Surua, pelkoa, murheita – toivoa & tervehtymistä!

Maanantai-illan akkujen lataushetki menikin sitten hieman toisella tavalla kuin ajattelin… Rakas seniori-ikäinen karvaturrini Miffe sairastui todella yllättäen ja ma-ti välinen yö meni valvoessa Miffen vointia. Heti tiistaina suuntasimme tutulle lääkärille tutkimuksiin ja lukuisten testien, labrakokeiden ja kuvausten lopputuloksena oli erittäin ärhäkkä ja akuuttia leikaushoitoa vaativa kohtutulehdus. Meillä oli suojelusenkeli matkassa mukana, sillä ilman märkivää kohtuvuotoa emme olisi oireiden perusteella välttämättä osanneet ensimmäisenä epäillä märkäkohtua. Miffe söi, joi ja teki tarpeensa täysin normaalisti vaikka olikin selvästi kipuinen, ja kohonneet tulehdusarvot olisivat kuittaantuneet sisäkorvasta löydetyllä tulehduksella.

Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani

10 vuotias Miffe – Meidän perheen hauvavauva

Tiistai-ilta ja yö meni vahtiessa Miffen vointia ja odottaessa seuraavan päivän leikkausajan lähestymistä. Koska Miffe on jo 10-vuotias, tutkittiin koiruli perinpohjaisesti, jotta voitiin varmistua Miffen yleiskunnosta ja siitä ettei kohtutulehdus ollut levinnyt maksaan, munuaisiin tai muihin sisäelimiin.

Muistoissani on edelleen Miffen velikoiran Roopen kohtalo. Roopella sydämen vajaatoiminta ja muut komplikaatiot aiheuttivat voinnin romahduksen, joiden vuoksi jouduin tekemään maailman vaikeimman päätöksen päästää rakkaan Roopeni vehreämmille laitumille… Viime viikkojen kiireistä aiheutunut vanha univelka, pinnalle noussut suru Roopen menetyksestä, suuri pelko Miffen selviämisestä ja jumalaton väsymys saivat aikaan vuosisadan karmeimman päänsäryn ja sellaisen vatsaväänteen että meinasin itsellenikin jo soittaa apua ambulanssin muodossa. 

Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani

Koiran kohtutulehdus

Normaalisti koiran kohtu on noin lyijykynän paksuinen. Miffellä oli niin paljon kertynyt mätää kohtuun, että sen paksuus vastasi HK:n lenkkimakkaraa ja muistutti ulkoisesti mustekalaa lonkeroineen. Miffe leikki, riehui ja oli normaali iloinen itsensä vielä maanantaina päivällä ja alkuillastakin. Mitään merkkejä elimistössä jylläävästä tulehduksesta ei ollut ennen myöhäisiltaa.

Tulehdus eteni todella nopeasti ja ilman leikkausta Miffe ei enää olisi ilostuttamassa meidän elämäämme. 🙁 Eilinen leikkaus meni riskeistä huolimatta erinomaisesti, kohtu ja munasarjat mätävarastoineen saatiin poistettua. Miffe heräsi seniori-koiran anestesiasta ennätysvauhdilla ja koska koira potee todella kaameaa eroahdistusta, kävin hakemassa Miffen kotiin toipumaan jo alle tunnin sisään leikkauksen päättymisestä. 

Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani
Rakas Miffe-koirani

Koiran anestesian jälkihoito

Lääkityksen aiheuttama pari tuntia kestänyt vikinä ja vinkuna oli korvia raastavan surullista ja lohdutonta kuunneltavaa. Lääkäri tästä onneksi minua varoittelikin ja sanoi ettei se johdu kivuista, joten onnistuin jotakuinkin olemaan hätääntymättä. Miffe sai nukuttua ja levättyä minun kainalossa peiton alla iltaan asti. Puolenyön jälkeen leikkauksen yhteydessä annettu kipulääkitys alkoi selvästi menettämään vaikutuksensa ja yö meni tuskaisesti asentoa vaihdellessa ja vingahdellessa.

Aamulla tarjottu ruoka maistui kivuista huolimatta neidille hyvin ja ruoan jälkeen annettu särkylääke auttoi nopeasti. Kipuja on selvästi edelleen, mutta sateenvarjoa muistuttavalla ”teletöötillä” eli kaulurilla koristeltu Miffe on jo yrittänyt piehtaroida petipaikassaan ja yrittänyt useasti venytellä jumiutuneita lihaksiaan. Venyttely tosin ei oikein onnistu, sillä leikkaushaava kinnaa vastaan. Komplikaatioiden riski on edelleen olemassa, mutta jokainen tunti on edistystä ja suunta tervehtymiseen. ♥

Kiitokset kaikille teille jotka olette tukeneet ja lähettäneet meille sydämiä Facebookin kautta. Olette olleet suuri apu ja auttaneet minua jaksamaan tämän kauheuden keskellä!

Kiitos! ♥


Comments are closed.