Naiset “miesten hommissa”! :)

Tässä remontin tuoksinassa on tullut mietittyä yhtä sun toista asiaa ja päälimmäisenä ajatuksena on ilo siitä, että olen uskaltautunut rohkeasti tarttumaan maalitelaan, porakoneeseen ja moneen muuhun epänaiselliseen vehkeeseen. 🙂 Miehiä ja “miesten töitä” lainkaan aliarvioimatta, koen ylpeyttä omasta osaamisestani, kehityksestäni ja tästä uhkarohkeasta heittäytymisestäni, jonka ansiosta minulla on nykyisin valaisimet katossa, hyllyt seinällä, pinnat rempattuna ja kylpyhuoneen lattiakaivokin puhdistettuna. Luotto omiin kykyihin on kasvanut kokemuksien kautta vuosien varrella ja miten sitä ihminen koskaan mitään oppisikaan ellei tekemällä, mokaamalla ja virheistään oppimalla. 🙂 

Omakotivalkoinen_remontti3.jpg

Omakotivalkoinen_remontti4.jpg

Olen ollut aikasemmin hyvin arka ja myös halutonkin remontoija, eikä minulta kukaan koskaan oikein odottanutkaan osallistumista hanttihommiin. Ensimmäinen lampunvaihto (vanha irti katosta ja uusi tilalle sokeripalalla) oli äärettömän jännittävää ja ryhdyin hommaan vain sen vuoksi etten saanut apua mistään, enkä malttanut odotella päiväkausia yhden valaisimen vuoksi. Tuosta rohkaistuneena kokeilin seuraavaksi seinien maalaamista – ensin pieneen kohtaan paikkamaalausta ja kuukautta myöhemmin koko seinän maalaamista. Vaikka maalitulos ei ollutkaan täydellinen, olin silti tyytyväinen ja monta itse opittua niksiä viisaampi. Kuten äitini on aina sanonut, vain harva onnistuu muutenkaan heti ekalla yrityksellä. 🙂

Omakotivalkoinen_remontti1.jpg

Omakotivalkoinen_remontti2.jpg

Betoniseinien poraaminen on ollut ehkä jännimmistä jännintä, kädet täristen olen ekan reikäni porannut ja senkin taisin tehdä silmät kiinni, kun en uskaltanut katsoa millaista tuhoa saan aikaan. 😀 Porakoneen käyttäminen ei lopulta ollut yhtään sen pelottavampaa tai vaikeampaa, kuin vaikkapa lampun vaihtaminen tai seinän maalaaminen. 🙂

Omakotivalkoinen_remontti5.jpg

Remppaamisen lisäksi olen kokeillut taitojani myös tuunausprojekteissa, kuten kalusteiden kunnostamisessa ja taulujen maalaamisessa. 🙂 Jokaisesta tekemästäni diy-jutusta olen oppinut uusia temppuja ja oma luovuuskin on eri tasolla nyt, kun tietää että halutessaan pystyy uudistamaan ja muokkaamaan melkein mitä tahansa (poikkeuksena antiikkikalusteiden entisöinti ja siihen vaadittavan ammattitaidon puutteeni). Siksi kannustankin kaikkia naisia ottamaan ohjat omiin käsiinsä – itse kun tekee, tulee takuulla valmista. 🙂 Virheistä aina opitaan ja maalilla voi korjata lähes kaiken. 🙂

Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille! <3

30 kommenttia “Naiset “miesten hommissa”! :)

  1. Samaa mieltä!! Olen jo vuosia sitten todennut, että jos jotain haluaa huushollissa tapahtuvan, on parasta pistää itse hihat heilumaan. Katkaisusirkkeli ja porakone ovat minun parhaita kamujani 🙂 .

  2. Naiset arkailevat ihan turhaan remonttihommia, eivät ne ole sen enempää miesten kuin naisten hommia. Itse olen aina hoitanut ihan samoja hommia kuin isäntä. Minä pakkeloin ja maalaan seinät ja huonekalut tai öljyän ulkoterassit. Viime kesänä sekoitin laastit ja laatoitin vessan lattian sekä saumasin välit ihan itse, se pelotti, mutta taas on yksi remppataito plakkarissa. Arvostan naisia, jotka laittaa tuulemaan ja uskaltaa kokeilla. Harvoin tekee mitään ihan peruuttamatonta! On toki hommia, jotka kuuluu sitten oikeille ammattilaisille, kuten märkätilojen laitto tai vaativat sähkötyöt jne. Hyvä Miia! Olet kyllä monitaitoinen likka!! 🙂

    1. Heidi: laatoitus oli varmasti todella jännää, mutta haasteet on tehty otettavaksi vastaan. 🙂 Minusta on hyvä että uskalletaan rohkeasti tarttua tuumasta toimeen, sillä tavoinhan sitä sitten oppii kuinka asioita joko ei pidä tai pitää tehdä. :)<br />
      <br />
      Sie myös! &hearts; &hearts;

  3. Täysin samaa mieltä. Itsekin omaa taloa rakentaessa tuli tehtyä ns. &quot;miestenhommia&quot; ja yhtälailla hommat hoitui minultakin. Ei muuta kuin tuumasta toimeen.

    1. Marja K: Talonrakennushommissa jokainen apukäsi on varmasti ollutkin tarpeen. 🙂 Kyllä me naisetkin osataan! 🙂

  4. Siitä itse tekemisestä tulee niin hyvä mielikin. Mikäs sen mukavampaa kun todeta, että ihan itse tein! 🙂 Minä teen meillä paljon näitä pieniä remppahommia, koska en malta odottaa että mies ehtisi 😀

    1. Jaana: Niin tulee, ja vielä parempi mieli tulee kun pääsee epäilijöille näyttämään että työnjälki on yllättävän hyvää ollakseen naisen ja vielä kaikenlisäksi harrastelijan aikaansaamaa. 🙂 🙂

  5. Sä oot niin kone! Voisit tehdä postauksen tuosta lamppujen kiinnittämisestä. Mulla ei nimittäin oo siitä mitään hajua! 😀

    1. Fanni: Loistava postausidea. 🙂 Laitan sen talteen ja postaan heti kun pääsen vaihtelemaan sokeripaloja töpseleiksi tai toisinpäin. 🙂

  6. Jep, ehkä suurin kynnys on se kun ei ole ennen tehnyt tai kokeillut ja epävarmuus osaako. Me tehdään tällä hetkellä miehen kanssa itse nukkekotia meidän kummitytölle. Kummallakaan ei ole puutöistä hirveästi aikaisempaa kokemusta mutta yhdessä puuhaillaan 🙂 Tänään maalasin melkein koko päivän sitä, kun en malttanut lopettaa kesken. Piti jopa passittaa mies maaliostoksille, kun pohjamaali loppui kesken 😀

    1. moonangel: Tuo epävarmuus on totta, itsekin olen monesti täällä tärissyt jännityksestä ja kokenut jopa katumisen merkkejä kun olen lähtenyt kokeilemaan uusia juttuja eikä ne aluksi olekaan olleet niin helppoja kuin mielessään etukäteen kuvitteli. 🙂 Onneksi nykyään löytyy ohjeita ja ohjevideoita joista voi katsoa neuvoa, Youtubesta löytyy paljon hyviä ammattilaisten tekemiä videoita mm. maalaamisesta, listoituksesta sekä tapetoinnista. 🙂 Myös Vimeo-palvelun puolelta löytyy oppimateriaalia, monet yritykset lisäävät sinne omaa videomateriaaliaan. 🙂

  7. Hienoa Miia, ihailen uskaliasta luonnettasi ja tarmoa tarttua remppahommiin. Voi, kun saisin edes ripauksen sitä. Sitä on monesti niin täydellisyyteen pyrkivä ja varovainen, että ei uskalla kokeilla mitään uutta. On niin mukava seurata blogiasi ja noita hienoja kokeiluja.<br />
    <br />
    Upeaa syksyä sinulle ja jaksamista puuhallesi!!!

