 🙂

    1. Anna: Vain pienemmästä ritiläpenkistä on tarjous, höh. Itse haluan sen isomman, koska se on mitoiltaan täydellinen eteisen ikkunan alle. 🙂

    1. anonyymi: Tottahan toki. 🙂 Leveyttä on 300cm, korkeutta 64cm ja syvyyttä 40cm. Taso on pari senttiä irti seinästä vahvistimen johtojen vuoksi. Telkkari on 40-tuumainen. 🙂

  9. Minunkin mielestäni juttusi ja ostokäyttäytymisesi on aivan ristiriidassa!Suuni loksahti auki,kun postauksessa luki:minimaallista elämänhallintaa.Suorastaan vitsikästä.joka postauksessa jokin uusi tavara!Asia ei kuulu minulle millään tavalla,mutta jotenkin maaniselta vaikuttaa.Sinulla kaunis koti,mikset ole mihinkään tyytyväinen?

    1. siina: Minimalismi on käsite, joka merkitsee erilaisille ihmisille erilaisia tekoja ja tapoja olla sekä elää. Minun elämäni on moneltakin mittapuulta katsottuna hyvin minimalistista; en matkustele juurikaan, en autoile, syömme tavallista kotiruokaa, kierrätämme jätteet ja vältämme hävikkiä (erityisesti ruoan suhteen). Nautimme pienistä arkisista iloista, harrastamme yhdessä vaatimattomia juttuja kuten tanssimista ja musiikkia. Emme osta ruokaa, hygieniatarvikkeita emmekä vaatetta yli tarpeen. Tuossa yllä jo vastasinkin sisustusta koskevaan kritisointiin, kopioin vastauksen tähän sinullekin: <br />
      <br />
      Olen aloittanut isomman karsimisen jo 2008, joten tämä ei suinkaan ole tuore juttu minulle. Vuosia on jo hommia tehty ja ellen olisi hurahtanut väärään sisustustyyliin, olisi kotini ollut &quot;valmis&quot; jo 2012 lopulla. 🙂 Olet ymmärtänyt minut ihan väärin, tai sitten et ole tietoinen mitä kaikkea tässä on blogini aikana tapahtunut. Koti oli kohtuullisessa karsintakunnossa syksyllä 2011, jolloin aloitin varsinaisen sisustamisen kaiken karsimisen jäljiltä. Kotini oli silloin hyvin simppeli ja yksinkertaisesti laitettu, tosin osasyynä oli keskeneräisyys vielä siinä vaiheessa. 2012 alussa lähdin tavoittelemaan pehmeän vaaleaa ja ylellistä (hieman hotellimaista) tunnelmaa ja mikäli olet seurannut yhtään historiikkia, oli koti 2013 alussa melkoisen erilainen kuin tänä päivänä. 🙂 2013 alussa aloin hitaasti mutta varmasti suuntaamaan tähän nykyiseen tyyliini, joka on se minun omin sisustustyylini. tein virheen siinä että kuvittelin haluavani elää pehmeyden ja juhlallisuuden keskellä greigen, kromin ja kristallin osalta mutta olin väärässä. Virheestäni johtuen olen viime vuoden käyttänyt siihen, että saan kotini &quot;palautettua&quot; alkuperäisempään kuntoon eli virtaviivaisempaan, valkoisempaan ja vähäeleisempään sellaiseen. Siksi vuosi 2013 kului vanhaa kierrättäessä ja uutta hankkiessa. vanhaa lähti ulos satoja kappaleita, uutta tuli tilalle reippaasti alle sata. <br />
      <br />
      Alkuperäinen minimalistisuushan on sitä, että asutaan teltassa ja syödään ruohoa. 😀 Ei tarvita kahta pyyhettä, ei juoksulenkkareita, eikä varsinkaan ainuttakaan salaattikulhoa taikka kynttilänjalkaa. Meille yltäkylläisyydessä eläville minimalismi ei kuitenkaan ole käsitteenä samanlainen. Olen vääntänyt tästä aiheesta rautalankaa jo niin monesti, että en sitä nyt erikseen tähän kommenttivastaukseeni tämän enempää tee. Postaan sitten myöhemmin jutun ulos, missä todella tartun aiheen ytimeen. :)<br />
      <br />
      <br />
      Ihan rehellisesti sanottuna väitän että elän melkoisen minimalistista elämää jo nyt vaikka prosessi onkin kesken. Minimalismi ei nimittäin ole minulle pelkästään sisustustyylin nimitys vaan ihan oikea elämäntapa jossa ide. Minimalismille jokaisella on oma määreensä koska sitä ei voi nykypäivänä lokeroida tiettyjen normien ja lukemien perusteella. Minä omistan reippaasti alle sata vaatetta, kenkää, asustetta, korua ja meikkiä (siis yhteensä). Tavaroita on koko kodissa hieman alle tuhat, jos mukaan ei lasketa tytön legoja. Jokaista viime vuonna ostamaani tavaraa kohden lähti kolme ulos. Ja jos en olisi mennyt hurahtamaan niin palavasti greigeen, krumeluuriin, kromiin ja ylellisyyteen, olisi tuo vaihe jäänyt elämästäni kokonaan pois.

