Minimalistinen koti on monen mielikuvissa tyhjyyttä kumpuava ja niin pelkistetty, että se näyttää keskeneräiseltä. Tästä mieliin piintyneestä ajatuksesta huolimatta minimalistikin voi sisustaa kotiaan, nauttia väreistä ja kauniista tavaroista, ostella silloin tällöin uusiakin juttuja. Kaiken A ja O on laatu ja määrä – ostetaan harkiten, panostetaan laatuun, eikä koskaan hamstrata yli oman tarpeen. En tiedä onko joku jossakin keksinyt jo termiä tälläiselle uuden ajan minimalismille, mutta itse kutsun sitä jalostetuksi materialismiksi. Sen sijaan että haetaan turvaa ja vaurautta runsaasta tavaramäärästä, halutaankin hallita omaa tavarapaljoutta ja kuormaa keventämällä saada elämästä yksinkertaisempaa ja laadukkaampaa, vapauttaa resursseja tavaran huoltamisesta ja omistamisen tuomista vaatimuksista henkisen puolen nautintoihin ja mielekkäämpiin asioihin, kuten harrastuksiin ja ihmissuhteiden ylläpitoon.
Nykypäivän nuorilla on jalat maassa
Nykypäivän nuoret haaveilevat edelleen omakotitaloasumisesta, mutta ero oman ikäluokkani nuoriin vuosituhannen vaihteessa on hurja. Silloin haaveiltiin hulppeista taloista, isoista tonteista, useista sadoista neliöistä ja kerroksista, uima-altaista, kahdesta mersusta ja vaikka mistä. Ihmisiä arvotettiin omaisuuden mukaan, mitä enemmän tavaraa omisti, sen paremmin näytti menevän.
Nykypäivän nuoret ovat enemmän jalat maassa ja haaveetkin maltillisemmat, suurten neliöiden ja näyttävyyden sijaan arvostetaan elämisen helppoutta, sitä pientä punaista tupaa ja omaa pikku perunamaata… eikä haittaa vaikka pihassa olisi Lada. 🙂
Minimalistisella kodilla voi olla eri merkityksiä
Ulkoisesti vähäeleiseltä ja väljältä näyttävä koti saattaa kätkeä sisäänsä useita kymmeniä tuhansia tavaroita hyvin varastoituna ja kalusteisiin jemmailtuna. Tällöin puhutaan minimalistisesta sisustustyylistä, jossa luodaan tarkoin harkittu minimalistinen tunnelma vähentämällä esillä olevaa tavaramäärää. Näissä kodeissa vaihdellaan kausivärejä usein, jemmoista löytyy aina sesonkiin sopivia piristäviä pienesineitä ja tekstiilejä, joilla mm. värimaailmaan saa uutta ilmettä.
Yhtä väljältä, avaralta ja riisutulta näyttävä koti voi olla myös minimalistista elämäntapaa noudattavan asuinympäristö. Tavaraa ei esimerkki ykkösestä poiketen säilötä kaapeissa, varastoissa eikä laatikoissa ja kaikki ylimääräinen on karsittu kokonaan pois. Trendejä ei seurata eikä vaihtuvuuttakaan välttämättä kaivata. Kotia ei ole sisustamalla sisustettu, tavarat ovat useimmiten löytäneet paikkansa käyttötarpeen mukaan ilman visuaalisia hienouksia.
Sitten on vielä edellä mainittujen lukuisat erilaiset variaatiot, joita onkin jo paljon vaikeampi määritellä. Jokaisella tavaralla ja kalusteella on näissä kodeissa yleensä paikkansa ja tarkoituksensa, ylimääräisistä tavaroista pyritään pääsemään eroon, koti on sopivalla tavalla väljä muttei kuitenkaan tyhjä… Itse koen kuuluvani variaatioiden ryhmään, minimalistiset arvot ovat monilta osin minulle tärkeitä, mutta vaihtelunhaluni ja rakkauteni sisustamiseen tuovat rosoisuutta ja ristiriitoja kokonaisuuteen. 🙂
Minimalistisuus ei ole yksinkertaista
Minimalistisuuteen pyrkiminen ei aina ole yksinkertaista ja olen joutunut miettimään monia ristiriitaisuuksia omien toiveiden ja tarpeiden välillä. Kun jokaisella tavaralla ja esineellä on paikkansa, tuo uuden tavaran ilmaantuminen mukanaan kaaoksen. Niinkin pieni uusi asia kuin viherkasvi saattaa aiheuttaa koko kodin mylläyksen, jossa jokainen pientavara vaihtaa paikkaa.
Vaihtoehtona olisi tietysti antaa vain olla ja sulloa uusi kasvi johonkin minne se jotakuinkin mahtuu, mutta itse en tuosta tavasta tykkää. Minulle ”johonkin vaan laittaminen” edustaa tavarakaaoksen alkua – ensin oli yksi, sitten kaksi ja kohta kymmenen tavaraa joilla ei ole omaa paikkaa. Takaraivossani kummittelee edelleen muistot menneestä, niistä tuhansista vaatteista ja kaapit täyttävistä tilpehööreistä joita vuosikaudet karsin saadakseni kodin hallintaani… ja vuoden 2012 sisustusbuumista jonka seurauksena meinasin joutua ojasta allikkoon.