    1. Minde: Olen joskus ollut todella epäileväinen omista kyvyistäni enkä sen vuoksi ole uskaltanut alkaa itse tekemään remppaa taikka tuunauksiakaan. 🙂 Ensimmäiset seinän maalaamiset kun olin lopulta tehnyt, oli fiilis kuin olympiavoittajalla. 🙂 Olin ylittänyt itseni ja löytänyt sisäisen remonttireiskani. :)<br />
      <br />
      Kannattaa aloittaa jostakin pienestä, pienen seinän maalaamisesta, yhden pienen tilan listojen vaihtamisesta tai vastaavasta. Kun muutaman väärän tekniikan on käynyt läpi, löytää punaisen langan ja logiikan, ja jatkossa kaikki on helpompaa. :)<br />
      <br />
      Ihanaa joulunodotusta! &hearts;

  8. Hienoa, Miia! Paljon on täälläkin tehty, vaikkei aina niin huikeilla tuloksilla. Mutta välillä onnistuukin. 🙂 Ja välineet on tietysti joka lähtöön. Moni mies on katsellut suu auki mun arsenaalia.

    1. Silja Maaria: Vaikeuksien kautta voittoon. 😀 Itsekin olen sählännyt ja joutunut sitten korjailemaan virheitäni. Työlästähän se on mutta toisaalta myös opettavaista. Nyt osaan maalata mitä tahansa pintaa perustekniikalla, osaan tehdä stuktuuripintoja ja osaamistasoni paljon paremmalla tolalla kuin aloittaessani kotiremppaamisen. 🙂 Minun remppa-arsenaalini on hyvin suppea, mutta olen kääntänyt puutteet luoviksi ratkaisuiksi. 😀 Pienen talttapäisen ruuvimeisselin korvikkeena toimii pinsetit, ristipääruuvit kääntyvät kynsisaksilla. 😀 Pankin tunnuslukukortilla voi kitata seinissä olevia reikiä mikäli kittauslastaa ei löydy, hihii. 😀

  9. Juu, kyllä se on hyvä osata naisenakin itse eri hommia, ettei jää pulaan. Minä kun paikkasin tyttären monivaihteisen pyörän takakumin, niin ex-mies(lapseni isä) tuumas, että enhän mie mitään miestä tarvikaan enää, kunhan opin vielä poraamaan :D<br />
    Poraaminen näihin 60-luvun betoni-kivimurikkaseiniin on kyllä mahdotonta miehillekin… Ehkä jotain muuta osaisinkin porata. <br />
    Mutta tosiaan miehettömänä taloutena täälläkin tehdään lähes kaikki naisvoimin 🙂

    1. Minsku: Näin se on. 🙂 Kun perusasiat osaa itse tehdä (pyöränkumin ja autonrenkaiden vaihdot, lampunvaihdot ja -asennukset sekä kodin pienet pikapakkeloinnit), ei koskaan joudu pulaan eikä ole riippuvainen toisten aikatauluista. 🙂 Varmiten tulee hoidettua kaikki kodin pikkurempatkin kun itse ne hoitaa silloin kun on aikaa. :)<br />
      <br />
      Poraaminen on varmasti haastavaa vanhoissa seinissä, uusissa elementtirakenteissa sekin on helppoa eikä vaadi sen enempää voimaa kuin Hiltin ammattilaiskonettakaan. 🙂

  10. Samaa mieltä Miia! Kannustan ehdottomasti kaikkia naisia tarttumaan vasaraan, porakoneeseen tai pensseliin 🙂 Minäkin muistan kuin eilisen, ensimmäisen poraukseni betoniin, käsien tärinästä huolimatta kaikki meni hyvin 🙂 Nykyään remppailu onkin yksi rakkain harrastus &hearts;

    1. Nino: Minäkin olen innostunut remppaamisesta ja jos tyttö olisi vanhempi, saattaisin jopa harkita jonkinlaista rakennusalan peruskouluttautumista. 🙂 Myös kuvio- ja erikoismaalauksien tekemistä haluaisin opiskella, marmorointia yms. entisöintiä ja kultausta vanhoihin arvotaloihin. Nauroinkin juuri siskolleni että sitten kun oma koti on kunnossa, menen hänen kotiinsa remppaamaan. 😀 Sisko ei ihan innostunut asiasta… 😀

    2. Minäkin olen joskus harkinnut samaa, mutta jotenkin olen ajautunut elämäni aikana raksahommiin ja saanut käytännön oppeja alan ammattilaisilta, silti olisi kiva oppia ja tietää lisää, eihän sitä koskaan tiedä mistä sitä itsensä vielä löytää 🙂 Minäkin olen kolunnut sukulaisten nurkkia remppaamassa, tosin pyydettynä, en salaa 😉

    3. Nino: Tykkän todella paljon käsillä tekemisestä ja siitä että oman käden jäljen näkee samantien. Suurin rakkaus on tietysti sisustaminen, mutta mikäli joskus suuntaan opinahjoon ja kohti ammattilaisuutta, haluaisin osata tehdä myös remonttihommia jotta voisin työstää myös suuria kohteita pohjatöistä alkaen. 🙂 Unelmani olisi päästä suunnittelemaan loft-kotia, ihan raakapinnoista alkaen. &hearts; &hearts; &hearts; <br />
      <br />
      Saa nähdä mistä itsensä vielä joskus löytää… 😀 Toimistotyössä on omat hyvät puolensa, mutta kyllä silti haaveilen siitä että saisin tehdä fyysisempää työtä. 🙂

  11. Kyllä vain naisetkin osaavat, kunhan tekevät! Itsellä nykyään omat vaivani rajoittavat hyvin pitkälle tekemistä. Niin turhauttavaa, kun moni asia olisi toisin jos vaan voisin tehdä.

    1. Marru: Tuo on kurjaa ettei vaivojen vuoksi pysty tekemään kaikkea mitä haluaisi. &hearts; &hearts; &hearts; &hearts; Halaus Marru sinulle! &hearts; &hearts; &hearts;

  12. Kiva lukea postaus tällaisesta aiheesta. Meillä on mieheni kanssa jakautunut työt luontaisesti jotenkin niin tyypillisesti naisten ja miesten hommiin. Tarkoitan siis, että näin on vuosien mittaan käynyt ihan huomaamatta. Jossain vaiheessa havahduin tähän ja aloin ajatella asiaa. Huomasin, että mieheni ei tarpeen tullen tiennyt, millä rätillä kissan oksennuksen voi siivota, koska minä olin aina tehnyt sen. Huomasin, että minä taas en ymmärtänyt autoni päälle juuri mitään, koska mieheni oli aina hoitanut kaiken autoihin liittyvän. No, nyt mies on ulkomailla työreissussa useamman kuukauden, joten mites nyt suu pannaan 😀 olen joutunut opettelemaan paljon asioita, jotka ovat normaalisti &quot;miesten hommia&quot;. Tajusin, kuinka hölmöön tilanteeseen olin ajautunut (lue: ajanut itseni), kun olin tukeutunut niin vahvasti talouden ylläpidossa mieheeni. Kuitenkaan ei voi pitää itsestään selvyytenä, että siinä vieressä on aina ja joka hetki joku toinen, joka tekee asioita, joita sinun ei tarvitse osata tehdä. Nyt tuntuu itse asiassa ihan kivalta, kun on opetellut itselle uusia juttuja. Ja vanhaan en aio palata, kun mieheni palaa takaisin! 🙂

    1. Ninnuska: Tuo on hyvin tavallista että omat vastuualueet ikäänkuin itsestään muodostuvat, naiselle jää siivoaminen ja pyykkäys, kenties ruoanlaittovastuukin… MIes sitten hoitaa autonrenkaiden vaihdot, pyörän korjaukset ja kodin remppahommat ja nikkaroinnit. 🙂 En minäkään aikoinaan ajatellut asiaa sen ihmeemmin, oli jotenkin luonnollista kysyä aina mieheltä että teetkös tuon tai korjaatkos tuon jutun. 🙂 Nykyisin teen kaikki tavalliset amatööritason hommat itse, apua ostan tai pyydän kun mennään niin jännille vesille etten itse uskalla edes ajatuksen tasolla alkaa työstämään niiden kanssa, kuten esim keittiremppa joka itseassa saattaakin nyt tehdä klassiset temput ja laajentua lattianvaihtoon asti. 😀 Tässä juuri mietiskellään remppatiimin kanssa miten ratkaistaan tuo sähköveto saarekkeeseen ja miten korvataan puuttava parketin pala kun yhtä vanhasti kellastunuttta tammea ei mistään saa, ja uuden tammiparketin laittaminen 10cm saumavetoon näyttää rumalta. 🙂 <br />
      <br />
      Tunnelmallista joulunodotusta! &hearts; &hearts; &hearts;

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *