Designaarre kirpparilta – Artek 91!

Minulle tarjoutui mahdollisuus yhteistyöhön, jonka tiimoilta valitsin meille kauniin valkoisen ruokapöydän. Iloisena ilmoitin omaan kotiin viime syksynä muuttaneelle miehelle että hän saa viimein ruokapöytänsä itselleen ja järjestin pöydälle pikaisen kuljetuksen… kyllähän sitä nyt viikon verran ilman ruokapöytää elelee. 🙂 Kyseinen yhteistyö ei kuitenkaan ottanut tuulta alleen, sovituista asioista ei pidetty kiinni ja useamman viikon odottelun jälkeen olin niin turhautunut ja pettynyt että puhalsin pelin poikki. Elämä ilman ruokapöytää ei ole kovin mukavaa ja uuden etsiminen akuutilla aikataululla nostatti hiuskarvani pystyyn – mistä ihmeestä löydän sopivan pöydän, mielellään sellaisen jota ei tarvitsisi enää tämän elämän aikana vaihtaa?? Niin ihanaa kuin sisustuksen päivittäminen ja uusiminen onkin, olen lopen kyllästynyt puljaamaan kookkaiden kalusteiden kanssa…

Omakotivalkoinen_28072016_5826_2.jpg

Artekin kokonaan valkoinen ruokapöytä on ollut haaveeni jo vuosia, mutta sellaisia ei valmisteta eikä monen sadan hintaisia koivuisia pöytiä raaski alkaa omin kätösin tuunailemaan. En tiedä miksi kaikki tapahtui miten tapahtui – miksi odotin niin monta viikkoa yhteistyön etenemistä ja miksi juuri viime viikolla mittani tuli täyteen ja päätin aloittaa uuden ruokapöydän etsimisen – mutta asiat loksahtivat aivan täydellisesti kohdilleen… Nettikirpparilta löytyi myynti-ilmoitus, jossa kaupattiin Artekin näköistä pöytää. Pöydän aitoutta ei oltu varmistettu ja näin ollen pöydän hinta oli vaivaiset 60€. Pöytä näytti kuvissa aivan Artekin alkuperäiseltä 91-mallin ruokapöydältä ja tunne vahvistui kun näin pöydän omin silmin. ♥

Omakotivalkoinen_28072016_81782.jpg

Siinä se on, minun 60€:n hintainen jämäkkä ja elämää nähnyt aarteeni! ♥ Lähetin kuvia neljään ei paikkaan kysyäkseni pöydän alkuperästä ja aitoudesta ja yksi heistä jo minulle vastasikin. 🙂 Pöytä on erittäin suurella todennäköisyydellä Artekin 91, mitat täsmäävät ja valmistusvuodeksi veikattiin 70-80-luvun taitetta, jota itsekin arvelin pöydän kunnon ja tummumisen perusteella. Satavarmaksi asiaa ei kuitenkaan kuvien perusteella voida vahvistaa, mutta minulle riittää tieto siitä että pöytä on mahdollisesti Alvar Aallon tuotantoa. Hitsin vitsit mikä onni ja tuuri, tässähän on kuin Hannu Hanhi konsanaan. 🙂

Omakotivalkoinen_28072016_782792.jpg

Pöytä on nähnyt elämää ja aikaa, kuten kuvistakin huomaa. Kokonaiskuntoarvio on noin kahdeksan luokkaa, pinta on täysin ehjä, ei paikattavia koloja tai syviä naarmuja. Kunnostus on yleisilmeen vuoksi kuitenkin välttämätön ja tuon työn parissa tässä parhaillaan puuhastellaan. 🙂 Pöydästä tulee vitivalkoinen, meille aivan täydellinen! Kevyt pintahionta on jo tehty ja ensimmäisen vaiheen pohjamaali on parhaillaan kuivumassa. Kohta pääsen kääntämään pöytälevyn toisinpäin ja pohjamaalaamaan kermaiseksi vuosien varrella tummuneen laminaattia olevan yläpinnan. Parin tunnin kuluttua telaan ensimmisen kerroksen Clas Ohlsonin valkoista kalustemaalia, joka on luottotuotteeni kalusteiden kunnostuksessa. Maalikerroksia tarvitaan vähintään kaksi ja koska pöytä maalataan myös pohjan puolelta, menee maalausurakassa vielä monta päivää. Jos kahdella kerroksella selvitään, pääsemme ruokailemaan pöydän ääreen maanantai-iltana. 🙂

Omakotivalkoinen_28072016_5821.jpg

Omakotivalkoinen_28072016_6713682.jpg

Oli pöytä lopulta aitoa Artekia tai ei, on sen vankka rakenne ehdottomasti 60 euron ja tuunaukseen menneiden tuntien arvoinen. ♥ Odottelen mielenkiinnolla vielä kolmen muun arvioijan analyysia ja jos jokainen heistä on samalla kannalla aitoudesta, voin alkaa kutsumaan pöytää Artek-aarteekseni. 🙂 Tälläisiä aarteita saisi putkahdella vastaan useamminkin, en pistäisi sitä ollenkaan pahakseni vaikka olenkin ns. helpon elämän kannattaja ja tykkään ostaa kalusteeni pääasiassa uusina. 🙂

Omakotivalkoinen_28072016_5824.jpg

Minulta moni aina kysyy miten ihmeessä pystyn tekemään isoja tuunauksia kerrostalokodissa, jossa asustaa lapsi ja koira. 🙂 Tässä tuore malliesimerkki, konsteja on monia ja barrikaadit toimivat aina. 😀 Tyttö on jo sen verran iso ettei hänen tekemisiään tarvitse enää vahtia, mutta koiran takia on pakko tehdä pientä säätöä. Esteet eteen ja tiukka komennus pois, jos utelias karvakuono lähestyy kohdetta – sillä on selvitty projekteista. 🙂

Aurinkoista päivää kaikille!

Miia_signerina2015.jpg


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

27 kommenttia “Designaarre kirpparilta – Artek 91!

  1. Artekin kalusteissa on jotakin ikuista tyylikkyyttä, tykkään. Kiva nähdä millainen pöydästä lopulta tulee.

    1. Johanna: Niin on, pelkistettyä klassisuutta. ♥ Tämä on unelmaprojektini ja toivon että lopputulos häikäisee niin minut kuin teidät kaikki lukijatkin. 🙂 En malta odottaa ensi viikkoa ja sitä että pääsen ruuvaamaan jalat pöytään takaisin kiinni. 😀

  2. Vautsi mikä löytö jokatapauksessa!<br />
    <br />
    Hih, pakko kertoa tuosta Clas Ohlsonin maalista… vakkarilukijanasi, vaikkakin harvahkosti kommentoivana, olin tietysti napannut korvan taakse talteen jälleen yhden monista vinkeistäsi ja itsekin nettikirpparilta jokunen kuukausi sitten kauniin ruokailuryhmän bongattuani marssin ostamaan tuota vinkkaamaasi valkoista maalia, pikku pensselin, minitelan ja yhden isomman telan pöytää varten. Sitten vaan huonekalujen kimppuun ja ei vitsi miten hienot tuli!!! <br />
    <br />
    Pöydän pinnan kanssa itselläni kävi tosin sellainen kämmi, että vaikka kuinka pesin telan puhtaaksi niin siihen oli kuitenkin jäänyt hieman maalia ja se oli kuivunut yön aikaan (olis varmaan pitänyt laittaa muovipussiin), joten pöydän pinnassa on tällä erää tasaiset jumps, jumps, jumps -jäljet telan pyörähtelyistä. Tarvitsimme pöytää pakosti sillä erää käyttöön, mutta pitää joskus maalata vielä ainakin kertaalleen.<br />
    <br />
    Tuo maali on tosi riittoisaakin niin pieneksi purkiksi. Tosin jouduin ostamaan vielä toisenkin purkin, kun maalaaminen lähti vähän käsistä 😀 Aina kun maalasi jotain pientä tai suurempaa jostain (esim. ikkunalistat, ovenkarmeja jne) niin tulos hiveli silmää mielen lisäksi. Toisaalta kävi myös niin, että aina kun katsahti johonkin suuntaan tuntui silmä löytävän auringon kellastamaa tai muuten kulunutta pintaa ja taas oli laitetta pensseli viuhumaan 😉 Vähän samoin kävi aikanaan sellaisen &quot;ihmepuhdistussienen&quot; kanssa, oli testattava vähän sinne sun tänne.<br />
    <br />
    Ihan loistavaa maalia. Ainoa asia mikä alkoi maalausinnossa tökkiä oli yllättäin maalin haju. Kait sitä tuli monta päivää kerralla ahkeroidessa vähän yliannostus 😀 Minkä pesuaineen olet muuten huomannut kaikkein toimivimmaksi tuolla maalilla maalattujen huonekalujen kanssa?

    1. Vanilja: Voi ei, nyt vaan uusi maalikerros pintaan. 🙁 Onneksi Clasun kalustemaali on sen verran peittävä että yhdellä kerroksella saat telan jäljet peittoon. &hearts;<br />
      <br />
      Tela kannattaa aina maalauksen lopuksi uittaa maalissa (pyörittelet maalin telaan kunnolla kaukalossa) ja laittaa muovipussin sisään mahdollisimman ilmatiiviisti. Maali jos pääsee kuivumaan telassa (ne päädyt on pahimmat) niin jälki on epätasaista. Koettu tuo itsekin pari kertaa oman huolimattomuuden vuoksi. <br />
      <br />
      Eilen sain maalattua ensimmäisen kerroksen pintamaalia ja voi herra ja jestas, upea ja täysin tasainen lopputulos. &hearts; Olen täällä aivan liekeissä ja odotan kuumeisesti että pääsen illalla kääntämään pöydän toisin päin ja maalaamaan alapohjan puolen ja toiset puoliskot jaloista. Otin ison riskin ja päätin pienen kalustemaalitelan sijaan maalata tiheäkuituisella isommalla telalla työn nopeuttamiseksi ja se kannatti. Ison pöytälevyn maalaamiseen (reunat ja kansi) meni noin 5 minuuttia ja koska työstö oli niin nopeaa, tasoittui maali niin hyvin että se näyttää pinnoitetulta eikä maalatulta. 🙂 <br />
      <br />
      Maali alkaa tökkimään jos sitä joutuu useamman päivän haistelemaan, sama ongelma kaikissa maaleissa. 🙂

    1. Raili: Eilen illalla vetäisty ensimmäinen pintamaalikerros onnistui täydellisesti, jei. 🙂 Pöytä on muodoltaan niin yksinkertainen että se on helppo maalata ja virheiden mahdollisuus on aika pieni. Kuvaan teille varmaankin nämä välivaiheet, en malta odottaa että saan pöydän käyttöön. 🙂

  3. Hieno löytö! Omaan silmääni tuote näillä kuvilla vaikuttaisi myös aidolta, kun katsoo jalkojen taivutusmenetelmää ja jalkojen ruuvautapaa. Vanhemman tuotannon huonekaluissa on käytetty tasapäisiä ruuveja, kun siihen aikaan ei ristipäisiä ole ollut 🙂 <br />
    <br />
    Itse pyrin ostamaan aina Design huonekalut mielellään &quot;ajalta olevasta tuotannosta&quot; monestakin syystä; käytetyt materialit ovat olleet laadukkaampia, ajan patina ja elämän kolhut näkyvissä, joskus jonkun tuotteen metsästämiseen saattaa mennä muutamakin vuosi, mutta odotus ehdottomasti palkitsee, lisäksi tuotteesta riippuen vanha alkuperäinen tuotanto saattaa olla halvempi käytettynä kuin vastaava uusi kaupassa myytävä. 🙂

    1. Linda: Pöydässä on juurikin tuollaiset tasapäiset ruuvit, samanlaiset kuin Artekin nykypäivän kalusteissakin, jotka ovat aivan eri kaliiberia kuin muissa kalusteissa. Ruuvien kannassa on myös pieni A-aakkonen kaiverrettuna, en tosin tiedä mitä se tarkoittaa – onko se Artekin merkintä vai tarkoittaako se jotakin muuta ruuviin liittyvää määrettä. :)<br />
      <br />
      Tuo pöytä on kyllä sellaista tekoa, ettei takuulla hajoa minun elämäni aikana. On jo reippaan 30-vuotta ainakin kestänyt käytössä ja ilmeisimmin kovassa kulutuksessa. 🙂 Oli pöytä mistä hyvänsä, on se upea löytö ja uuden maalipinnan jälkeen täydellinen. &hearts;

    2. Pöydästä tulee varmasti hieno! 🙂 itse löysin reilu vuosi sitten huutokaupasta melko huonokuntoisen Artekin jakkaran, jonka kansi oli koivua, mutta jalat oli jostain syystä maalattu valkoiseksi (?!?). Hioin vanhan maalipinnan rikki ja maalasin penkin valkoiseksi. Hieno tuli! Vuodenvaihteessa huutokaupasta tarttui mukaan Artekin koivunvärinen jakkara arviolta 30-40 luvulta. Ajan patina oli vahvasti näkyvissä ja tarkoitus oli maalata jakkara, mutta kun toin sen kotiin, niin elämisen jäljet oli niin hienot, että sai jäädä sellaisenaan yöpöydäksi ja päälle laitoin AJ pöytävalaisin (sekin myös löyty huutokaupasta Ruotsista asti) 🙂

    3. Linda: Ajan patina on kaunista, kun kyseessä on arvokkaan oloisesti vanhentunut kaluste. Artekin 50-60-luvun jakkaroissakin on jo ihana tuntu, sellaista en haluaisi maalilla peittää, saati vanhempaa mallistoa olevia. 🙂

    4. Tarkistin oman Artek ruokapöydän ja ritiläpenkin, kyllä niissä ruuvit ovat ristipäät.<br />
      Samoin tuoleissa on ristipäät.

    5. Ruuvit: on minullakin ristipää eli X-muotoiset aukot josta ruuvia käännetään. Tasaisella tarkoitin sitä että ruuvin pinta ei ole kupera vaan täysin suora, uppoaa ruuvinkantaa varten tehtyyn syvennykseen eikä jää näkyviin kuten kalusteruuvit yleensä jäävät. 🙂

  4. Ihanan löydön olet tehnyt! Varmasti tuosta hyvä tulee 🙂 <br />
    Tein itse vastaan löydön keväällä, kun eräässä huutokaupassa oli myynnissä Artekin 69-tuoleja samoilta ajoilta kuin sinun pöytäsi. Tänä päivänä olen tosi onnellinen tuolistani, niin pitkään haaveilin siitä ja viimein se sitten osui kohdalle. <br />
    Artek vain on omaa luokkaansa, olipa sen ikä mikä tahansa ja that's it ;)<br />
    <br />
    Tuunailun iloa sinulle ja hyvää viikonloppua!

    1. Katerina: Alvar Aallon työt ovat omaa luokkaansa, Artekin helmiä &hearts; &hearts; Oman pöytäni löysin Huutonetistä kun hain Artek -hakusanalla. 🙂 Oli ensimmäisten joukossa ja heti kun näin ilmoituksen tiesin että tuo tulee olemaan minun. 😀

  5. Miten sinä tapaat puhdistaa maalaamiseen käytetyt välineet (telat ym.) käytön jälkeen? Ensimmäistä kertaa törmäsin tähänkin ongelmaan, kun oli pakko huoltomaalata terassia.

    1. Marija: Muovinen kaukalo ja maalirajaimen muovirunko puhdistuvat vesiohenteisten maalausten jälkeen vedellä ja astianpesuaineella. Öljypohjaisia liuotinohenteisia maaleja en käytä, ne vaativat kunnon tinnerit puhdistukseksi. Teloja ja pensseleitä en puhdista ollenkaan vaan heitän kokonaan pois kun maalaamiset on maalattu. Telan ja sudit pakkaan maalikerrosten välisäilytyksen ajaksi tiukalle käärittyihin muovipusseihin (valkoinen kaupan roskapussirullan pussi on paras, ei tartu väriä). 🙂

  6. Upea löytö. Itse bongasin jätekatoksesta joku vuosi sitten neljä Artekin tuolia, jotka maalasin myös uudelleen. Upea löytö!

    1. Rose: Upea löytö! &hearts; &hearts; Itse kuulin juuri perhetutulta että joku oli löytänyt lenkillä ollessaan Mademoiselle-tuolin jätelavalta, päättänyt pelastaa sen itselleen ja soittanut tilataksin hakemaan tuolin ja lenkkeilijän kotiin. 🙂 Taksi oli maksanut vajaa 40€ josta tuli tuolin kustannus. 🙂 Tuolissa oli pohjassa ollut vielä leimatkin ja kaikki. 😀

  7. Hieno pöytä! Mutta nythän tuo ei ole enää design-löytö, vaan itse maalattu pyöreä pöytä. Varmaan mikä tahansa pyöreä pöytä olisi ajanut saman asian. Mutta kivalta näyttää!

    1. Aaltofani: No höpsis, eihän Alvar Aallon kalusteiden suunnittelija ja valmistaja mihinkään vaihdu tai katoa vaikka maalia pintaan pistääkin. 🙂 Maalaahan Artek ja varsinkin Artek 2nd cycle itsekin vanhoja kalusteita ja myy eteenpäin tuunattuna. 🙂 Tässä hyvä esimerkki:<br />
      <br />
      <a rel="external nofollow" href="https://www.youtube.com/watch?v=lN9CY7Yf-h0&quot; target="_blank">https://www.youtube.com/watch?v=lN9CY7Yf-h0</a><br />
      <br />
      Pöytä on ihana, olkoot Artekia tai mitä hyvänsä merkkiä. 🙂 Muoto on siinä se tärkein asia, sen kannen paksuus ja nuo kaarevat L-jalat joita rakastan. &hearts; En malta odottaa että saan sen käyttöön ja pääsen sitten teillekin kuvaamaan miltä se näyttää keittiön jatkeena. 🙂 Kannen paksuus sopii muuten täydellisesti keittiötasojen kanssa, monta muutakin vastaavaa &quot;muotoparia&quot; löytyy. 🙂

    2. Artekin designit omistaa nykyään Vitra, ja se on sinänsä ihan sama miten hekin Aallon designeja raiskaavat. He varmasti tekevät sen ihan puhtaasti kaupallisista syistä, jotta saisivat enemmän tavaraansa myytyä. Kolmivärinen Aallon jakkara tai edes nelijalkainen Aallon jakkara ei ole Aallon designia, piste. Se, että Vitran nuoret markkinointipäälliköt päättävät myynninedistämistarkoituksessa Aallon designia muuttaa on lopputuloksen kannalta ihan yhtä huono, kuin tämä sinun virityksesi. Oli kyseessä aito Aalto tai ei, sinä olet suunnittelijat taiteellisen, harkitun tuotoksen pilannut. Aaltoa pöytäsi ei enää missään tapauksessa ole, jos on koskaan ollutkaan.<br />
      <br />
      Toivon, että julkaiset tämän kommentin vaikka sanonkin, että minusta nämä sinun ratkaisut eivät hengi sellaista aitoa designin ystävän suhtautumista kauniisiin, arvokkaisiin huonekaluihin. Mielestäni designia arvostava etsii jo valmiina kotiinsa ja makuunsa sopivat design-tuotteen, eikä ala sitä &quot;parantelemaan&quot;. Se on vähän sama kun ostaisi Picasson seinälleen ja maalaisi siihen sitten itse lisää mieleisiään värejä.

    3. Artek: Oletpas sinä aggressiivinen. 🙂 Onko kenties huono päivä vai mistä kenkä puristaa? Jokainen saa aivan vapaasti tehdä omille tavaroilleen mitä huvittaa, vaikka maalata Picasson päälle jos haluaa. Siihen ei kenelläkään ole nokan koputtamista (paitsi vakuutusyhtiön mikäli kyseessä olisi aito oikea Picasso). <br />
      <br />
      Kyllä Artekin jakkarakampanja on ihan Artekin oman väen aikaansamaa eikä ole millaan tavoin &quot;Vitran nuorten markkinointipäälliköiden&quot; pilaama asia. Suosittelen selvittämään asiat perin pohjin ennen kuin alat keuhkoamaan.<br />
      <br />
      Alvar Aalto suunnitteli kaikki huonekalunsa joka kotiin ja tavallisen ihmisen budjetiin sopiviksi. Ne ovat käyttöesineitä eikä niitä ole suunnittelijan itsensä(kään) mukaan tarkoitus palvoa vaan käyttää, mitä pitempään sen parempi. <br />
      <br />
      Tee sinä omille tavaroillesi mitä huvittaa ja anna minun tehdä niin kuin itse haluan… ja ollakseni täysin rehellinen, en piittaa tuon taivaallisen vertaa siitä mitä mieltä olet pöydästäni. 🙂

  8. Todella upea löytö! Kyllä tuollaisesta olisi tehnyt minutkin hyvin onnelliseksi &hearts; Tulee sopimaan kotiisi täydellisesti.<br />
    <br />
    psst… kiitos eräästä suosituksesta 😉 olin todella otettu &hearts;

    1. Laura: Olen aikataulusta vähän jäljessä ja pääsen vasta illalla maalaamaan viimeisen maalikerroksen. Huomenna alkuillasta alkaa jalkojen kiinnitys ja saan pöydän käyttöön. 🙂 Lopputulos näyttää tällä hetkellä upealta, tasainen kaunis valkoinen ilman yhtäkään telasta jäänyttä jälkeä tai muutakaan maalirupua. 🙂 Nyt jännityksellä sitten odottelemaan miten pöytä käyttäytyy seuraavien kuukausien aikana, ottaako maalipinta itseensä väriä kiinni esim läikkyneestä kahvista ja miten käy jos raahaa lautasta pöydän pinnalla (tuleeko harmaita viiruja vai ei). :)<br />
      <br />
      &hearts; &hearts; &hearts; &hearts;

  9. Vinkki! 🙂 aidon Artekin tunnistat jalkojen rakenteesta: jalan taipumus kohdassa viilut menevät limittäin ja kopioissa päällekkäin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *