Pellavalakanat värivertailussa

Nyt kun minulle on kertynyt kolmen eri merkin valkoisia pellavaisia petivaatteita, pääsen tekemään teille kunnollisen värivertailupostauksen. Tätä postausta on minulta toivottu monesti, sillä valkoisissa on paljon sävyeroja ihan jo materiaaleista ja värjäystekniikoistakin johtuen. 🙂

pIMG_1661.jpg

Balmuir ja J.F by Finlayson ovat paksuuden ja laadun osalta huippuluokkaa. Villa Stockmannkaan ei ole yhtään hassumpi eikä missään nimessä heikkolaatuinen, ainoastaan edellä mainittuja hieman ohuempaa pellavaa. Värisävyissä näkee selvän eron eri merkkien välillä, Balmuir on kermaisin ja J.F by Finlayson valkoisin. Villa Stockmann asettuu näiden kahden väliin, ollen lähempänä Balmuirin kermaisuutta. Mainittakoon vielä, että H&M:n pellavalakanat ovat lähestulkoon samaa sävyä Finlaysonin kanssa ja Hobbyhallin Koodi-pellavat vastaavat Villa Stockmannin pehmeää valkoista. 🙂

pIMG_1660.jpg

pIMG_1657.jpg

Täysin vitivalkoista pellavaa en ole vielä onnistunut löytämään, mutta Finlayson on kyllä niin lähellä sitä, että sopii hyvin yhteen kirkkaiden puhtaanvalkoisten pintojen kanssa. Balmuirin ja Villa Stockmannin kermaisuus korostuu puhtaanvalkoiseen yhdistettynä mutta kuten minun makkarikuvistani voi todeta, ei se näytä lainkaan pahalta eikä silmiinpistävältä. Kiitos eri sävyjen yhteensopivuudesta on materiaalien; pellava on kermaista, nahkainen sängynrunko ja teräksinen yöpöytä ovat vitivalkoisia. Kovaa ja kylmää, pehmeää ja lämmintä – sointuva yhdistelmä. <3

pIMG_1651.jpg

pIMG_1648.jpg

Listaan alle meidän talouden liinavaatteet, joista suurin osa löytyykin näistä kuvista silitettynä ja viikattuna. Materiaalina on tytön sängyn puuvillaisia aluslakanoita lukuunottamatta kaikissa pellava, joka on osoittaunut niin loistavaksi materiaalivalinnaksi, etten enää muita omaan sänkyyni haluakaan. 🙂

  • 2kpl pellava-tuplapussilakana (Balmuir, J.F by Finlayson) – tuplatäkki toimii meillä päiväpeittona
  • 2kpl pellava-parisängyn aluslakana  (Balmuir, Villa Stockmann)
  • 2kpl puuvilla-tytön sängyn aluslakana (Casa Stockmann)
  • 4kpl pellava-yhden hengen pussilakana (J.F by Finlayson, Villa Stockmann)
  • 8kpl pellava-tyynyliina 50x60cm (2 x Balmuir, 4 x J.F by Finlayson, 2 x Villa Stockmann)
  • 2kpl pellava-tyynyliina 60x80cm (Villa Stockmann) – tyynyt toimivat lähinnä somisteena

pIMG_1658.jpg

Todella haastavaa oli saada valokuvat onnistumaan niin, että sävyerot toistuvat kuten paljas silmäni ne näkee. Nämä ovat varmasti monelle pikkujuttuja, mutta itse kiinnitän tosi paljon huomiota valkoisten värisävyihin ja aika tarkasti yleensä mietin sävyjen ja materiaalien yhteensopivuutta ja etäisyyksiä. Makuuhuoneeseen sopii pehmeämpi tunnelma, joten tekstiilien kermaan taittuva sävy on täydellinen valinta kirkkaanvalkoisten kalusteiden rinnalle. <3

Mukavaa maanantain jatkoa!

Miia / Oma Koti Valkoinen - -

22 kommenttia “Pellavalakanat värivertailussa

  1. Kiitos hienosta postauksesta. Olen myös miettinyt samaa noista värieroista ja kun ovat liinavaatekaapissa, siellä sen huomaa parhaiten, tietenkin myös päivän valossa, mutta harvemmin ne kaikki ovat yhtä aikaa esillä. Pitääkin miettiä, mitkä seuraavaksi ostaa, minulla on vain yhdet ja toiset, joita vaihtelen, on paksua puuvillasatiinia, oikein kirkkaan valkoiset, jos niin voi sanoa. Silloin niistä huomaa sen pellavan kermaisuuden.

    1. -päivi-: Niin totta! Viikattuna ja pinoon pistettynä värieron huomaa kyllä selvästi, ja päivänvalossa myös petauksessa sen huomaa. Minulla oli aikaisemmin peruspuuvillainen valkoinen aluslakana pellavapussareiden kanssa ja se oli kamalan näköistä. Pussilakanat näytti vaaleankeltaisilta ja aluslakana häikäisevän valkoiselta. 😀 Siksi vaihdoin puuvillaiset aluslakanat pellavaisiksi, jotta väriero ei ottaisi silmään. 🙂

  2. Muistanko väärin vai eikö me nähty Housen pellavat Prismassa taannoin? Ne oli aikasta valkoiset, voisi ehkä Finlaysoniin verrata? 🙂

    1. Irina: Saatat muistaa ihan oikein, jotainhan me Prismassa hypisteltiin ihan innoissamme. 🙂 Olen niin dementoitunut etten enää tarkkaan muista oliko kyse Housen lakanoista, mutta äkkiäkös sen varmistaa seuraavalla kerralla kun piipahtaa Prismassa. 🙂

  3. Hei, kiitos mahtavasta blogista. Olet yksinkertaistanut elämääsi täysin. Kysyisinkin sinulta mistä aloittaa? Varsinkin kun toinen puolisko on tavaran hamstraaja. Pakkauksetkit pitäisi säilyttää. Varmaan parisuhteessa mahdotonta karsia tavaraa rankasti tai 4 henkisessä perheessä. Olen itsekin shoppailusta pitävä ja haluaisin ostaa vaan tarpeeseen tai yksinkertaista tai kaunista. Mistä aloittaa? Tavaran karsimisesta ja myymisestä? Miten itse olet päässyt tavarasta eroon ja löytänyt tyylisi? Itse poukkoilen romanttisen/perinteisen tyylin ja modernin/minimalistisen tyylin välimaastossa.

    1. hannele: Ekana aloittaisin siitä, että keskustelisin tämän hamstraavamman osapuolen kanssa ja yrittäisin löytää sellaisen kompromissin missä molemmat joustaa toiveistaan sopivassa suhteessa. Siivoamisen nopeutuminen ja kodin ylläpitämisen helpottuminen voisi toimia hyvänä motivaattorina myös tälle hamsterille. :D<br />
      <br />
      Itse kun aikoinaan aloitin kunnolla karsimaan, otin jätesäkkirullan kouraani ja pari banaanilaatikkoa eteeni ja laitoin kaikki seuraavat asiat pois:<br />
      <br />
      – Liian pienet vaatteet ja kengät (vaikka ne olisi kuinka kalliita, kauniita, sitten-kun-vaatteita)<br />
      – Liian suuret vaatteet ja kengät (kotivaatteita kertyy koko ajan lisää ja kukaan harvoin tarkoituksella kasvaa kokoa aikuisiällä :D)<br />
      – Kaikki sellaiset vaatteet, asusteet ja kengät joista et tykkää värin, kuosin tai mallin vuoksi (et tule koskaan kuitenkaan vetämään niillä päällesi, vaikka kuinka sittenjoskun… :))<br />
      – Rikkinäiset, pilalle venyneet tai värjääntyneet sekä nuhjaantuneetsuoraan roskikseen tai tekstiilijätteeksi keräykseen (kotivaatetta tulee kuitenkin koko ajan lisää!)<br />
      – Kengät jotka hiertää ja puristaa yrityksistä huolimatta<br />
      – Kirjat jotka ovat huonoja tai lukematta vuosienkin jälkeen (eikä kyseessä ole Sinuhen veroinen mestariteos)<br />
      – Lehdet joiden olemassa olon arvo on niihin menneet eurot<br />
      – askarteluvälineet jotka ovat pölyttyneet syntisen kauan<br />
      – koriste-esineet joille ei ole mitään järkevää käyttöä tai paikkaa<br />
      – astiat ja keittiövälineet jotka ovat rikki<br />
      – astiat ja keittiövälineet joita ei ole käytetty aikoihin ja joista on olemassa korvaava versio<br />
      – turhat keittiön pienkoneet jotka pölyttyvät joko tasoilla tai kaapin uumenissa<br />
      – Pyyhkeet ja lakanat jotka ovat aina pinon alimmaisena<br />
      – risat, nuhjaantuneet ja värjääntyneet pyyhkeet ja lakanat<br />
      <br />
      Kun olet saanut säkkejä ja laatikoita täyteen, viekää ne varastoon, vintille tms. säilytyspaikkaan pois näkyviltä. Tässä vaiheessa teidän oleminen kotona on jo mukavampaa, sinun on kivempi siivoilla ja muukin perhe saattaa innostua osallistumaan sekä siivoamiseen että tavaran raivaamiseen. Ja kun mikään ei ole viety kokonaan pois, ei tule hamsterillekaan tässä vaiheessa pahaa mieltä. Hamsu saattaa jopa innostua itsekin miettimään mitä todella tarvitsee ja mitä ei, kun elää hetken aikaa arkea helpommin hallittavassa ja nopeammin siistiytyvässä ympäristössä. <br />
      <br />
      Voit itse jatkaa raivaamista pikkuhiljaa kotiin jääneiden tavaroiden ja vaatteiden osalta ja tehdä samalla luopumistyötä koko perheen voimin niiden tavaroiden suhteen jotka kärrättiin kellariin / vintille / varastoon. 🙂 Jossakin vaiheessa voitte surutta viedä varastoidut tavarat suoraan kierrätykseen tai kirpputorille / myyntiin. :)<br />
      <br />
      tsemppiä projektin aloitukseen, kun vauhtiin kunnolla kerran pääsee niin siitä tulee elämäntapa. 😀

  4. Olet monen lukijan kanssa hehkuttanut pellavalakanoita, mutta en ole itse vielä(kään) aivan vakuuttunut niiden ylivoimaisuudesta. Tämä ehkä johtunee mielikuvastani lapsuudessani olleista pellavapyyhkeistä ja -koristetyynynpäällisistä, joiden pellava oli kovaa ja karheaa. Minulla on (ehkä vanha) mielikuva pellavasta, että se vaatisi kymmeniä pesuja ennen kuin siitä tulisi pehmeää. Mutta onko nuo pellavalakanat jo valmiiksi pehmeitä? 🙂 Olen itse jo monta vuotta käyttänyt ainoastaan puuvillasatiinisia petivaatteita, kun ne ovat niin ylimaallisen pehmeitä. Niin ja siis tämä pehmeys on tärkeää, koska olen öisin sellainen kamiina, että en pysty käyttämään mitään yöasua. Ja tämän kropan prinsessaiho tietenkin rakastaa mahdollisimman pehmeitä petivaatteita. 😉 Mieli kyllä tekisi kokeilla näitä pellavalakanoitakin näiden sinun hehkutusten perusteella, mutta kun tuolla liinavaatekaapissa on vielä pari settiä lakanoita avaamattomissa paketeissa. :-J Noh, ehkä sitten vaikka Hullareilta… 😉

    1. Aamu: Minäkin ihmettelin ja epäilin asiaa ennen kuin vuosi sitten ostin ekat omat pellavani. Se oli todellakin menoa sen sileän tien. 🙂 Kaikki omistamani pellavalakanat ovat olleet pehmeitä jo ihan ekasta käyttökerrasta alkaen, ja se on ihan totta mitä sanotaan siitä että pellava paranee pesujen myötä. Vuoden vanhat Villa Stockmannini ovat ihanan pehmoiset ja laskeutuvat, talvella lämmittävät ja kesällä viilentävät. Viime kesänä nukuin ihmeellisen hyvin vaikka oli helteitäkin, pellavapussilakana ei kertaakaan liimautunut hikiseen ihoon, kuten puuvillaisilla (puuvillasatiini ehkä pahin mahdollinen kesäkuumalla) on tapana jos hikoilee paljon. Suosittelen kokeilemaan pellavaa ja koska olet erityisen vaativa nukkuja niin Balmuir on se mihin kannattaa sijoittaa. Se on pehmoisin pellava, tuntuu hyvältä ihoa vasten. &hearts; &hearts; Hullareita tai Balmuirin alekampanjaa kannattaakin kärkkyä, säästää mojovan summan. 🙂 Ja jos saattuu vastaan tulemaan hyvä tarjous ennen kuin ehdit korkkaamaan niitä avaamattomia lakanapaketteja, niin myy ne &quot;vanhat-uudet&quot; pois ja voit hyvällä omalla tunnolla nautiskella Balmuirista, kun sait välirahaa takaisin päin. 🙂

  5. Hannelen kommentin luettuani oli pakko tulla kiittämään tavaran vähentämiseen liittyvistä postauksistasi! Olen saanut niistä useita kertoja uutta intoa vähentää omia tavaroita, on myös mukava seurata miten yksinkertaistamisesi etenee. Kun näkee mitä tavaroita (ja miten paljon) muilla on, niin osaa ajatella ihan eri tavalla että ehkä ei tosiaan tarvitse sataa kippoa ja kuppia. Yksi monikäyttöinen on paljon parempi kuin monta vain yhteen käyttötarkoitukseen tarkoitettua juttua. Toivottavasti kirjottelet lisää tavaran vähentämisestä 🙂

    1. Hanna: Tuo monikäyttöisyys on asia mihin yritän aina itse keskittyä kun jotakin uutta hankintaa haaveilen tai hypistelen. 🙂 Kannuista saa maljakoita, maljakoista saa koristeita valopalloilla ja vaikka millä, maljakko sopii usein myös kynttilölyhdyksikin. Kulhoistakin on moneksi, niihin saa erilaisten ruokatarjoilujen lisäksi vaikkapa tuikkukynttilöitä veteen kellumaan jolloin kulhosta tuleekin syksyinen kaunis koriste ja näin säästyi pari kymppiä syksyn sisustusostoksesta. 🙂 Kirkkaista lasisista jälkiruokakulhoista (esim iittalan kartio tai vastaava) saa tuikkukippoja, palasaippuakippoja, pinni-ponnari-säilyttimiä… Kaikelle löytyy useampia käyttötarkoituksia tarvittaessa, kunhan vaan käyttää luovuuttaan. Keittiövälineitä mainitakseni, olen pärjännyt itse jo vuosia ilman sähkövatkainta, leivänpaahdinta, vohvelirautaa, maidonvahdotinta… listaa voisi jatkaa kymmenen riviä alaspäin. 😀 Ja kertaakaan ei ole tilannetta eteen tullut, ettenkö olisi onnistunut tuottamaan yhtä maukasta herkkua kuin mitä näillä vekottimilla olisi tullut. 😀 maito vaahtoontuu kun sitä vispaa pienellä tavallisella käsivispilällä kuumennettaessa liedelle pikkukattilassa, vohvelit vaihtuivat pannulla paistettaviin pancakeseihin, joista normaalia pienemmällä ja ohuemmalla taikinamäärällä yhtä rapsakoita kuin vohvelit. leipääkin voi paahtaa pannulla, ja tulee muuten niin paljon parempaakin kuin leivänpaahtimella. &hearts; &hearts; Sähkövatkaimella en tee mitään. 😀 Taikinat ja kermavaahdot menee käsipelilläkin, eikä ole edes tiukkaa. Meillä kotona on aina tehty kaikki manuaalisesti ilman turhaa hifistelyä, joten olen saanut hyvän opin kotoa. :D<br />
      <br />
      Elämän ei tarvitse olla kuitenkaan ankeaa ja vaivaalloista, jokainen tarvitsee omia juttujaan jotta saa tehtyä omia lempipuuhiaan (kuten esim kokkaus, joka ei kuulu minun suosikkiharrastuksiini :D) ja niihin pitääkin satsata. Kuvittelin minäkin aikoinaan että koska vihaan silittämistä enkä koskaan silitä, en myöskään tarvitse silitysrautaa. Enkä tarvinnutkaan vuosiin, kunnes jouduin lainaamaan siskon silitysrautaa ja innostuin itsekin silittämisestä. 😀 Siskon rauta on palautunut takaisin siskolle ja minulla on ihan ikioma silitysrauta, jolla tykkään joka toinen ilta täällä hurrautella menemään pitkin silityslautaa. :)<br />
      <br />
      Tavaran vähennyksestä on tulossa kevään mittaan reilusti juttua, tällekin viikolle minulla on pari suunnitelmaa postausaiheiden suhteen mutten tiedä ehdinkö niitä toteuttamaan vielä. 😀 karsimisjutut on kivoja, tykkään itsekin lukea minimalismiin pyrkimisestä ja kaikenlaisesta romunraivauksesta. 🙂

  6. Ainakin ennenvanhaan pellava kesti keittopyykin ja kloorivalkaisun. Oletko kokeillut? Jos haluaa vitivalkoista, koneeseen vaan ja klooria tarpeeksi joukkoon.

    1. mervi: En ole ehtinyt vielä kokeilemaan kloorivalkaisua tai keittopyykkiä. Villa Stockmannin pesuohje sanoo että pesu 95-asteessa, joten keittopesun ne varmasti kestävät. Finlaysonin ja Balmuirin osalta en uskalla veikkailla mitään. 🙂 Eiköhän tuota klorite-pesuakin tule joskus tulevaisuudessa kokeiltua, jos alkaa lakanat kellastumaan liikaa. 🙂

  7. Minäkin haluaisin tietää, millaiselta nuo pellavaiset lakanat tuntuvat iholla? Pehmeitä – lämpimiä – karheita vai jotain aivan muuta. Onko ne helppo pitää siistinä? Voiko ne mankeloida aivan normaalisti?

    1. Minde: parin pesun jälkeen kuivurissa kuivaamisen jälkeen ne tuntuvat tosi pehmoisilta. 🙂 Eikä ne karheita ole muutenkaan. Ainoa poikkeus on se, jos kuivaa pyykin sisätiloissa pyykkinarulla tai kuivaustelineellä. Jos pyykki ei liiku yhtään kuivuessaan niin silloin niistä tulee hieman korput, kuten lakanoista tulee näin kuivattuna usein muutenkin. <br />
      <br />
      Silitys ja mankelointi toimii ihan normaalisti pellavankin kanssa. 🙂

  8. Hemtexissä oli ainakin viime kesänä paksu valkoinen (siis oikeasti valkoinen) pellavapussilakana myynnissä. Se oli alkuun karkea, mutta muutaman pesun ja rumpukuivauksen jälkeen pehmenee ja on nykyisin hyvin pehmeä. Ainakin tuo pellava vaati noin 5 pesukertaa pehmitäkseen kunnolla.

    1. Valkoinen: Hemtexin valikoimaa en olekaan pitkään aikaan katsonut, täytyy laittaa korvan taakse tuo valkoinen tuplapussari. :)<br />
      <br />
      Pellava pehmenee joka pesussa, Balmuir on tosi pehmeää uutenakin ja se on pehmoisin pellava missä itse olen nukkunut. 🙂

    1. idae: Kesällä ne on viileämmät kuin puuvillaiset, ja todella paljon viileämmät ja mukavammat kuin puuvillasatiiniset. 🙂 Puuvillasatiini on niin tiheää, että se hautoo hikeä peiton alla kun pellava taas ilmastoi liikalämpöä ulospäin. :)<br />
      <br />
      Suosittele kokeilemaan, harva on pettynyt kun on kokeillut. Pellava paranee kaiken lisäksi pesukertojen lisääntyessä, toisin kuin puuvilla, joka nuhjaantuu ja ohenee. 🙂

  9. Itse olen aina ajatellut, että pellava on helposti rypistyvä materiaali, ainakin vaatteissa. Mites liinavaatteissa sinun kokemustesi mukaan? En jaksaisi silittää lakanoita.. auttaako huuhteluaine ja kuivausrummun käyttö?

    1. Lissu: Pellava rypistyy kyllä helposti, mutta silti ne näyttävät aina hyvälle. Silittäminen pitää pellavan suorempana sängyssäkin ja itse tykkään nykyään silittää omat lakanani pesun jälkeen. Huuhteluainetta en itse käytä ollenkaan, mutta luulen että huuhtis tekee pellavasta tosi pehmoista. Rumpukuivausta suosittelen, pellavasta tulee ihanan kuohkeaa ja pehmoista. &hearts;

  10. Sain itse lahjaksi Balmuirin pussilakanat ja ne tuntui eka pesun jälkeen karheilta ja tällaiselle mankelifriikille teki pahaa niin ryttyiset lakanat, oli siis pakko laittaa aina päiväpeitto. Nyt kun olen niitä pessyt useammin paranee ne kerta kerralta ja siihen ryppyisyyteenkin tottuu, kun on vaan niin ihanat pitää :)<br />
    <br />
    Ai niin, Finlaysonin verkkokaupassa oli nuo J.F by Finlayson Emilie pellava-parisängyn aluslakanat (250×270) mahtavassa -50% tarjouksessa. Eikä tullut edes postikuluja eli vain 44,50€.

    1. Sicco: Pellavalakanoiden ryppyisyyteen minulla kesti tottua, mutta nyt en enää sellaisia terävästi sliipattuja puuvillalakanoita tahtoisikaan. 🙂 Pellava on petauksessa tosi kaunis, sellainen uneliaan kutsuva. Ja pellava todellakin paranee pesujen myötä. &hearts; &hearts;<br />
      <br />
      Älyttömän hyvä tarjous J.F by Finlaysonin aluslakanasta. Minulla on kaksi aluslakanaa joten en ainakaan toistaiseksi tarvitse enempää. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *