EDIT: Koira on "kunnossa", eikä mitään vikaa löytynyt mistään. Kokeita tehtiin vaikka kuinka ja mikään ei selitä Miffen kipua ja oireita. Kaikki on siis täysin kunnossa, pieniä juttuja lukuunottamatta (labroissa vähän sitä sun tätä, mutta viitearvojen rajoissa). Ei luunmurtumia, ei revähdyksiä, ei tulehduksia, ei märkäkohtua, ei valeraskautta, ei munuaissairautta, ei maksan toimintahäiriötä, ei kasvaimia, ei siis kertakaikkiaan mitään, mikä selittäisi Miffen huonon voinnin ja kivut.

Saatiin kipupiikki ja kipulääkettä napsimme nyt myös kotona seuraavat kolme päivää. Jos oireet jatkuu, menemme takaisin Viikin pieneläinsairaalaan, jos eivät jatku hoito jää tähän. Olen aivan ihmeissäni tästä, mutta onnellinen. Ja tooooooosi väsynyt, kun olen päivystänyt yötä päivää Miffen vuoksi.

Nyt juon satatuhatta kuppia kahvia ja otan loppupäivän rennosti!

Jos kukaan teistä Miffeä hoitaneista lääkereistä eksytte blogiini, tahdon KIITTÄÄ TEITÄ MAAILMAN PARHAASTA HOIDOSTA!!!!! <3 <3 <3 <3

_____________________________________________________________________________


Miffe-koiramme on tänään ollut tosi vaisu ja päivällä huomasin sen laahavan takatassuja. Miffe on kivuliaan oloinen ja läähättää kokoajan (pelottavan samanlaiset oireet kuin edesmennellä Roopella). Myös ylösnouseminen on vaikeaa ja hidasta. Hyppäämään Miffe ei pääse enää lainkaan ja kaiholla vaan katselee lempipaikkaansa sohvan nurkassa. :´(

Tein hetki sitten tassukarvojen ajelun ja ainakin yhden varpaanväli oli tulehtunut. Desinfioin sen ja laitoin antibioottista rasvaa, jota meiltä löytyy vaikka muille jakaa lukuisten muiden tulehdusten vuoksi. Soitto eläinsairaalan päivystykseen ja ohjeistus seurata vointia. Jos huononee vielä tuosta tulevan yön aikana niin mars sairaalaan. Jos ei, niin huomenna aamulla soitto omalle lääkärille ja selvittämään tilannetta.

Toivon niin kovasti, että kyseessä olisi vain tassunivelen vinksahdus ja siitä aiheutuva kipu. Tosin en usko, että tämä vaikuttaisi molempiin tassuihin. Yritän olla maalaamatta piruja seinille, mutta väkisinkin tulee mieleen Roopen äkillinen sairastuminen viime vuoden elokuussa ja kuolema. Kumpa tällä kertaa meillä olisi onnea matkassa, ja kyse ei olisi sydänperäisestä vaivasta tai halvauksesta....

Pitäkää rakkaat peukkuja meille, etten menetä toistakin karvaista vauvaani. En tiedä mitä sitten teen.... :´(