Minimalisti on harkitsevainen ennakoija
Nykyisin tuleekin mietittyä jokaisen ostoksen kohdalla miten se sopii olemassa olevaan sisustukseen, mihin sen laittaisin, mitä muutoksia joutuisin sen vuoksi tekemään. Parin euron arvoinen ihanakin tavara jää hyvin usein kauppaan juuri näistä syistä.
On ollut suuri työ opetella ymmärtämään ettei kaikkea kaunista todellakaan tarvitse omistaa ja saada, aina tulee ihanampia, upeampia, tarpeellisempia ja kauniimpia tavaroita ja jos kaiken ostaisin, niin hukkuisin tavaratulvaan. Välillä kelkka kääntyy kokonaan ympäri ja poden tavaraähkyä, sellaisina hetkinä on helppo käydä kiertelemässä kaupoissa siskojen ja ystävien makutuomareina kun mikään näkemäni ei tunnu niin merkitykselliseltä että haluaisin hankkia sen itselleni. 🙂
Miten luoda tunnelmallinen koti vähällä tavaramäärällä
Tästä hieman pitkäksi venähtäneestä alkujohdannosta päästäänkin viimein postauksen varsinaiseen aiheeseen, eli siihen miten saa luotua kodikasta tunnelmaa vähällä omaisuudella. 🙂 Näitä tuoreita olohuonekuvia katsellessa ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen minimalistinen sisustus, tavaraa tuntuu olevan ensi vilkaisulla runsaasti, joidenkin makuun kenties liiankin paljon. Vaikka tila on hyvin valkoinen, se ei kuitenkaan näytä värittömältä, saatat ehkä ajatella miten vaikeaa tuollaista hyllyhökötystä on siivota, miten hankalaa on pyyhkiä pölyjä kun pientä tavaraa on niin paljon…
Vain 27 tavaraa – Runsaus on silmänlumetta
Yllätytkö jos sanon että hylly sisältää 27 tavaraa, sisältäen kasvit, kirjat, kaiken? 🙂 Piensisustamisella voi hyvin hämätä katsojaansa, luoda erilaisia tunnelmia jopa yksinkertaisen kalustuksen keskelle. Tavaroita ei määrällisesti tarvita paljoa, eikä haittaa vaikket omistaisi yhtään virallista koriste-esinettä tai kynttilää. Kasvit, kukat, lehdet, kirjat ja muut arkiset tavarat riittävät mainiosti kodin koristeluun, tärkeintä on niiden asettelu.
Tyhjää tilaa ei pidä pelätä, tavaroiden ympärille saa jättää reilusti ilmaa. Kirjoista ja lehdistä saa houkuttelevia asetelmia vaakatasoon pinottuna, kasveja ja kukkia voi sommitella sinne tänne fiiliksen mukaan. Säilytyslaatikot voi jättää näkyville, pinota vaikka päällekkäin pikkupöydäksi ja laittaa valaisimen siihen päälle. Sisustettaviin tiloihin voi tuoda pientaravaa myös muista huoneista, asetella kirjoja makuuhuoneeseen olohuoneen sijaan, tai tuoda korurasian olohuoneen puolelle, mikäli käytettävyys sen sallii. 🙂
Loppusilauksen saat toteutettua valaistuksella, kattovalaistuksen lisäksi tarvitaan epäsuorasti siivilöityvää valoa, tilasta ja sen koosta riippuen pari kolme kappaletta. Omassa olohuoneessani on kaksi pöytävalaisinta iltatunnelmointiin, &traditionin tuunattu Milk-valaisin löytyy hyllystä kasvien alta ja Louis Poulsenin AJ sitä vastapäätä tv-tasolta.
Kotoisuuden tuntu on muutakin kuin tavaraa
Sisustusmakuja on monia, joillekin kotoisuus syntyy runsaammasta tavaramäärästä, rakkaiden esineiden luomasta runsaudesta ja niiden tuomasta tunnelmasta. Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tapaa sisustaa omaa kotiaan, tai olla kokonaan sisustamatta jos siltä tuntuu. ♥
Moni on kuitenkin herännyt viime vuosina tavarasta johtuvaan ähkymäiseen oloon, kaikea on vähän liikaa ja on ymmärretty miten paljon tavara teettää työtä. On huoltoa, siivoamista, pyykkäystä, järjestelyä, viikkaamista, puhdistamista, korjaamista… kirsikkana kakun päällä vielä karsimiseen käytettävät tunnit, tavaroiden lajittelu, pakkaaminen, niiden kanniskelu kierrätykseen, ja pahin kaikista – kirppismyynti kaikkine vaiheineen, huoh. Mitä vähemmän tavaraa, sen enemmän vapaa-aikaa, asia jonka olen saanut itse huomata näiden kahdeksan karsimisvuoteni aikana.
Inspiroivaa iltaa kaikille tavaroihin ja karvoihin katsomatta! 🙂
Comments are closed.