Taljat tuoleille – Talvi tulloo!

Talvi tekee jo tuloaan ja varsinkin iltaisin on niin kylmä ettei ilman pipoa tarkene ulos astua. Kaivoin viime syksynä Hemtexistä ostamani kauniin valkoiset Dolly-taljani kaapista ja sohvan sijaan laitoinkin ne keittiön tuoleille…

Minulla on teille paljon kaikenlaista kerrottavaa… kuten se että lennän kuun vaihteessa ulkomaille ja että ostin eilen uuden sängyn. 🙂 Sänkyä en saa teille välttämättä esiteltyä ennen lattiarempan alkamista, en tiedä onko järkeä kasata sitä pariksi viikoksi ennen kuin se pitäisi taas purkaa osiin. Olen aivan innoissani täällä enkä meinaa pöksyissäni enää pysyä – kumpa aika menisi nyt sukkelammin eteenpäin, ei tätä odottamista kestä enempää. 🙂

Kivaa keskiviikkoa kaikille!

IKEA VANGSTA – Edullinen jatkettava ruokapöytä 4-6:lle

Syysloma pärähti päälle ja vaikkei minulla ihan koko viikkoa olekaan mahdollista lomamoodailla, aion nauttia tulevista vapaapäivistä perinpohjaisesti. 🙂 Viikonloppu vierähtää syyssadon antimia kokkaillessa ja porkkanamuffinseja leipoessa, sillä sunnuntaina vietetään erään tärkeän tyypin synttäreitä. Siihen tarkoitukseen tarvitaan tietysti ruokapöytä ja tälläisen jatkettavan Ikealaisen ostin edullisesti meitä palvelemaan…

Teräsrunkoisen Ikea Vangsta -pöydän ääreen mahtuu jatkopalan kanssa jopa kahdeksan ihmistä kun päätypaikat ottaa käyttöön. Pöydän kannen alle piiloon sujahtava pidennyslevy on äärimmäisen kätevä siirreltävä, kuten myös teräsrunko joka liikkuu peruskehikon sisällä edestakaisin istumatarpeen mukaan. Pöydän hinta ei uutenakaan päätä huimaa, alle 100€:lla irtoaa tämä ja kirppiksiltä toki vielä edullisemmin. 🙂

Leppoisaa myöhäisiltaa kaikille ja huomiseen!

Uusi kaappi keittiössä – Järjestelypostaus

Keittiöön on putkahtanut kaappi, joka on kombinaatio kodissa (makuuhuone + tytön huone) olleista Muuramen moduuleista. Olen tästä muutoksesta todella hyvilläni, sain tosi kauniisti järjesteltyä tavarat kaappien sisälle ja ennen pimeänä ollut nurkka on valaisimen ansiosta iltaisin uusi hygge-nurkkaukseni. Vaihtelu tietysti aina virkistää mieltä, joten osa tästä ilosta voi johtua pelkästään siitäkin… kokonaisuus on silti kiva ja ennen kaikkea toimiva. 🙂

Tuo ruokapöydälle suunniteltu tila keittiön päädyssä on aina ollut ongelmallinen, sillä se on hyvin pieni (noin 180x180cm). En muista olleeni koskaan täysin tyytyväinen kyseisen peränurkan sisustukseen ja nyt kun koti on muutenkin myllerryksessä, halusin testata kaikki mahdolliset vaihtoehdot läpi ennen remppaa ja mahdollisten uusien kalusteiden hankintaa. Eniten iloa saan kaappien sisäosien järjestyksestä, minulla ei ole koskaan ollut näin kaunista näkymää yhdenkään kaapin oven takana. 😊

Jopa säkkitarjouksesta ostamilleni talouspaperirullille löytyi kunnollinen varastointipaikka. Aiemmin ne olivat vessapapereiden kanssa kylpyhuoneen kaapissa, eli varsin kaukana sieltä missä niitä eniten tarvitaan. Maljakotkin mahtuvat fiksummin kaappiin, vaikka ne harvakseltaan tyhjinä ovatkin.

Ikeasta kesällä ostamani lautaset ovat harvemmin olleet käytössä ja siirsin ne kattausvalmiina kaapin hyllyille. Sen lisäksi että ne näyttävät kauniilta, ne on myös helppo nostaa pöydälle viikonloppuisin kun syömme normaalia arkimurkinaa paremmin. Arkikäytössä olevat lautaset ja kulhot (4kpl / kolmessa eri koossa) jäivät omille paikoilleen keittiökalusteen vetolaatikoihin kuppien ja mukien kanssa. Nyt näihinkin laatikoihin mahtuu käsi sisälle, eikä ole liian korkeita pinoja.

Näkymä ulko-ovelta sisään astuessa on viihtyisä ja niin paljon avaramman oloinen kuin aikaisemmin ruokapöydän kanssa. Eniten itseäni ottaa pattiin se että ikkuna alkaa suoraan keittiön ja tytön huoneen jakajana olevasta cyproc-seinästä, joka saa verhotkin vaikutamaan ikkunassa ihan vinksallaan olevalta (siksi verhoja ei ole vuosiin tuossa nähty). Pöytä kuin pöytä on saanut tilan näyttämään täyteen ahdetulta, mielellään en ruokapöytää tuohon ikkunan eteen enää laittaisi ja muutama idea onkin jo muhimassa mielessä pöydän uudesta sijoituspaikasta. Tästä teen myöhemmin oman postauksen, kunhan saan ensin sen uuden pöydän. 😀

Iloista päivää kaikille!

Oma Koti Valkoinen – 6 vuotta bloggaamista & kodin sisustamista

Huomenna olen kirjoittanut tätä blogia päivälleen 6 vuotta ja aika tuntuu edistäneen hirveällä vauhdilla. 🙂 Olen kirjoittanut teille tuhansia postauksia, vaihtanut kuulumisia lukuisten lukijoideni kanssa ja saanut ilon tutustua teistä muutamiin niin hyvin että ystäviksikin meitä jo voidaan kutsua. ♥︎ Jokainen vuosi on tuonut elämääni hurjasti uusia kokemuksia ja elämyksiä, joista toivon olleen iloa myös teille. Kaunis kiitos kaikille, jotka käytte kyläilemässä täällä valkoisessa tuvassa! ♥︎

Omakotivalkoinen_13042017_2427.jpg

Omakotivalkoinen_11022017_1071.jpg

Omakotivalkoinen_21022017_13612.jpg

Omakotivalkoinen_04052017_2805.jpg

Omakotivalkoinen_17062017_3825.jpg

Omakotivalkoinen_16022017_1283.jpg

Viimeisen vuoden aikana oma sisustustyyli on vain vahvistunut ja koen löytäneeni sisäisen zen-lähteeni. 🙂 Ajaton ja rauhoittava valkoinen antaa mahdollisuuden iloitella väreillä lähes rajattomasti, kun pitäytyy pienissä yksityiskohdissa kuten kukissa, kynttilöissä ja koristetyynyissä. Koskaan ei tarvitse miettiä sopiiko jokin koristetyyny sohvalle tai kukka maljakkoon, kun ympärillä on valoisaa ja väritöntä valkoista. Valkoinen itsessään on minulle se tärkein asia koko kodin sisustuksessa, vaaleassa ympäristössä on helppo rauhoittua ja oikeanlaisilla materiaalivalinnoilla ei kodin puhtaana pitäminen ole laisinkaan vaikeaa edes lapsi- ja eläinperheenä. Meillä ei tarvitse kenenkään hipsutella varpasiltaan menemään vaan reilusti saa astella sisälle kuraisinkin kengin, sitä vartenhan hyvä imuri ja siivousvehkeetkin hankittu… 🙂

Omakotivalkoinen_RakastuArkeen_31032017_

Omakotivalkoinen_24012017_0457.jpg

Omakotivalkoinen_24012017_0444.jpg

Omakotivalkoinen_13022017_1104.jpg

Omakotivalkoinen_24012017_0449.jpg

Omakotivalkoinen_kirppisaarre_23062017_3

Parvekkeen uusi ilme on lähes päinvastainen kuin sisätiloissa – pelkkää tummaa pintaa lattiaa ja kalusteita myöten. Ulkona tummat sävyt toimivat melkeinpä valkoista paremmin, ne tekevät parvekkeesta pesämäisen kodikkaan ja kutsuvan tilan, jossa istuu mielellään iltaa viettämässä niin kirjan parissa kuin ystävienkin kanssa. Parveke onkin kodin kesähelmi ja sisätilojen kanssa ei pahemmin ole viime viikkoina tullut puljattuakaan. Syksyn kynnyksellä alkaakin tapahtumaan oikein vauhdilla, valkoinen ei vaihdu mihinkään mutta muita suuria muutoksia on sitten senkin edestä luvassa. 🙂

Omakotivalkoinen_TummaSisustusParveke_01

Omakotivalkoinen_TummaSisustusParveke_01

Omakotivalkoinen_Kesakeittio_Kattaus_030

Omakotivalkoinen_Kesakeittio_Kattaus_030

Huomenna luvassa omakustanteisesti järjestämäni synttäriarvonta, jossa varsin kivanlainen palkintopaketti blogista tuttuun tyyliin. 🙂 Tulkaahan siis visiitille jättämään puumerkkiä huomisen arvontapostaukseen! 

Kivaa viikonloppua kaikille!

Miia_signerina2015.jpg


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

Tertturuusut – Niin kauniit etten tiedä mihin ne laittaisin…

Löysin ruokakaupan kukkalaarista ihan mielettömän kauniin tertturuusukimpun, jollaista en ollut koskaan ennen nähnyt. Kyseiset ruusut ovat saaneet nimensä terttumaisissa kukinnoistaan – yhdessä pitkässä varressa kasvaa neilikoiden tapaan useita pienempiä oksia, jotka ovat täynnä pieniä nupullaan olevia kukintoja. Kerrassaan kaunista katseltavaa! ♥︎

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Tämä valkoinen tertturuusulajike on nimeltään Schneewittchen ja näitä voi leikkokukkakimppujen lisäksi löytää joidenkin kukkaliikkeiden valikoimista myös maahan istutettavana pensasmallina. Tertturuusujen on kuvattu kestävän talvea ja kylmyyttä paremmin kuin isokukallisten lajikkeiden ja mielenkiintoista olisi tietää selviäisikö multaan istutettava versio talvehtimassa myös ruukussa parvekkeella. Maljakossa ne ovat mielestäni kuitenkin kauneimmillaan ja sovittelin ruusumaljakkoani sinne tänne, ennen kuin valitsin sille lopulliseksi paikaksi parvekkeen pöydän. 🙂

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Omakotivalkoinen_Tertturuusut_06062017_3

Leppoisaa kesäiltaa kaikille!

Miia_signerina2015.jpg


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

Helppohoitoinen matto ruokapöydän alle

Epätoivon tekona päädyin kokeilemaan heiluvan ruokapöytäni tasapainottamiseksi vielä yhtä konstia, eli pöydän alle sijoitettua mattoa, jonka toivoin vähentävän huojuntaa. Maton aikaansaama vaikutus jäi hieman pienen puoleiseksi, mutta visuaalisesta näkövinkkelistä tarkasteltuna maton lisääminen paransi ruokatilan ilmettä tuntuvasti… ja koska en kelpuuta kotiini enää kuin maailman parhaaksi toteamani mattomallin, on uusi tulokas niin ikään hohtavan valkoinen Pappelina Svea Metallic White, kuten kotimme kaikissa muissakin tiloissa. ♥︎

Omakotivalkoinen_02052017_2762.jpg

Omakotivalkoinen_10052017_726372637.jpg

Valkoisen Pappelina-maton vaikutus pelkästään valoisuuden määrään on merkittävä ja vaikka ilma on viime päivinä ollut varsin ankea, kylpee itään ja aamuaurinkoon suuntautunut ruokailutila valossa myös pitkälle päiväänkin. Pyöreän ruokapöydän alle ostin 140x220cm kokoisen maton ja näin kaikki avoimen ja yhtenäisen tilan (eteinen, keittiö, olohuone) matot sointuvat samanlaisina kauniisti toisiinsa niiden etäisyyksistä riippumatta. 🙂

Omakotivalkoinen_02052017_2767.jpg

Pappelina_Svea_Metallic_White_2.jpg

Ftalaatittomasta pvc-muovista perinteisellä kudontatekniikalla Ruotsin Dalarnassa valmistettu matto on jalan alla pehmeä ja joustava, enkä voi milloinkaan kehua tätä Pappelinan Svea-malliston valkoista mattoa tarpeeksi. Matto on äärettömän helppo pitää puhtaana ja maton koosta riippuen sen voi pestä jopa pesukoneessa. Eteisen ja makuuhuoneen pitkulaiset 70x240cm kokoiset matot mahtuvat hyvin konepestäväksi kaikkien pienempien mattojen ohella (lue lisää TÄÄLLÄ), ja isommat matot (keittiön uusi matto sekä olohuoneessa olevat 180x260cm matot) voi pestä käsipelillä kylpyhuoneessa… tai tehdä niin kuin minä ja mopata ne laiskuuttaan puhtaaksi suoraan lattialla (postaus TÄÄLLÄ). 🙂

Omakotivalkoinen_02052017_2763.jpg

Ihana matto, ihana fiilis, ihana tuntu ja niin iloinen mieli tästä hyvästä hankinnasta, jonka tiedän vanhasta kokemuksestani maksavan itsensä moninkertaisesti takaisin seuraavien vuosien ellei jopa vuosikymmenien aikana. 🙂 Vanhin valkoinen Pappelinani on jo viisivuotias, se jos mikä on enemmän kuin elinikä valkoiselle matolle lapsi- ja koiraperheen aikahaarukassa. Vielä olisi tytön huoneessa paikka Pappelinalle, hmmmm… 😉

Ihanaa iltaa kaikille & huomiseen!

Miia_signerina2015.jpg

(Tuotekuva pappelina.com, sisältää kaupallisen linkin)


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

Heiluvan ruokapöydän dilemma osa 2 – Korjausyritys

Kiitoksia kaikille teille, jotka annoitte minulle vinkkejä Heiluvan ruokapöydän dilemma -postaukseen. Päätin hyödyntää neuvojanne ja kokeilla josko niistä olisi apua edes pikkiriikkisen. Kävin ostamassa uusien uppokantaisten sinkkiruuvien lisäksi tuubin puuliimaa ja huonekaluhuopaa, joiden avulla toivoin pöydän huojumisen hilliintyvän, mutta valitettavasti ongelma on korjausyritykseni jälkeen edelleen yhtä paha… 

Omakotivalkoinen_27042017_2612.jpg

Omakotivalkoinen_27042017_2613.jpg

Omakotivalkoinen_27042017_2618.jpg

Kokeilin liimausta ensiksi vain yhteen jalkaan nähdäkseni millainen vaikutus sillä tukevuuteen on. Videolla kyseinen liimajalka on erittäin tukevasti kansilevyssä kiinni ja ongelman ytimeksi vahvistui se että jalka itsessään taipuu ja joustaa L-kaaren alta alkavalta suoralta osuudeltaan. Pienemmän pöytälevyn kanssa heilunta ja joustaminen olisi varmasti lievempi, mutta ison ja painavan pöydän alla nämä jalat eivät toimi vaikka mitä tekisi. Nyt hieman harmittaa että menin liimaamaan kaikki jalat, koska nyt niitä ei enää saa irti ilman että kansilevykin kärsii… Uuden pöydän etsintä alkaakin nyt, mutta kiirettä en asian kanssa halua pitää… tarkoitus kun oli ja on edelleen että ruokapöytä olisi viimeinkin sellainen, johon voin sitoutua vuosiksi ja mieluiten vuosikymmeniksi. 🙂

Kivaa ja aurinkoista päivää kaikille!

Miia_signerina2015.jpg


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

Heiluvan ruokapöydän dilemma

Valkoisen Artekin 91 -mallin mukaisen kirppikseltä ostetun ruokapöytäni maalipinta on pysynyt tosi siistissä kunnossa ja sen osalta olen edelleen enemmän kuin tyytyväinen. Yksi iso vika ruokapöydässä kuitenkin on – se on alkanut käytössä heilumaan ja huojumaan, ja ongelma tuntuu menevän päivä päivältä pahemmaksi. Olen kiristänyt ruuveja lukemattomia kertoja ja kuukausi sitten vaihdoin ruuvit kokonaan uusiin ja järeämpiin, muttei korjausyritykselläni ollut mitään vaikutusta. Eilen minulla meni kirjaimellisesti kuppi nurin, kun pöydän ääreen istuessani puolillaan olevan juomalasin sisus läikkyi kuin merivesi kalastuspaatissa myrskysäällä ja kasteli puhelimeni. Jotain täytyy nyt tehdä, jotta saan tämän dilemman pois päiväjärjestyksestä…

Omakotivalkoinen_15042017_1277.jpg

Kuten alla olevasta videosta näette, ei pöytää tarvitse juurikaan tökkiä kun se jo huojuu kuin koivunoksa tuulessa. Pahinta on jos pöydän ääressä istuu samanaikaisesti neljä tietokonetta näpyttelevää ihmistä, silloin pöytä heiluu kuin Linnanmäen karuselli, eikä pöydällä parane olla juomalaseja sen enempää kuin kukkamaljakkoakaan.

Kävin Artekin myymälässä tökkimässä ja ravisuttelemassa aitoja Artekin pyöreitä pöytiä ja pakko todeta että niissäkin on havaittavissa samaa huojuntaa, vaikkakaan ei onneksi ihan tässä mittakaavassa. Nyt odotankin Artek-ammattilaisilta vastausta sähköpostiini, että olisiko heillä minkäänlaista niksiä, jonka avulla pöydän saisi tasapainotettua. Kirppispöytäni kansilevy on tukeva kuin tukki, jalatkin ovat jämäkät eivätkä taivu L-taitteesta yhtään, mutta silti pöytä on hyvin epävakaa. Lattian kaltevuudestakaan ei ole kyse ja mittasin että pöytäni jalat ovat samalla etäisyydella pöytälevyn reunasta kuin Artekin myymälässä esillä olleissa pöydissäkin, joten jalkojen paikkakaan ei voi olla syyllinen keinunnalle… 

Valkoisetpoydat.jpg

Suutuspäissäni aloin eilen katselemaan uutta ruokapöytääkin, jonka aion todellakin ostaa jos en saa tuota kirppispöytäni huojumista pikaisesti kuriin. Artekin varmasti aito ja alkuperäinen pyöreä vitivalkoinen 91-pöytä olisi unelma (tietysti :D), mutta myymälässä esillä olleiden mallipöytien heilumisen vuoksi taidan lakaista tämän unelmani maton alle pysyvästi. Ruokapöytä jos jokin on sellainen kaluste, jonka pitää olla vankka ja vakaa. Artekin pitkulainen 82B-pöytä olisi automaattinen vaihtoehto 91-mallin korvaajaksi, mutta pitkulaisessa pöydässä L-jalka ei pääse mielestäni kunnolla oikeuksiin – pyöreä muoto yhdistettynä L-jalkaan on vaan niin täydellinen kombinaatio, ettei kantikkuus oikein houkuttele…

Kartellin Four -pöydän jalkojen erikoinen asettelu näyttää kivalta ja ohut pöytälevy keveältä, mutta koska kansi on lasia, ei tämäkään ole sellainen jota voisin harkita. Muuton Base pöydässä ihastuin ohuisiin jalkoihin ja sirouteen, mutta kansilevyn alareunan levikkeestä ja jalkaliitoksen pyöristyksestä en pidä… huoh! 🙂

Puureuna_ruokapoydat.jpg

Yksi harkinnan arvoinen vaihtoehto voisi olla vanerikantinen laminoitu pöytä, jonka reunaan on jätetty puunsävyä näkyviin. Pöydässä yhdistyisi parikin seikkaa, jotka toimisivat sisuksellisesti hyvin yhteen kodin yleisilmeen kanssa. Vanerinen reuna toisi valkoiselle pöydälle ja ruokailunurkkaukseen lämpöisyyttä, ja se toimisi yhtenäistävänä yksityiskohtana tammiparketin kanssa. Samalla saisin väriparin pöydälle haaveilemastani tammipuisesta BEdesign Lily-kulhosta… Pöytämalleja löysin kaksi, joista pidän: Muuton 70/70 sekä Hayn T12 -mallin pöydät. Muuton 70/70 on ehkä hieman enemmän mieleiseni, sen ohut pöytälevy on todella siro ja teräksiset jalat hyvällä tavalla modernit ja erilaiset… pannaan siis harkintaan mahdollista pöytähankintaa varten.

Tammipoyta.jpg

Tamminen ruokapöytä on kertakaikkisen kaunis ja aina silmäni nauliintuvat Swedesen Bespoken kaltaisiin pöytämalleihin, mutta omassa kodissani tälläisestä voin vain haaveilla. Vanha tamminen parketti ei soinnu yhteen vaaleiden puunsävyjen kanssa ja siksi minun on turha tämän enempää edes miettiä moisia kaunottaria… Vinkkinä vielä: jos asioitte Helsingin keskustassa, käykäähän katsomassa Citycenterissä sijaitsevan Habitatin huonekaluvalikoimaa – siellä jos missä on upeita tammipuisia ruokapöytiä, tuoleja sekä lipastoja heille / teille jotka sellaisia etsitte. ♥︎

MustatRuokapoydat.jpg

Myös musta ruokapöytä houkuttelisi, mutta todellisuus lyö tässäkin vasten kasvoja. Ruokailunurkkaus on meillä niin pieni, ettei sinne kannata pikimustaa ruokapöytää sovitella. Kaiholla aina katselen Instagramissa isoja ruokailutiloja, joissa mustan modernin ruokapöydän päällä on upea valaisin tai parikin, ja sen ympärillä kauniita tuoleja ja paljon tilaa… Isomman ruokailutilan takia en kuitenkaan viitsi muutoin kivaa kotia vaihtaa toiseen, joten siihen on tyytyminen mitä on. 🙂 Skagerakin Georg tai linjakkaan kevytrakenteinen Hay T12 olisivat ensimmäisiä, joita harkitsisin mikäli mustalle ruokapöydälle voisin antaa mahdollisuuden. Menun Snaregade ihastuttaa pyöreän muotonsa puolesta myös kovasti…

Omakotivalkoinen_16022017_1283.jpg

Nyt vaan odottelua että Artekilla osattaisi antaa jotakin vinkkiä, mitä en ole itse tajunnut vielä kokeilla. Jonkinlaista rautalevyäkin zoomailin jalkojen ja pöytäkannen väliin, mutta tokkopa sekään auttaisi, sillä jalat ovat erittäin tukevasti kiinni kannessa nytkin. Jos siellä ruudun takana joku osaisi minua auttaa tai jos mieleesi tupsahtaa jokin dilemmatohtorin patenttiratkaisu jota voisin kokeilla, olisin ikuisesti kiitollinen! ♥︎

Aurinkoista tiistaita kaikille!

Miia_signerina2015.jpg

(Tuotekuvat Artek, Muuto, Hay, Swedese, Kartell, Skagerak, Menu. Sisältää kaupallisen linkin)


OKV_INFOCONTACT.jpgOKV_Bloglovin.jpgOKV_Instagram.jpgOKV_Facebook.jpgOKV_Pinterest.jpg

DIY – Itse tehty taulu 150x150cm – osa 3 / lisäkerros struktuuria

Kyselin viikko sitten blogini Facebook-sivun puolella mielipiteitä DIY-tauluni kohtalosta – lisäisinkö väriä vai antaisinko taulun vaan olla sellaisenaan. Enemmistö kannatti värien pois jättämistä ja asiaa puntaroituani kallistuin samalle kannalle. Otan ilon irti mustavalkoisuudesta ja lisään väriä vasta sitten jos tulevaisuudessa tahtotilaa ilmaantuu. 🙂

Omakotivalkoinen_20032017_1908.jpg

Vaikka värit jäivätkin pois kuvioista, koki taulu silti muutoksen – kauniimman ja näyttävämmän pintastuktuurin saamiseksi lisäsin rennolla otteella runsaasti mustaa maalia ja maalin kuivuttua aion sutia vähintäänkin yhtä villisti valkoista maalia sen päälle. Ideana olisi saada mustan ja valkoisen kontrasti pysymään skarppina ja minimoida sävyjen sekoittuminen harmaaksi massaksi. Taulu on tällä hetkellä aika hurjan näköinen, suorastaan hyökkäävä, ja toivon että saan sen “hengen” palautettua valkoisella maalikerroksella. Saapi nähdä kannattiko tätä struktuuripintaista riskiä ottaa vai mentiikö nyt mönkijällä metikköön. 🙂

Tässä vielä linkki, josta näette miltä se näytti ennen mustaa töherrystäni: DIY – Itse tehty taulu 150x150cm osa 2

Omakotivalkoinen_20032017_1900.jpg

Omakotivalkoinen_20032017_1907.jpg

Tänään ohjelmassa on perinteisiä maanantaipuuhia – kaupassa käyntiä, kirjastokirjojen palautusta, pyykin pesua ja muuta mukavaa ja vähemmän mukavaa tekemistä. 🙂 Huomenna ajattelin paljastaa teille yhden sisustukseen liittyvän haaveeni, joka ei ole kovin iäkäs mutta sitäkin palavammin sydäntä polttava. Helmikuusta asti olen veivannut haaveen hankintaa edes takaisin – haluan, en tarvitse, pakko saada, oletko sittenkään varma, pakkopakkopakko… ja kun tämä kyseinen juttu valtaa jo unetkin, on kai todettava että kaupathan se on tehtävä. 🙂

Ihanaa ja aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!

Miia_signerina2015.jpg


DIY – Lautasliinarengas vanhasta nahkavyöstä

Bongasin Rauharentola-blogista kivan DIY-idean, jossa vanhasta nahkavyöstä tuunattiin lautasliinarenkaita yksinkertaisella tekniikalla. Ideasta inspiroituneena etsin hyppysiini kaksi eri paksuista mustaa nahkavyötä, tavoitteenani nikkaroida niistä itselleni “Balmuir-henkiset” kattauskaunisteet. 🙂

Omakotivalkoinen_16032017_1867.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1860.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1841_2.jpg

Leikkasin saksilla nahkavyön neljään 20cm pituiseen pätkään ja pyöristin päät muovista pullonkorkkia hyödyntäen. Sitten leikkasin poikkisuuntaiset lovet kumpaakin päähän 2,5cm etäisyydelle. Lovien avulla renkaan vastakappaleet saa toisiinsa tukevasti kiinnitettyä. 

Omakotivalkoinen_16032017_1836.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1846%20%281%29

Tässä vielä kolme erilaista DIY-versiota mustalle lautasliinarenkaalle, jonka tuunausvälineenä on pelkät sakset – ohut nahkavyö, paperinaru ja paksu nahkavyö. Jos jemmoistani olisi sattunut löytymään reikäkone (tekee reikiä mm vöihin), olisi DIY-maailma avautunut ihan uusille urille… Olisin nimittäin tehnyt nahkaisen renkaan, joka suljetaan mustalla paperinarulla kauniisti pujotellen…

Omakotivalkoinen_16032017_8237827.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1839.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1854.jpg

Omakotivalkoinen_16032017_1862.jpg

Kattauksen tuotteet: Casa Stockmann lautaset  |  Casa Stockmann pellavaservetit  |  Iittala Essence punaviinilasit  | H&M maljakko

Näillä eväillä ja asustelaatikon ylijäämillä on viikonloppuna kiva kattaa pöytä isommallekin porukalle. 🙂 Aurinkoista torstaita kaikille!

Miia_signerina2015.jpg

(Sisältää kaupallisen linkin)