Aika paljon on tullut viime päivinä vastustusta ideoilleni ja sen seurauksena olen useammastakin kommentista pahoittanut mieleni. Sisustusratkaisujani ei tarvitse ymmärtää, eikä myöskään pitää kaikesta mitä teen, mutta toisen ihmisen kunnioitus täytyisi aina kuitenkin muistaa kommentoidessa. En ole kovin herkkänahkainen enää, mutta perhettäni ja varsinkin tytärtäni koskevissa kommenteissa olen armottoman tiukka enkä julkaise mitään negatiivista tai liian tungettelevaa tuon aiheen ympäriltä. 

Se että rakastan sisustamista ja olen aina keksimässä uusia tapoja laittaa omaa kotia ei pitäisi olla kenellekkään niin suuri ongelma, että asiaa täytyy vatvomalla vatvoa ja päivitellä miten kurjaa ja kamalaa tämä kulissielämä minulla mahtaakaan olla. Kuinkahan monta kertaa olen jo vannottanut, että olen ihan oikea ihminen ja meillä on oikea perhe ja elämme oikeaa elämää siinä missä te kaikki muutkin. <3

Se että tykkään vaihdella järjestystä, tavaroiden paikkoja tai vaikka maalata puolen vuoden välein ei todellakaan kerro yhtään mistään mitään, ei onnellisuudesta eikä onnettomuudesta. Minulle se tuo paljon iloa ja hyvin spontaanisti ja avoimesti teille jutustelen kaikesta sisustukseen liittyvästä mitä mielessäni kulloinkin on, miettimättä sen enempää mitä minusta mahdetaan ajatella. Sen verran sinut olen itseni kanssa, etten perusta näkemyksiäni toisten mielipiteisiin. Seison omien mielipiteideni ja ideoideni takana silloinkin kun enemmistö on niitä vastaan. :) Tällä sisustamisellani en myöskään täytä mitään tyhjiötä, vaan puuha on todellakin minusta vain ja ainoastaan ihanaa ja mukavaa ja tykkään siitä että kodin sisustuksessakin mennään eteenpäin eikä jymähdetä "ihan kiva"-vaiheeseen ja kuljeta sieltä mistä aita on matalin.

Ilman pähkähulluja ideoitani ja niiden toteuttamisia en olisi nyt tässä bloggaamassa teille, sillä oman blogin aloittaminenkin oli aikoinaan täysin pähkähullu idea. :D Ilman pähkähullua ideaani meillä olisi vieläkin koti täynnä isoja kiintokaappeja eikä esim eteisessä olisi ihania peilejä. Ilman pähköhullua ideaani meillä ei totisesti olisi valkoista nahkasohvaakaan, eikä varsinkaan mitään korkeakiiltoista joka oli harvinaisuus vuonna 2007 kun ensimmäiset korkeakiiltovalkoiset kalusteemme ostin. :) Ja onhan se aika pähkähullua kirjoitella tänne blogiin paljastuksia syömishäiriöstä, laihdutuksesta, koulukiusaamisesta, lapsettomuudesta tms. Kuka tervejärkinen ihminen oikeasti tässä mittakaavassa uskaltaisi avautua ja kertoa siulunsa syvimpiä haavoja lukijoille, joita ei näe eikä kuule... Niin. Pähkähullua. :)

Kaiken tämän annan itsestäni ja kodistani teille lukijoille, silläkin uhalla että minua kritisoidaan ja haukutaan. Sillä tiedän että siellä ruudun toisella puolella on tuhansia teitä, jotka ette ole ilkeitä ettekä tahdo pahoittaa mieltäni vaikka olisittekin kanssani erimieltä. Teille tahdon antaa suuren kiitoksen siitä, että olette asiallisia silloinkin kun ajatukseni ja tekoni aiheuttavat ihmetystä. Ja erityinen kiitos kaikille Teille, jotka hyväksytte erilaisuutta ja osaatte suhtautua blogiini rennosti ja vaikka sitten huumorilla tarvittaessa. :) Toivon että jokainen blogissani vieraileva ymmärtää, että vaikka pidän julkista blogia, en ole kuitenkaan julkisuudenhenkilö jonka asioita tarvitsee ruotia internetissä. Kunnioitetaan siis kaikki toisiamme sen verran että jätetään perheet ja ystävät jatkossa sisustuskeskustelujen ulkopuolelle, eikö niin? :)

Itse olen edelleen sitä mieltä, että sisustaminen on kivaa, villiä ja iloista puuhaa. Sitä ei pidä ottaa vakavasti eikä varsinkaan toisten ihmisten tekemisten pitäisi olla kovin mullistavia asioita. :) Itse olen todella spontaani ihminen ja se näkyy eniten oman kodin sisustamisessa. Tänään sain yks kaks idean että marssin heti maalikauppaan ja viimeinkin tartun rohkeasti telaan ja pensseliin ja alan tekemään meille struktuuriseinää, josta olen vuosia haaveillut. Mitäs sitten jos se menee pilalle? Mitäs sitten jos en osaakaan tehdä hyvää jälkeä ja mitäs sitten jos siitä tulee aivan kamala? :D Mitä pahimmillaan voi tapahtua, on se että joudun katsomaan sitä epäonnistunutta kamalaa seinää siihen asti että keksin joko A) tavan korjata sen, B) loihtia siitä jotain aivan uutta ja erilaista. :) Loppu hyvin kaikki hyvin, sillä sain hetki sitten viimeisen maalikerroksen kuivumaan ja näyttäisi siltä että seinästä tuli TÄ-Y-D-E-L-L-I-N-E-N! Juuri sellainen vähän erilaisempi seinä mitä halusinkin. :) 

Toivotan kaikille nyt kauniita unia ja hyvää huomenta! <3 Tehdään huomisesta hyvä päivä ja ollaan toisillemme ystävällisiä! <3

Ps. Kommentteihin vastaaminen on hieman hitaan puoleista ollut, yritän huomenna ehtiä kirimään kaikki kommetit kiinni ja ajantasalle. :)