  10. Haluaisin seurata blogiasi ja lukea vanhoja postauksia, mutta olenko sokea vai mitä, kun en löydä mistään painiketta, millä päästään edelliseen postaukseen – liian työlästä käydä aina arkiston kautta?

    1. Mervi: Edellinen ja seuraava-napit puuttuvat, ne katosivat viimeisen päivityksen yhteydessä ja tekniikka pyrkii ne palauttamaan jollakin aikavälillä. Siihen asti vanhojen postauksien navigointi on aavistuksen hankalaa, täytyy käyttää hyödyksi sivupalkin kuukausikansioita, mikä on kyllä työläämpää kuin valmiit ed. ja seur. nappulat. :/

    1. Marja: Huomasin, mutta tarjous koski vain sitä pienempää penkkiä. Mie haluan sen isomman 112cm leveän version, joka on mitoiltaan parempi eteisen ikkunan alle. 🙂

  11. En tunne Miiaa henkilökohtaisesti (vaikkakin tässä blogiseuraamisen myötä on tullut monestikin tunne, että olisi erittäin suuri ilo tuntea), mutta minusta taas tämän blogin yksi kantava tekijä kirjoittajan persoonan lisäksi on juurikin usein vaihtuvat artikkelit sisustuksessa ja kyllä minusta istuu sana&quot;minimalistinen&quot; kokonaismäärän kannalta tähän sisustustyyliin enemmänkin kuin hyvin. Varmaankin ne blogin seuraajat, jotka ovat olleet pitempään &quot;matkassa mukana&quot; ymmärtävät mitä Miia sanalla tässä yhteydessä tarkoittaa.<br />
    <br />
    En myöskään ymmärrä, miksi niin monelle tuntuu olevan avainkysymys tuotteiden suuri vaihtuvuus. Itse kuulun sisustamisessa niihin, jotka ihastuvat suht harvoin eri sisustustavaroihin tai huonekaluihin mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meillä ei olisi kaunista ja viihtyisää vaan päinvastoin olen aikamoinen esteetikko, mutta niin moni asia kotona on jo pitkään näyttänyt kivalta ettei eteen ole tullut ihastuttavampia ratkaisuja. MUTTA itse taas nautin esim. kivojen asukokonaisuuksien löytämisestä lapsilleni tms. Uusien sisustustuulien kokeileminen ja inspiroituminen sillä saralla tuntuu puolestaan olevan Miian juttu ja minusta sinä olet aikas hyvä siinä:)<br />
    <br />
    Eiköhän anneta kaikkien kukkien kukkia ja tehdä jokainen elämästämme mahdollisimman paljon senkaltainen mikä meitä itseämme ja rakkainta lähipiiriämme miellyttää:) Toivottavasti jatkat Miia vielä pitkään blogisi pitoa. Tekstisi on eläväistä, kuvat kauniita ja onneksi olet välillä aikamoisen ryöpytyksen ja mankelin läpi kulunkin jälkeen vielä säilyttänyt pilkkeen silmäkulmassa:) Itsessäni on pikku perfektionistin vikaa (näkyy lähinnä siinä, että sen minkä teen, pyrin tekemään kunnolla), mutta muuten tämä elämä ei ole niin vakavaa;) Mukavaa kevään odotusta!

    1. Lilja: Kauniisti kirjoitit, kiitos! &hearts; &hearts; &hearts; Pitempään lukeneet ovat enemmän perillä asioista ja heille ajatusmaailmani on varmasti selkeämpi. :)<br />
      <br />
      Olen vaihtelunhaluinen persoona, aina ollut ja tulen varmasti aina olemaankin. Tykkään vaihdella järjestystä, tykkään ideoida uusia juttuja ja tykkään uudistaa kotia ja joskus itseänikin. Pukeutumisen osalta olen löytänyt itseni ja oman tyylini, joten vaihtelua ei sen osalta enää paljoakaan ole. Olen myös sisustuksen osalta päässyt tiettyyn pisteeseen, jolloin ei muuteltavaa ole paljoakaan. kausivärejä, kukkia, pieniä sisustusesineitä, kynttilöitä… tälläisten suhteen tulen satavarmasti jatkossakin uusiutumaan pari kolme kertaa vuodessa, mutta isommat asiat, kalusteet ja yleinen linjaus on nyt juuri se mitä omalta kodiltani toivon ja ne tulevat pysymään muuttumattomana pitkään. <br />
      <br />
      Ryöpytystä ja mankelia on blogivuosien varrella saanut sietää, toleranssi on kasvanut ja olen henkisesti paljon vahvempi nyt kuin kaksi vuotta sitten. Eli hyvääkin on siinä, että saan kurjaa kommenttia. :)<br />
      <br />
      Ihanaa ja aurinkoista kevään odotusta sinullekin Lilja! &hearts;

  12. Hyvin paljon matkustaneena voin omalta osalta kertoa että adaptoreiden lainaaminen hotellin respasta on urbaani legenda. En ole sellaiseen törmännyt koskaan.<br />
    Kerran oltiin pakettimatkalla, jossa oli vst ja halusin sen sitten vuokrata. Vuokraaminen maksoi x euroa ja lisäksi piti antaa pantti. Kun menin laitetta palauttamaan, ei panttia saanutkaan takaisin. Pidin adaptorin itselläni. Siinä luki kyljessä Ikea ja taatusti maksoin paljon enemmän vuokraa panttia mitä uusi olisi Ikeassa maksanut.<br />
    Tämä sitten hävisi ja ostin uuden Ikeasta, joka on jossain komerossa…<br />
    <br />
    Viime keväänä Amerikassa ei puhelinta, jossa on navigaattori saanutkaa ladattua autossa, joten oli pakko hommaa adaptori. Hotellissa ei ollut, lähikaupassa, Wallmartissa oli vain amerikkalaisille tehtyjä. Vasta taalan kaupasta meille sopiva löytyi. Meni pari päivää ennen kuin sopiva löytyi ja navigaattoria käytettiin joka päivä.<br />
    <br />
    Suosittelen että annat adaptorin ystävällesi, jolla vst ei ole, mutta matkustaa useammin kuin sinä ja sitten kun lähdet reissuun, voit sitä häneltä lainata. <br />
    <br />
    Minun lempparisandalit menivät samalla reissulla rikki. Vst avonaisia kenkiä minun leveään jalkaani ei ihan äkkiä löytynyt, mutta pikaliimaa löytyi. Kengät lähti roskiin paluun lentokentällä, silloin oli jo ehkä 5 kertaan liimattu. Kävimme yli 10 ISOSSA ostoskeskuksessa ja kävin vähintään 50 kenkäkaupassa ja en löytänyt yksiäkään vst kenkiä mistään niistä kaupoista. Samoin koko kesänä en löytänyt Suomesta. <br />
    <br />
    Paikan päältä matkan aikana ei välttämättä löydy kaikkea niin helpolla mitä itse kuvittelis.

    1. lanttuleikkuri: Minulla on tuttu joka tekee reissutyötä ja työnsä puolesta matkustaa useita kertoja vuodessa. Hän on monesti lainannut hotellin respasta adapterin (jenkeissä kuulemma ainakin on respassa usa-adapterit eu-versioihin), joka on sisältynyt wlanin hintaan. Mutta uskon myös sinua että jokaisesta paikasta ei adaptereita saa, eikä varsinkaan ilmaiseksi. Miehisen sukupuolen edustajilla onneksi on niin paljon piuhaa, mutteria ja adapteria, että saan varmasti lainaksi joltakin ukkelilta mikäli ulkomaan kamara joskus kutsuu. Ja jos en niin menen sitten paikalliseen &quot;giganttiin&quot; ostamaan sellaisen. 😀

  13. Olen seuranut blogiasi jo kauan. Blogin lukeminen oli aluksi inspiroivaa ja ihailin bloggaajan ihania sisutusideoita ja niiden toteuttamisrohkeutta. Pikkuhiljaa inspiraatio vaihtui ihmetykseksi ja lopulta vaivaannuttavaksi…<br />
    <br />
    Koen, että ostamispakko ei suinkaan ole laantunut vaan vauhti sen kuin kiihtyy… Koko ajan pitää ostaa uutta pientavaraa, lamppuja, mattoja, sisustustavaraa, pakko ostaa, myydä, ostaa ja myydä. Lukijalle tulee lähinnä kauhistuksen tunne… tekee mieli sanoa rauhoitu ja nauti elämästä! Sofia tuossa ylempänä kirjoitti hyvät listat kaikesta ostoksista eikä siinä suinkaan ollut kaikki. Pitkä puolustuspuheenvuoro sai aikaan sellaisen fiiliksen, että taidat uskoa tuohon itsekin, mitä selität!<br />
    <br />
    Sisustajana en ymmärrä muutamia asioita. Sinulla on kohtuu pieni kerrostaloasunto, josta bloggaat useitakin postauksia päivässä. Rajaat aina keittiön ja kylpyhuoneen pois, koska et pidä niistä. Eikö olisi kiva säästää(!) ja jättää ostamatta Leimut ym., jotka viihtyvät kodissa max viikon ja laittaa rahat uuteen keittiöön, mikä on oleellinen osa asuntoa ja keskisellä paikalla? Onko säästäminen mahdotonta vai onko joka penni laitettava viikoittain uuteen sisustussälään? Monelle lukijalle tulee varmasti sama fiilis kuin minulle, että kamala ostopakko on korvike jollekin tyhjyyden tunteelle, niin kuin se valitettavan usein on.<br />
    <br />
    Peräänkuulutat usein sitä, että ette matkusta jne. Saman ikäisen lapsen äitinä mieleeni tulee usein ajatus tämän puolustuspuheenvuoron lukiessani, että kummastakohan se lapsi nauttisi enemmän, viikon pulikoinnista ja äidin huomiosta lämpimässä auringon alla vai alati vaihtuvista lampuista, huonejärjestyksestä, pienesineistä, asunnon kuvaamisesta jne.<br />
    <br />
    Haluaisin heittää sinulle haasteen: Kirjoita postaus kaikista hutiostoksista vuotena 2013! Mahdatko pystyä siihen? Eriväriset sisutustyynyt, lakanat, tuikkukipot, lamput jne. jne. Siis tavaroista, jotka sekä tuli että meni vuonna 2013. Siitä on ekologisuus ja minimalismi kaukana. Tuollainen yhteenveto voisi olla sinullekin herättävä.<br />
    <br />
    Nykyään minua on alkanut häiritä blogissa sen sopulimaisuus. Tuntuu, että Miia sinulla ei ole enää yhtään omaa ideaa. Joka ikisessä blogissa on Happy Lightsit, Hayn pöydät ja tuolit, Kanto, AJ, jne. jne. Olisi kiva, jos edes joku tuote olisi kodissasi ainutlaatuinen eikä toisintoa ja matkimista muista blogeista!<br />
    <br />
    Toivon sinulle joka tapauksessa pelkkää hyvää. Otat kauniita kuvia ja jaksat positiivisesti vastata kommentteihin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *