Peikonlehden pelastus – Kasvi pallomaljakossa!

Parvekkeella olleessa peikonlehdessä alkoi sateisten ja viileiden päivien seurauksena näkymään kuolon merkkejä – nuupahtamista, lehtivihreän haalistumista ja keltaiseksi värjäytyneitä lehtiä. Kaappasin peikon sisään elpymään ja päätin jakaa ison kasvin pariin pienempään osaan. Tuoretta ravintorikasta multaa, raikasta vettä, lämpöä ja rakkautta, toivottavasti nämä huoltotoimet riittävät… Postauksen varsinainen aihe on elvytysyritykseni sijaan Cooee Designin pallomaljakossa, joka muuntui kukkaruukuksi ja peikon uudeksi kodiksi. 🙂

Omakotivalkoinen_07072016_5210.jpg

Omakotivalkoinen_07072016_5204_2.jpg

Omakotivalkoinen_07072016_5213.jpg

Omakotivalkoinen_07072016_5203.jpg

Pallon muotoisen maljakon suuaukko on todella pieni ja oli aikamoinen työ saada peikonlehden juuret mahtumaan aukosta sisään. Ilman mullanvaihtoa ei projekti olisi onnistunut, sillä jouduin ravistelemaan ja kaapimaan kaikki vanhat mullanrippeet juurien väleistä pois tilaa viemästä. Täytin pallomaljakon mullalla puoleen väliin asti ja asettelin kukkakeppiä apuna käyttäen kasvin ja sen pitkäksi kasvaneet juuret mullan joukkoon. Pintamulta oli onneksi jo helpompi hivuttaa maljakon aukosta sisään ja viimeisen työvaiheen kastelu tiivisti multamassan tukevaksi ja tiiviiksi. Saa nähdä elpyykö tuo kasvikaverini enää… ♥

Metsämansikkani ei viihtynyt länsiparvekkella ja jouduin kantamaan kuihtuneen kuolleen kaunottareni bioroskikseen, yhdessä mehikasvin kanssa. Aralia on ainut kasvi, joka on kestänyt parvekkeella hellettä, koleutta ja muita kesän sääilmiöitä. Onko teillä kukat ja kasvit viihtyneet pihalla / parvekkeella normaaliin tapaan tänä kesänä? 

Miia_signerina2015.jpg


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

44 kommenttia “Peikonlehden pelastus – Kasvi pallomaljakossa!

  1. Hei!<br />
    Olen ihaillut jo hetken valkoista kotiasi ja remontoimassa saman sävyistä kotia itsellekin. Ihanat nuo keittiön laatikostot! Oletko tyytyväinen oven materiaaliin – on käsittääkseni maalattua MDF:ää, onko kestänyt hyvin? Entä tuo ura, johon tartutaan – puhdistus, tuntuma käteen (vastaava Kvikissä sattui tuohon sorminivelen kohdalle, kun laatikon avasi, siis kun sormi osui ylemmän laatikon reunaan). Muita mielipiteitä keittiökaluisteista nyt jo hetken käytön jälkeen.

    1. Satu: Kaunis kiitos! &hearts;<br />
      <br />
      Epoqin ovivalintaan on todella tyytyväinen, en keksi niistä mitään negatiivista sanottavaa. Vedinurat ovat hyvin kohdistettuja eikä itselläni ole kertaakaan tullut edes mieleen että se voisi sattua tai tuntua kädessä ikävältä. Juuri sopiva syvyys, jopa silloin kun minulla on hieman pidemmät kynnet. 🙂 Puhdistaminen on helppoa, roiskeet ei edes näy jos ei erikseen ala nenä kiinni kyykyssä kaappeja tiirailemaan. Jokainen sarana on edelleen kohdillaan, mitään korjaussäätöjä tai ruuvin kiristyksiä ei oletarvinnut tehdä. <br />
      <br />
      Mitään en toteuttaisi tai valitsisi toisin vaikka voisin. 🙂 Jos muuttaisin lähiaikoina uuteen kotiin, haluaisin sinne tismalleen samanlaisen keittiön. &hearts;

    2. Kiva kuulla, olen nimittäin samaa mallia jo katsellutkin &quot;sillä silmällä&quot;. Ehkäpä siinä olisi meidän uusi keittiö ;). Kvikin Mano ei tunnut yhtä ajattomalta ja on jo niin nähty. Lisäksi se on kalvopintaista MDF:ää ja mieluummin ehkä haluisin maalattua – on luonnollisemman näköinen ja myöhemmin uudelleen maalattavissa.

    3. Satu: Epoqin hinta-laatusuhde on loistava, päihittää kyllä Kvikinkin. 🙂 Kalvopinta ei ole kovin kestävä valinta vedinurallisissa ovissa,roskakaapin ovi varsinkin joutuu kovalle koetukselle ja jos meillä olisi kalvopinta, olisi se varmasti jo naarmuuntunut. <br />
      <br />
      Epoqin maalatut ovet on käsitelty suoja-aineella, joka ehkäiseen mm. auringon haalistavaa vaikutusta ja ehkäisee valkoisten ovien kellastumista vuosien varrella. Tämä oli minulle yksi tärkeimmistä syistä valita Epoq. Valkoinen väri on helppohoitoinen kunhan materiaalit ovat laadukkaat. 🙂

    4. Vielä jatkan keittiöasiaa, kävin nimittäin koetestaamassa samaa mallia. Miten minusta tuntui jotenkin hankalalta avata laatikot. Laatikko antoi aluksi sen verran vastusta, että jouduin tosissani tekemään töitä, että sain laatikon liikkeelle. Kunhan se onnistui laatikko liikkui kyllä hyvin. Olen huomannut, että minun sormivoimat ovat kyllä aika heikot, mutta että tuo avaaminenkin tuotti vaikeuksia. Tarkoitan siis yhdellä kädellä avaamista. Vitsit, kun niin kovin haluaisin tuon keittiön – maalattuna ja urallisena ilman metalliosaa, kun ei tunnut olevan muuta vaihtoehtoa. Oletko huomannut, että avaussysteemi olisi käytössä vähän hellittänyt alkujäykkyydestä. Olenkohan ainut, jolla tuo avaaminen tuottaa ongelmia? :/ Vai onko tämä vain tottumattomuutta tuollaiseen malliin?

    5. Satu: Alussa avaaminen oli &quot;painavamman&quot; tuntuista, kun oli tottunut tavallisiin saranaoviin, mutta totuin kyllä nopeasti ja nykyisin täysinäisillä roskaämpäreillä varustettu roskakaappikin aukeaa yhdellä kädellä nopeasti. Tytönkin voimat riittävät ja laatikostojääkaapin ja roskalaatikon avaamiseen ei mene kuin henkäys. 🙂 <br />
      <br />
      Laatikoiden avauspumppuja asentajat aikoinaan säätelivät, olisikohan niissä mahdollisuus säätää tuota tiukkuutta… En tullut kysyneeksi asiaa, kun en ole miettinyt koskaan tätä juttua. 🙂 Jos käyt Gigantissa / Epoq-mallikeittiössä, kysäisepä tuota varmuuden vuoksi.

  2. Auts… nyt sä et ajatellut, että se kasvin pois saaminen tuosta ruukusta on paljon vaikeampaa kuin sisälle laittaminen. <br />
    <br />
    Minä tosiaan laitoin tänä kesänä ensimmäistä kertaa kukkia parvekkeelle, ja jäi myös viimeiseksi kerraksi. Ensin kuoli tähtisilmä ilman mitään näkyvää syytä. Sitten kuoli leijonankidat, ilman mitään näkyvää syytä. Myös kaksi pienikukkaista kukkaa kuoli melko nopeasti. <br />
    Näiden jälkeen iski kirvat kolmeen isoon orvokkiruukkuun, ja kuolivat. pelargonioista menestyy kaksi, joista toisen pelastin sisälle, kolme voi huonosti. <br />
    Yhdessä ruukussa herneet kasvoi vähän, ja tuottaa herneitä, toisessa ruukussa samasta pussista laitetut ei itänyt kuin kaksi, ja ne kasvaa todella huonosti, ei toivoakaan herneistä. Tuoksuherne kolmannessa ruukussa on onnettoman näköinen pitempi rimpula jokaiselta itämältään herneeltä.<br />
    <br />
    Näin sitä on palanut vähistä rahoista rahaa multaan, kasveihin ja muutamaan ruukkuun sekä siemenpusseihin. Enkä saanut kuin mielipahaa. Plääh.

    1. Minna: Ajattelin ja päätin ottaa riskin. 🙂 Kukkakepin avulla saan juurien ympäriltä ainakin enimmät mullat pois, jos myöhemmin haluan vaihtaa kasvin toisenlaiseen ruukkuun. Vielä en tiedä selviytyykö tuo peikko edes, voi olla että pääsen tyhjentelemään maljakkoa parin viikon päästä jokatapauksessa. <br />
      <br />
      Viime kesänä kasvit ja kukat kukoistivat parvekkeella, mutta tänä kesänä tuntuu ettei oikein mikään siellä viihdy, aralia on ihme kyllä selviytynyt mutta viime kesän napakympit muurikellot lakastuivat ennätysajassa. Onkohan ilma jotenkin epäsuotuisa vai mistähän mahtaa johtua…<br />
      <br />
      Itselläkin meni monen monta kymppiä ihan hukkaan, vähän harmittaa mutta ei voi mitään. Kasveissa on aina tuo riski ulossijoituksen (ja välillä sisäkasveillakin) kanssa, että ne eivät tykkääkään asustaa niille valituissa paikoissa. Pirun kallis harrastus tämäkin. 🙂

  3. Pakko vinkata: muista siirtää kasvi isompaan ruukkuun ennen kuin juuret kasvaa niin isoksi etteivät mahdu ulos hajottamatta ruukkua, nimimerkki &quot;kokemusta on&quot;

    1. Anniliini: Toivon että peikonlehteni elpyisi ja kasvattaisi enemmän lehtiä kuin juuria, nyt kun ne ovat valolta piilossa. Vihersisustussivulta luin, että peikonlehti kasvaa paremmin jos ruukun pinnalle laittaa koristekiviä tai -soraa juurien peitoksi. Yritän muistaa ajoissa tutkia juuritilanteen, mikäli kasviparka tuosta herää eloon ja lopettaa lakastumisensa. 🙂

  4. Toivotaan elpymistä peikollesi! Tuntuu, että ainakin minulla vierkasvit ovat hetken huumaa. En vain saa niitä viihtymään vaikka tekisin mitä. Suurella ilolla muistelen mummoni viherkasveja, jotka kukoistivat ja kukkivat vuodesta toiseen. illähän lie niitä lannoittanut:)<br />
    Yleensä sanotaan, että kasvit viihtyvät parhaiten ruukuissa, missä on reikä pohjassa. Ylimääräinen vesi pääsee valumaan pois. Joten kastelehan maltilla peikkoasi.

    1. Tiina: Kumman kiukkuisia ovat viherkasvit minullakin olleet viimeisen neljän viikon ajan, vain pari sisäkasvia ovat virkeinä ja villeinä kasvamassa. Keittiön seinäruukuissakin olevat kasvit kärsivät liian vähäisestä auringosta (kiitos sadesään ja pilvien) ja selvästi havaittavissa nuupahtaneisuutta niissäkin. <br />
      <br />
      Äitini kasvit kasvavat villeinä säästä ja vuodesta riippumatta, enkä tajua miksen itse pysty samaan. Samoilla ohjeillakin omia kasvejani hoidan, mutta kaipa se on sitten ilmanala joka vaikuttaa (äitini asuu maantasossa, itse viidennessä kerroksessa). Minun äidillä ei ole tuollaisia ruukkuja joissa reikä pohjassa, mutta varmasti on asiassa perää… täytyy tutkiskella asiaa paremmin ja harkita josko itsekin vaihtaisi pari kasvia tuollaiseen alustassin vaativaan ruukkuun. 🙂

    2. Kyllä täytyy olla melkoinen kasvifakiiri jos pystyy saamaan kasvit elämään ruukuissa, joissa ei reikää pohjassa. Äitisi vissiin on sellainen 🙂 Mä en ainakaan yhtään osaa arvata paljonko kasvi tarvitsee vettä ja ruukun pohjalle lillumaan jäänyt vesi tappaa kasvin varmasti ja aika nopeastikin. <br />
      <br />
      Niin ja peikonlehti ei käsittääkseni todellakaan tykkää kylmästä eikä taida olla niitä kasveja, joita kannattaa parvekkeelle viedä kesäksi. Yöt on kuitenkin yleensä aina reilusti alle 20 asteisia.

    3. Vanha Jäärä: Äitini onkin, sai peikonlehtensäkin kasvamaan yli 2,5 metriseksi pienessä ruukussa (ruukun halkaisija 35cm) eikä käytä ravinteita tai lannoitteitakaan. Hänellä on jokin maaginen aisti jonka avulla osaa annostella vettä sopivasti oikeissa hetkissä. 😀 Tälle siskojeni kanssa naurammekin, meillä kun kasvit eivät ihan tuolla tavoin viihdy. :D<br />
      <br />
      Peikonlehti ei ole ulkokasvi ja on aika nirso lämpöasteista. Ei tykkää suorasta auringonpaisteesta ja siksi eteläikkuna ei ole sille kovinkaan hyvä. Nyt on ollut selvästi liian kylmää ulkona, tänään peikkonen on jo vähän vihreämpi joten saattaa olla että se tuosta tokeneekin sisätiloissa. 🙂

  5. Hei<br />
    Lasitettu parveke on varmaan hankalin paikka saada kukat viihtymään.<br />
    Pääsääntöisesti laittaisin sinne ulkokukkia ja sisälle sisäkukkia. Monet<br />
    viherkasvit viihtyvät myös ulkona, mutta mieluiten maan tasalla ilmavassa<br />
    paikassa suojassa paahteelta. <br />
    Etelän puoleisella rivaripihallani ovat sekä perennat että ruukkuistutukset<br />
    voineet hyvin. Sisällä on muutama kasvi, joita kastelen noin 10 päivän <br />
    välein. Lisäksi muutama kaktus ja mehikasvi, joita kastelen tosi harvoin.<br />
    Sisäkukkia en lannoita ollenkaan. Tästä aiheesta voisi kirjoittaa vaikka<br />
    romaanin, mutta olisko viherpeukalojutusaa perää. Se joko on tai ei ole.<br />
    Parhaiten kasvit kai viihtyy, kun ei hoida liikaa ja kastelee maltillisesti.

    1. Raili: Olet oikeassa! 🙂 Harmi kun tuollaisia viherkasvin näköisiä ulkokukkia on niin vähän saatavilla, haluaisin kukkimattomia raikkaan vihreitä kasveja parvekkeella mielummin kuin perinteisiä kesäkukkia tai ympärivuotisia puita (tuija tms.). Pensaskasveille ei parvekkeella ole oikeaa kasvualustaa joten ne tipahtivat kokonaan pois laskuista. Aralia ihme kyllä tuntuu viihtyvän, saa nähdä miten pitkään. 😀

    2. Muistin tuon viehtymyksesi raikkaan vihreisiin enkä siksi alkanut<br />
      ehdotella mitään. Pitää varmaan vaan hyväksyä, että kukat kestää<br />
      aikansa ja sitten hankitaan uusia. Eihän ne kuitenkaan maksa enempää<br />
      kuin leikkokukkakimput. Tai ehdotan heiniä, ne voisivat viihtyä<br />
      parvekkeella.<br />
      Hyvää viikonloppua🌵

    3. Raili: Olen aika ronkeli kasvien suhteen. 🙂 Heinät ovatkin mahtava vinkki, täytyy katsoa millaisia vaihtoehtoja Plantagenissa on. Kiitokset! &hearts;<br />
      <br />
      Aurinkoa viikonloppuun! &hearts;

  6. Kiitos kivasta blogista! :)<br />
    <br />
    Olen kovasti ihmetellyt, miksi istutat kasveja suojaruukkuihin ja maljakkoihin. Istutusruukussa pitää nimenomaan olla reikä pohjassa. Muuten ei ylimääräinen vesi pääse pois ja kasvin juuret mätänevät. Ihme jos äitisi on saanut kasvinsa menestymään suojaruukuissa. Onko hänkin istuttanut kasvit niihin?<br />
    <br />
    Jätä kasvit mieluummin vaikka siihen kaupan muoviruukkuun, jollei sinulla ole kunnollisia istutusruukkuja. Toinen vaihtoehto on laittaa ruukun pohjalle reipas kerros kevytsoraa, joka toimii salaojana.

    1. Maria: Umpinaisissa ruukuissa vesi haihtuu hitaammin ja jos on yhtään epävarma kasvin vedentarpeesta, voi asian testata tikulla. 🙂 Äidilläkin on kasveja umpinaissa ruukuissa, ja kyllähän kukkakaupatkin sellaisia myyvät, joten jokin virka niilläkin täytyy olla. 🙂 Ilmansuunta ja valon määrä vaikuttaa kasvien viihtyvyyteen todella paljon, samoin talviaikaan lämmitys ja kuiva ilma. Monet kasvit rakastavat sumutusta mutta itse en tykkää suihkuttelusta – olohuoneessa on sähkölaitteita ja keittiön seinä kipsilevyä. Todella tarkka pitäisi olla suihkutetun veden määrästä ettei mm. seinä ala kupruilemaan. :)<br />
      <br />
      Olen sellainen rento viherpeukalo, joka usein kiireessä unohtaa kastella kukat. Olemme jonkin verran olleet myös reissussa joten tuollainen unohdus voi koitua kohtaloksi jos kasvit joutuvat useampia päiviä kärsimään. En kastele umpinaisissa ruukuissa olevia kasveja koskaan liian runsaskätisesti, vaan annan niille vettä hieman pienemmissä erissä mutta useammin. Tuon unohtelun suhteen minun pitäisi ryhdistäytyä kyllä nyt kunnolla. 😀

    2. Missä reissussa olette olleet??? Ihan ohi mennyt multa sellainen😯 Olitteko kaukanakin/perhematka vai ystävien kesken?

    3. Kukka: En kauheasti huutele blogissa meidän reissuista. 🙂 Ihan pieni reissu vaan perhepiirissä, ei mitään suurta tai erityisen ihmeellistä. 🙂

  7. Miia,peikko ei elvy tuossa,Omaa isot juuret ja tarvitsee suuren valkoisen😀ruukun ja muhevaa multaa.Onnea kasvatukselle.

    1. Nanna: pallomaljakossa on juuritilaa kyllä enemmän kuin tarpeeksi, saattaa olla että peikko tuosta elpyykin koska tänä aamuna lehdet ovat vihreämmät ja keltaisuus on vähentynyt. 🙂 Peikko saattaa alkaa kasvattamaan enemmän lehtiään ja vähemmän juuriaan, nyt kun juuret ovat valolta suojassa. Haluan nähdä miten tässä käy. 🙂 Pidähän minulle peukkuja että peikonlehti selviää hengissä huonosta hoitamisestani huolimatta! &hearts; Ovat onneksi aika sisukkaita sissejä. 🙂

  8. Meillä sisäkasvit ovat elämänsä kunnossa, mutta ulkoa kuoli juuri orvokit ja iso marketta. Nämä tosin ovat toukokuusta asti olleet pihalla ja orvokit olivat jo ylikasvaneita, jotka sade sitten piiskasi pilalle. Mutta, mikä harmittaa eniten, on se ettei tänä vuonna kasvimaani ole lähtenyt kunnolla kasvuun… Salaatitkin ovat ihan pieniä alkuja vieläkin! Mistä lie tämäkin sitten johtuu… Taidankin suunnata kukkakaupoille viikonloppuna! 🙂

    1. Paula: rankkasadetta on ollut kyllä riittämiin, äidinkin kukista osa lehdistä piiskautui irti mutta hänellä on uusia nuppuja tulossa ruukkuruusuihin, markettaan ja hortensiaankin, mikä on melkoinen ihme. 🙂

    1. Pee: En halua kuulla tai tietää mitä minusta vauva-palstalla kirjoitellaan, omasta päätöksestäni tahdon jättää tuollaiset negatiiviset asiat kokonaan pois elämästäni. 🙂 Olisi erittäin ystävällistä kunnioittaa tätä toivettani ja jättää kommentointi blogista pois – olen antanut teidän kuitenkin täysin vapaasti ja puuttumatta purkaa siellä sydäntänne minua ja blogiani koskien.<br />
      <br />
      Kyllä, olen saanut useampia kommentteja aiheeseen liittyen, siksi tiedän myös summittaisesti mitä siellä kirjoitellaan. Olen joutunut tekemään rikosilmoituksen eräästä vauva-palstalle sekä blogiini aktiivisesti kommentoineesta henkilöstä, joka ylläpitää keskustelua ja yksinpuheluaan myös tuossa kyseisessä ketjussa, johon sinäkin olet ottanut osaa. <br />
      <br />
      Muistuttaisin vielä sinua henkilökohtaisesti, että mielipiteitä saa ilmaista ja asioista keskustella, mutta valehtelu ja kunnianloukkaus ovat sellaisia juttuja, joita virkavalta ei katso hyvällä. maltti on aina valttia, myös anonyymien ajatusten vaihdossa.

    2. Minkäänlainen kiusaaminen (koulu-, työpaikka-, blogi-) ei ole<br />
      millään tavalla hyväksyttävää. Kävin kerran sivustolla ja se<br />
      täyttää myös henkisen väkivallan piirteet kuten vähättely,<br />
      valehtelu, mustamaalaaminen jne. Olen todella iloinen Miia, että<br />
      olet tehnyt rikosilmoituksen siitä Saagelosta.<br />
      Blogilähestymiskielto olisi tarpeellinen tuomiomuoto nykyään.

    3. Raili: Olen täysin samaa mieltä enkä hyväksy minkäänlaista kiusaamista, nälvintää tai haukkumista. Pitäisi olla jokin kritiikinanto koulutus, jossa käytäisi läpi mm. mielipiteen ja kritisoinnin ero – mikä on kritiikkiä ja mikä eri mieltä olemista. Tuo on monella hämärtynyt ja itseäni välillä potuttaa lukea &quot;kritisointia&quot; jossa oikeasti kyse on eriävästä mielipiteestä esimerkiksi astioiden määrästä tai sohvan tärkeydestä / turhuudesta. <br />
      <br />
      En voi ottaa kantaa tuohon rikosilmoitusasiaan, sen vaan totean että se oli fiksuin tekoni pitkiin aikoihin. Kiitos tsempistä! &hearts;

    4. Sinähän päätät itse, mitkä kommentit julkaiset, joten kukaan ei pääse sinusta täällä kommenttiboksissa sanomaan mitään sellaista, mitä et itse olisi hyväksynyt. Kunnianloukkaus tulee kyseeseen, jos _julkisesti_ esittää toisesta valheellisia/vääriä tietoja. Ja tämä julkisesti esittäminen ei kommenttien kautta ole mahdollista ilman sinun suostumustasi. Eri asia olisi, jos voisi kommentoida ilman esisensuuria. Mutta kun olet tuon esisensuurin ottanut käyttöön, niin hiukan hankala sitten enää vedota kunnianloukkaukseen. Eli ihmettelen vain hiukan tällaista teknistä yksityiskohtaa.<br />
      <br />
      Aika pahaksi saa häirintä mennä, että kommentoijalle esim lähestymiskiellon saisi, tämän varmaan ymmärtänet itsekin.

    5. Tuota: niin päätän ja kaikki ei näy ulospäin. Blogissa julkaistut kommentit eivät olekaan syy rikosilmoituksen tekoon, vaan muut syyt joista en julkisesti tässä vaiheessa puhu.

    6. Pee: pahoittelut jos loukkasin tunteitasi. Kirjoittamani asia on kuitenkin täyttä totta ja anonyyminä palstalla kirjoittelussakin on olemassa säännöt. Hyvä jos olet niitä noudattanut.<br />
      <br />
      Aurinkoista kesää!

  9. Mun kukissa on aivan se ja sama, että onko reiättömässä vai reiällisessä ruukussa. Kuolee yhtä nopeasti kummassakin. Reiättömiin ruukkuihin voi tehdä salaojituksen helposti kvillä tai soralla. Näin mie teen. Silti se ei saa mun kukkia viihtymään.<br />
    Mietin ensin, että onko se tuo llämpötilojen suuri vaihtelu ollut liikaa parvekekukille. Vaikka lasitettu parveke olikin. Mutta asteethan heittele helteestä hallaan. Mutta ei se varmaan ole sekään syynä.<br />
    <br />
    Huvittavaa, että mun veljeni kukat kukoisti aina rehevänä, vaikka ei kuulema muistanut edes kastella niitä, mullanvaihdoksesta tai lannoituksesta puhumattakaan. Joutui sitten allergian vuoksi luopumaan kaikista.

    1. Minna: En usko että minunkaan kasveillani olisi kukoistavampaa loppua, vaikka ne nyt olisivatkin olleet reikäpohjaisissa ruukuissa. Tässä säänvaihtelussa on jotakin sellaista nyt ollut, joka selvästi stressaa kasveja ja kukkia. Emme ole ainoita joilla kukat ovat parvekkella ja pihalla kuolleet yllättäen, vaikka aikaisempina vuosina ne ovat viihtyneet paremmin. <br />
      <br />
      Voi vitsit mikä tuuri veljelläsi, kukat selvästi rakastivat asustaa veljesi hoivissa. &hearts;

  10. Istutukseen ovat tarkoitetut reiälliset muoviset ja saviset ruukut sekä altakasteluruukut. Umpinaiset ruukut, joita myydään, ovat aina suojaruukkuja, joihin kukat laitetaan istutusruukuissaan. Ylimääräinen vesi kaadetaan aina suojaruukusta pois. Mikään kukka ei juuri menesty umpiruukussa. Jos hätätilassa jotakin joutuu istuttamaan umpinaiseen ruukkuun, alle pitää laittaa aimo kerros lekasoraa, ruukunsirpaleita tai kiviä. Peikonlehti vaatii niin lämmintä ilmaa, ettei menesty parvekkeella kuin ehkä heinäkuun. Joskus minusta tuntuu, ettet Miia pysty ottamaan minkäänlaista palautetta tai neuvoja vastaan. Jonkinlainen joustavuus puuttuu kokonaan.

    1. Kukkaruukut: Keittiön seinällä yhtä lukuunottamatta kasvit ovat sisäruukuissaan seinäruukussa. Siltikin on nähtävillä kuukahtamista, lienevätkö tarvitsevan enemmän valoa mitä Suomen suvella on viime viikkona ollut tarjota. Multa niissä on sopivan kosteaa, ei liian märkää eikä liian kuivaa. Aralia onneksi rehottaa parvekkeella, jännä miten se on päättänyt selvitä vaikka on vähän nirson puoleinen kasvi esim peikonlehteen verrattuna. :)<br />
      <br />
      Olen erittäin hyvä ottamaan krittiikiä ja palautetta vastaan, teen sitä joka ikinen päivä, joka on keskiarvoltaan 99% useammin kuin muiden ihmisten (jotka eivät bloggaa). 🙂 <br />
      Mitä minun pitäisi tähän kasviongelmaan todeta muuta kuin mitä olen jo sanonut? Olenhan myöntänyt että kasvien paras paikka ei ole umpinaisessa ruukussa ja hoitamisessa on parantamisen varaa. Olen myös sanonut että haluan kasvieni olevani umpinaisissa kauniissa ruukuissani ja olen valmis kärsimään tappioni mikäli ne päättävät lakastua. Tiedän myös sen ettei aluskastelulautanen ja reikäpohjainen ruukku pelasta jokaista kasviani, kokemusta minulla on niistäkin ja mm. keittiön seinäruukkujen kasvit ovat sisäruukuissaan, joten pohjalla on vesivaraa ylimääräiselle vedelle. <br />
      <br />
      Peikonlehti viihtyy parhaiten 18-22°c lämpötilassa, alin lämpötila on 10°c, jonka alle ei talvehtimisen aikaankaan saa asteet mennä. Se nauttii kirkkaasta säästä, mutta viihtyy parhaiten puolivarjossa. Siksi meidän kodin pitäisi olla sille unelma -keittiö aukeaa itään ja parveke länteen, jolloin se saa valoa sopivasti muttei liikaa (ihan sama mihin kohtaan sen kotona laittaa).

    2. Vaikka ei silmä sitä sano, niin valon määrä vähenee todella nopeasti mitä kauemmas ikkunasta mennään. Jo parin metrin etäisyys itä-tai länsi-ikkunasta voi kasville olla liian hämärä, varsinkin syksystä kevääseen. Siksi kasveja ei kyllä voi ihan mihin tahansa kasveja laittaa vaikka valoisalta koti tuntuukin. Siispä suosittelen siirtämään peikonlehden ihan ikkunan läheisyyteen, jotta se menestyisi. Ja tuo muiden mainitsema lekasora lisää ilmavuutta umpinaiseen ruukkuun, jolloin kasvi voi paremmin.<br />
      <br />
      Mullan ilmavuuden parantamiseksi ja siten juuriston ja kasvin hyvinvoinnin edistämiseksi ei kannata kasveja pitää koko ajan kosteana, vaan kastella aina kunnolla (ei liikaa) ja antaa sitten mullan kevyesti kuivahtaa. Jos seinällä olevat kasvit ovat koko ajan kosteena, niin se voi tuota nuupahtamistaa aiheuttaa (aina tietty vähän laji riippuvainen, en muista tarkkaan mitä sulla seinällä oli, mutta koko ajan märässä mullassa viihtyvät viherkasvit ovat vähemmistössä).<br />
      <br />
      Toivotan onnea ja menestystä kasveillesi. Ja kyllä se peukkukin vähitellen viheäksi muuttuu kun oppiu kasvien sielunelämää tuntemaan 🙂

    3. Vielä vähän viherkasveista: Tuo on täyttä totta. 🙂 <br />
      <br />
      Olen antanut pintamullan kuivahtaa, välillä jopa liiaksikin. Peikonlehdet ovat tähän asti viihtyneet hyvin, mutta nyt niihin on iskenyt kasvimasennus tai jokin, kun tuntuu ettei yksikään ole elämänsä voimissa. Pallomaljakon kasvi vaikutti aamulla paremmalta mutta se taisi olla toiveajattelua. Onneksi se ei ole huonommaksikaan mennyt, joten vielä on toivoa. :)<br />
      <br />
      Tuo nuupahtanut peikonlehti oli lasitetulla länsiparvekkeella, jonne ei päivän kirkkain aurinko paista. Viime kesänä kasvit ja kukat viihtyivät todella hyvin, mutta tänä kesänä kaikki muut ovat irtisanoutuneet yhteistyöstä paitsi aralia. Ilmanvaihtelut ovat tainneet olla liian suuria, muuta syytä en oikein keksi. <br />
      <br />
      Olen vasta pari vuotta sitten innostunut kasveista, sitä ennen pidin niitä hankalahoitoisina enkä omistanut ainuttakaan. 🙂 Olen oppinut todella paljon tässä ajassa ja opin varmasti vielä paljon lisääkin seuraavien vuosien aikana. Sen tiedän nyt että jokainen koti on omanlaisensa kasvupaikka, ilmansuunnat ja kaikki vaikuttavat kasvien viihtyvyyteen ja myös hoitotapoihin. Äidilläni viihtyy mikä tahansa vaikkei hän niitä mitenkään ihmeemmin hoida, itselläni on saattanut mennä välillä ylihoitamisen puolellekin, josta monikaan kasvi ei pidä. :)<br />
      <br />
      Kiitokset sinulle kommentista ja peukuista! &hearts;

  11. Minulla on kotona yhdeksän orkideaa muoviruukuissa suojaruukun sisällä sekä näiden lisäksi iso aloe vera, pullojukka ja palmuvehka jotka olen istuttanut suoraan tilavaan suojaruukkuun. Kaikki kukat ovat vuosia vuosia vanhoja ja voivat oikein hyvin! Parvekkeella minulla on ainoastaan ulkokukkia, olen suosinut muratteja jo vuosia, yksinkertaisen kauniita ja kestäviä rönsyileviä ihanuuksia ❤️ Oma kokemukseni on että kaikkein olennaisinta minun kasveilleni vaikuttaisi olevan oikea valaistus ja se ettei kastele liikaa. Ainiin ja kärsivällisyys, joskus orkidean uudelleen kukintaa saa odottaa ja odottaa mutta aina ne kukkivat uudelleen! Pitkän jorinani pointti oli kuitenkin se että kyllä, on ihan mahdollista että kasvi viihtyy pelkässä suojaruukussa 😊 Onnea yritykselle! <br />
    Hanna

    1. Hanna: reikäpohjainen ruukku ei ole aina pelastus, vaikka se suositus onkin. 🙂 Jotkin kukat kuolevat ilman syytä, toiset huonosta hoitamisesta johtuen. Minun kotini kasvien loppu on johtunut molemmista, välillä syy on täysin itsessäni ja huonossa hoidossa, välillä syy jää mysteeriksi kuten viime vuonna mehikasvien kanssa kävi. Ne kuolivat ihan yllättäen, vaikken ollut kastellut niitä liikaa ja niiden ruukuissa oli pohjalla soraakin (kuten aavikoilla yleensä). 🙂

  12. Jos oikeasti haluat opetella viherpeukaloksi, niin kannattaa uskoa asiantuntijoiden ohjeita. 🙂 Joku palmuvehka on siitä poikkeuksellinen kasvi, että se ei tarvitse juuri valoa eikä vettä. Sitä kutsutaankin komerokukaksi, heh.<br />
    Peikonlehti on hyvin helppo kasvi, mutta umpinaisessa ja hengittämättömässä astiassa saat sen taatusti tapettua.<br />
    <br />
    Lue vielä täältä mitä noista ruukuista sanotaan. Eli reikä pohjaan tai ainakin se salaoja!<br />
    <br />
    <a rel="external nofollow" href="http://www.substral.fi/kasvien_hoito/hoito_ja_kasvatus/kukkaruukun_valinta&quot; target="_blank">http://www.substral.fi/kasvien_hoito/hoito_ja_kasvatus/kukkaruukun_valinta</a><br />
    <br />
    <a rel="external nofollow" href="http://www.martat.fi/puutarha/huonekasvit/ruukun-vaihto/&quot; target="_blank">http://www.martat.fi/puutarha/huonekasvit/ruukun-vaihto/</a><br />
    <br />
    <a rel="external nofollow" href="http://www.kotipuutarhuri.com/huonekasvit/huonekasvit/istuttaminen-mullanvaihto-ja-ravinteet&quot; target="_blank">http://www.kotipuutarhuri.com/huonekasvit/huonekasvit/istuttaminen-mullanvaihto-ja-ravinteet</a><br />
    <br />
    Onnea kasviharrastuksellesi! Ja kerrohan miten kasviesi lopulta kävi!<br />
    Mikä muuten on tällä hetkellä vanhin kasvisi?

    1. Vailla tietoa: kiitokset kommentistasi ja vinkistäsi! 🙂 Kerron miten kasvin lopulta käy, nyt ei ole huonotumista vielä havaittavissa mutta ei kohuntumistakaan, mutta eiköhän tuloksia suuntaan tai toiseen näy parin viikon sisään. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *