Tanskalaisen Rosendahlin valmistamat puiset eläimet ovat skandinaavisen sisustuksen klassikkoja. Varsinkin Kay Bojensenin vuonna 1951 suunnittelema puuapina on ledendaarinen leikkimistä kestävä sisustusesine, ja moni on tähän apinakaveriin varmasti törmännytkin vuosikymmenien saatossa. Itse muistan kyseisen apinan kaverini kotoa ollessamme noin 8-vuotiaita. :) 

rosendahl-oak-rabbit-by-kay-bojesen.jpg

100945_1.jpg

Lapsena tämän hassun puuapinan funktio ei auennut ja muistan että pelleilimme sen kanssa ja jahtasimme toisiamme pitkin kaverin kotia "apinan raivolla" apina kädessä. :D :D Omalle tytölleni haluan kerätä muutamia klassikkotuotteita, joilla kenties tulee olemaan design-arvonsa lisäksi myös tunnearvoa myöhemmässä elämänvaiheessa. 

102657_1.jpg

Kay_Boyesen_Monkey_modern-design-org.jpg

ROS_39250_Amb_03.jpg

Tämmöinen puuapina roikkuu tällä hetkellä meidän olohuoneessa ja sen verran laadukas kaveri on kyseessä, että se ei totisesti säikähdä lapsen leikeistä. Materiaali on tiikkiä ja limbapuuta, raajojen kiinnitysruuvit ovat turvallisesti jemmassa pienten reikien sisällä. 

kuva2.jpg

Pikkuneiti on erittäin kiinnostunut eläimistä ja varsinkin etelän elukoista. Norsut, apinat, seeprat, kirahvit, leijonat, tiikerit... eläinkirjat ja eläimet yleensäkin alkavat pikkuhiljaa päihittämään prinsessa- ja nukkeleikit. Apina pääsi heti mukaan tytön leikkeihin ja saikin kovaa kyytiä. :) Selvästi oli tämä sisustusapina mieluinen myös tytölle, joten design-tuotteista voi olla iloa myös perheen pienimmille (kuten Aarnion Pony on meillä edelleen kovassa huudossa :D). :)

Minulla muistikortista irtosi sellainen pieni väkänen, jonka vuoksi kortti on nyt kirjoitussuojattu. En pysty kuvaamaan kameralla ennen kuin kipaisen ostamassa uuden muistikortin vanhan tilalle, taas. Huoh, taidan ostaa jo valmiiksi kaksi muistikorttia jotta on sitten varuiksi valmiina toinen kortti kun seuraavakin sanoo itsensä tavalla tai toisella irti. :D Yllä oleva kuva on otettu kännykällä, joten kuvanlaatu on mitä on. :)

Ihanaa sunnuntaipäivää kaikille ja palaillaan taas illemmalla asiaa, mikäli saan kitkettyä tämän päänsärkyni pienemmäksi. Silmälasien tehot kasvoivat niin paljon, että siitä johtuen koko kupolini huutaa hoosiannaa. Silmät verestävät ja otsalohko tykyttelee niin pahasti, että tätäkin postausta teen lähes pimeällä tietokoneruudulla. Mutta juups, enköhän mie illaksi saa tehtyä teille jonkin kivan postauksen, kirjoituskärpänen kiusaa nimittäin aika pahasti. :D

(Tuotekuvat: Rosendahl)