iPhone-matskua :)

Blogin Facebook-sivulle laitoinkin jo alkuillasta kuvan herkkuhetkestäni. <3 Hemmottelin itseäni rankan juhlaviikonlopun ja perinteeksi muodustuneen marina-maanantain jäljiltä kana-caesar-salaatilla ja juustolautasella uunituoreen maalaisleivän kera. Herkkuseurana oli viikon odotetuin ohjelma Suomen Kaunein Koti, jonka katselin Katsomo Livestä läppärin kautta. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-18%20koht

Nappasin kuvan myös ylikasvaneesta polkkatukastani, jota iltaisin pidän tuollaisella suttuponnarilla päälaella. 🙂 Tässä mietin juuri että leikkaisinko terävälinjaisen leukamittaisen polkan taas, vai kasvattaisinko hiuksia kesään saakka. Veikkaan että minul menee hermot ennen pitkään tähän reuhkaani, joten enköhän tässä vielä ennen vuodenvaihdetta tartu saksiin ja kampaan. 😀

Ai niin, kävin tänään hakemassa myös minun uudet Hunterin kumpparini. <3 <3 <3 Otan parempia kuvia teille heti kun saan kameran, eli loppuviikosta ihan viimeistään tulloopi postausta näistä. (ps. on muuten toppaukset myös varpaissakin, eli ei vain varressa kuten luulin :)).

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-18%20koht

Nyt kun tässä on iloisesti tämän vuoden railakkaimmat kemut vietetty, päätin ikuistaa teille lauantai-illan jatkobileeni muutamaan kuvaan. 😀 Kävin sitten laulaa lurittelemassa pikkumustassani hieman karaokea kolmen biisin verran. 😀 Mm. Chisun Sama Nainen tuli hoilotettua, samoin hieman Whitney Houstonia ja Carpentersia. 😀 Ihanaa oli, mutta onneksi seuraavan kerran vasta ensi vuoden puolella. Huh, ei kunto meinaa kestää tälläistä kahden päivän biletystä ihan jo univajeenkin vuoksi. 🙂

Nyt pikasuihkuun ja untenmaille jotta huomenna olen taas fressinä ja pirtsakkana aamulla menossa. Kauniita unia kaikille! <3

Uuden Stockmann Itäkeskuksen avajaisjuhlat

Eilinen juhlatilaisuuteni oli Itäkeskuksen uuden Stockmann-tavaratalon avajaiset, jonne menin ystäväni Irinan kanssa. Uusittu myymäläkonsepti uudella sijainnilla oli kyllä juuri oikea valinta Itäkeskuksen Stockmannille, sillä vanha liiketila olikin jo aikansa elänyt. Ihan mielettömän hienot puitteet on liikkeellä nyt, mm. omat wc:t sekä useampi hissi joilla myös vaunujen ja rattaiden kanssa pääsee kulkemaan huomattavasti helpommin kuin entisessä liiketilassa. 🙂

P1019904.jpg

P1019948.jpg

Illan musiikkitarjoilusta vastasi Stockmann House Band Osmo Ikosen johdolla. Esiintymisareenana oli kakkoskerroksen Robert´s Coffeen parveke. Musiikkina kuultiin sekä rauhallista että menevää, Frank Sinatrasta Michael Jacksoniin. Moni juhlavieras laittoikin jalalla koreaksi itseni mukaan lukien. 🙂

iP1019774.jpg

iP1019772.jpg

Kaikista Stockmannin kolmesta kerroksesta löytyi buffet-tarjoilupisteitä ja illan meny oli erittäin herkullinen. Vieläkin nousee vesi kielelle kun muistelen tuota pinkkiä punajuuriterriiniä ja Kainuun leipäjuustosalaattia, jossa oli joukossa kuivattuja karpaloita. <3 Muita herkkuja olivat mm. savulohimousseblinit, hirvipatee ja puolukkahyytelö sekä kahvitarjoilun herkkupuoli. 

iP1019793.jpg

Tosi-bloggaaja ikuistaa aina herkkulautaset. 😀 Ystäväni Irina kuvaamassa omaa annostaan. Oli muuten erittäin hienot nuo neliskanttiset mustat kertakäyttölautaset lasinpidikkeellään (tuo tötterö kulmassa). Kerrankin oli tarpeeksi suuri lautanen, johon mahtui sopivasti syötävää ilman että lautanen tursuaa ja puolet sapuskasta tippuu lattialle. 🙂

iP1019844.jpg

iP1019824.jpg

Juomapuolen tarjoiluista vastasi Norex Spirits, ja erityisesti heidän tarjoilema luomuvalkkari oli omaan makuuni aivan superhyvää. Viini oli sopivan kuivaa, muttei kuitenkaan yhtään kitkerää. 🙂

P1019897.jpg

Näköalahissit tarjosivat kivat näkymät matkustajilleen. Minulla korkeanpaikankammo aiheutti sen, että kuvia otin vain tämän yhden ja sekin on jo saavutus. 😀

iP1019873.jpg

iP1019886.jpg

iP1019881.jpg

iP1019880.jpg

Stockmann oli tupaten täynnä iloisia juhlavieraita, eikä tilaa asukuville oikein ollut. Keksimme mennä sovituskoppiin väljemmille vesille kuvailemaan ja pelleilimme peilien kanssa. Tässä näitä asiallisemman puolen kuvia, ilmeily ja pelleilykuvat jätän suosiolla omaan arkistooni. 😀

iP1019924.jpg

Stockmannin joulukonsepti sykähdyttää jokainen vuosi. <3 Myymälässä on aina niin kaunis esillelaitto ja viimeisen päälle harkitut kokonaisuudet. Tähän jouluiseen petaukseen olisin voinut käydä huilaamaan korkkareista tykyttävien jalkojeni kanssa. Loppuillasta kyseinen petaus olikin siinä kunnossa, että joku vieraista siellä oli jossain vaiheessa huilannutkin. 😀

iP1019836.jpg

Pyjamat ja yökkärit kuuluvat jouluun ja itse jäin hipelöimään näitä Stockmannin omia silkkipyjamia ja -aamutakkeja lahjapakkauksissaan. Tälläisen voisin omalle lahjatoivelistalleni laittaa. 🙂

iP1019837.jpg

iP1019765.jpg

iP1019911.jpg

Stockmannin jouluteemana on selkeästi punainen sydän. <3

P1019740.jpg

Kaunis ystäväni Irina ja alkumaljat kosmetiikkaosastolla. <3

iP1019968.jpg

Kymmenen aikaan lähtöä tehdessämme löysimme naistenvaate osastolta akustista musiikkia esittävän duon, joka veteli mm. Elvistä. 🙂 Käytävillä jammailtiin ja muutama pariskunta veti oikein vimpan päälle tanssiksi. Ihan loistava fiilis oli lopetella onnistunut ilta pieniin jameihin Elviksen tahdissa. 🙂

iP1019931.jpg

Kiitos Stockmannille upeista juhlista ja herkullisista tarjoiluista! 

Kohta alan valmistautumaan seuraaviin pippaloihin, sillä illalla suuntaan Indiedaysin Inspiration Blog Awardseihin. 😀 Ihanaa lauantaita! <3

-25kg ja uusi kevyempi elämä :)

Teitä uusia lukijoita ja vierailijoita on blogiini tullut matkanvarrella melkoisesti ja ajattelin tehdä koontipostauksen minun painonpudotuksestani ja elämäntapamuutoksesta, joka alkoi tammikuussa 2012. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koht

Tammikuussa 2012 lähtöpainoni oli 75kg, joka on minulle 159cm pituiselle ihmiselle aivan liikaa. Olen kärsinyt syömishäiriöistä nuoruudessa ja varsinkin teini-ikäisenä ruoka ja ruokailu olivat aiheena itselleni isoja tabuja. Häpesin ihmisten seurassa ruokailua ja mietin lähes kaiken valveillaoloaikani joko syömistä tai syömättömyyttä. En onneksi ollut missään vaiheessa pahasti alipainoinen, vaikka kävinkin vuosien varrella läpi monen monta kitudieettia ja pikakuuria. Aikuisuuden kynnyksellä sain elämääni uudenlaista sisältöä; muutin omaan kotiin, löysin mielenkiintoisen työpaikan ja sain paljon uusia ystäviä. Syömishäiriöni jäi pikkuhiljaa taka-alalle ja elin melko normaalia elämää lähes vuosikymmennen ajan. Tulin raskaaksi 2009 ja siitä alkoi yllättäen uusi kierteeni syömisongelmaisena. Tällä kertaa en suinkaan rajoittanut syömisiäni paastoten vaan herkuttelin kerrankin elämässäni “oikeutetusti” ja kahden edestä.

Raskausaikana keräsin painolastia yli 30kg, joista osa tuli silkasta nautinnosta herkutteluun ja osa muista raskausajan vaivoista.  Painoin 50kg ennen raskautta ja vastasyntyneen tytön kanssa sairaalasta kotiin tullessani vaakalukema näytti 83kg. Muutamia kiloja putosi seuraavien viikkojen aikana onneksi itsestään, mutta painolukema jymähti 75kg jäädäkseen. Näitä kiloja yritin karistaa epätoivoisesti, mutta laihtuminen olikin yllättävän vaikeaa ja painoni jojoili vuoden 2011 aikana useasti +/- 10kg välillä.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koht

Suurimmat paheeni herkuttelun ja syömisen suhteen olivat ehdottomasti leipä ja suklaa, joiden kanssa minulla ei ollut yhtään itsehillintää. Leipää saatoin syödä kokonaisen paketin kerrallaan juustoineen ja kinkkuleikkeineen. Suklaan suhteen olin kuin pohjaton kaivo. Vauva-aikana olin hyvin väsynyt jatkuvista yöheräilyistä, enkä osannut päivälläkään levätä. Suklaan syöminen oli keino pitää vireystasoa ylhäällä ja lopulta olin riippuvainen päivittäisestä suklaa-annoksestani. Siinä vaiheessa kun vaakalukema 1.1.2012 näytti kolmatta kertaa 75kg, tajusin että elämänmuutoksen on tapahduttava NYT ja pelkkä vaakanumeroiden seuraaminen ei enää riitä. Muutoksen oli tapahduttava kokonaisvaltaisesti ilman pikaisia paastokuureja tai muita poppakonsteja. Tavoitteeni oli muuttaa elintapojani ja ruokailutottumuksiani pysyvästi sekä päästä takaisin ennen raskautta olleeseen 50kg normaalipainooni. 

iN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koh

Olin niin pahasti riippuvainen makeista herkuista, erityisesti suklaasta, ettei aikaisemmat yritykseni herkuttelun vähentämisestä toimineet itsehillinän puutteen vuoksi. Päädyin lopulta siihen vaihtoehtoon, että vaihtoehtoja ei enää ole. Karsin kerta heitolla kaiken makean pois ruokavaliostani ja näiden ohella jäi myös leipä, joka oli yksi paheistani. Tavoitteeni oli selvitä yksi päivä kerrallaan ilman herkuttelua ja alku oli todella rankka ja henkisesti koettelevaa aikaa. Korvasin herkuttelun viilillä, johon en aluksi lisännyt joukkoon mitään, jotta makuaistini tottuisivat makean sijasta happamaan. Olen kirjaimellisesti itkenyt viilipurkkiini, kun useamman kerran viikossa väsyneenä olisin tehnyt melkein mitä vaan saadakseni suklaata. Tämä itku ja taistelu oli kaiken arvoista, vaikka silloin se tuntui lähinnä itsensä kiduttamiselta. 

iN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koh

Sokeria en korvannut ruokavaliossani mitenkään, enkä ottanut makeutusaineita tai vastaavia korvaamaan sokeria. Halusin kitkeä makeanhimoni kokonaan pois ja kaikki makealta suussa maistuva oli minulta poissuljettu. Makeanhimon iskiessä yritin aina aluksi pitkittää sen sietämistä ennen varsinaisia toimenpiteitä. Jos herkkuhimotukseni ei mennyt vartissa ohitse niin turvauduin viilipurkkin syömiseen. 200g viiliä täytti vatsaa ja vaikka sen maku on kaikkea muuta kuin makeaa tai herkulliseksi mielettävää, se lievitti kuitenkin makeanhimoani. Alussa viiliä tuli syötyä kymmenenkin purkkia päivässä, mutta muutaman kuukauden kuluttua makeanhimo oli helpottanut niin paljon, että se valtasi mielen ja kehon vain muutaman kerran päivässä.

iN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koh

Repsahduksia tapahtui muutamia ensimmäisten kuukausien aikana. Aikaisemmin olen aina repsahduksen jälkeen jatkanut herkuttelua seuraavaan päivään, koska ajattelin että mitäs sen enää on väliä kun suklaalevy jo sujahti suusta alas. Nyt sain kuitenkin korjattua virheliikkeeni nopeasti ja herkkuhetkeni jäi vain hetkeksi eikä siitä muodostunut kokonaista herkkupäivää tai herkkuviikkoa, kuten ennen. Epäonnistumisen tunne oli voimakas aina jokaisen repsahduksen jälkeen, koska olin niin kovasti nähnyt vaivaa sokerittomuuden ja painonpudotuksen osalta. Tästä sain pientä kiukkua ja hyödynsin kiukkuni itseni tsemppaamiseen. Ystävien kanssa kahvilla käynti oli yksi vaikeimmista asioista, koska leipomoiden munkit ja kakkupalat saivat kuolan valumaan suunpielistä. Itseäni helpotti se, että olin kertonut kaikille ystävilleni ja perheenjänilleni omasta projektistani ja he tukivat ja tsemppasivat minua. Ihmettelyäkin sain osakseni ja monesti minulle tuputettiin kahvipöydässä herkkuja ja kakkuja fraaseilla “kyllähän sie nyt pari pullaa voit syödä”. Minä pysyin kuitenkin vahvana ja totesin että normaalisti ihminen voikin syödä vähän kaikkea, mutta minä olen herkkuaddikti, joten en lukeudu normaaleihin ihmisiin tällä hetkellä. Tämä sai ihmiset ymmärtämään minua paremmin ja myös herkkujen tuputtaminen loppui. 🙂

iN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koh

Sokerikoukun huomasin selättäneeni lopullisesti noin 5kk projektin aloittamiseni jälkeen. Muistan istuneeni toukokuisena iltana yksinäni sohvalla katsomassa televisiota, josta tuli suklaajäätelömainos, ja ajatelleeni että koska minun viimeksi on tehnyt mieli mitään makeaa. En muistanut. 🙂

Sain pudotettua kertyneet kiloni vuodessa ja vuosi 2013 alkoi 25kg kevyempänä kuin vuosi 2012. Suurin muutos ruokavaliossani oli annoskokojen säätäminen normaaliksi, ylensyönnin lopettaminen ja kaiken sokerin ja herkuttelun jättäminen. Paino putosi ensimmäisten viikkojen aikana nopeasti, jonka jälkeen painonlasku hidastui ja tasottui. Kilojen kadotessa liikkuminen alkoi maistumaan enemmän ja enemmän. Liikuntaa lisätessäni lisäsin myös päivittäisen enrgiansaantini määrää. Tavoitteeni oli keventyä, kiinteytyä ja tuntea itseni virkeäksi ja terveeksi. Tässä tavoitteessani onnistuin.
 
iN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koh
 
En ole enää totaalikieltäytyjä sokerin ja makean suhteen, mutta minun ei tee niitä mieli enää syödä vaikka voisinkin. Olen muutamia kertoja kahvilassa käydessäni ostanut kakkupalan tai berliininmunkin, mutta en ole voinut syödä sitä muutamaa palaa enempää, koska makeasta tulee äklöttävä ja huono olo. En olisi koskaan elämässäni uskonut että näin käy. Haasteellisia tilanteita en enää koe olevan, koska mieleni ei tee nykyisin makeaa. 😀

Karkkien, suklaan, keksien, jäätelön ja muiden herkkujen sijasta herkuttelen nykyisin erilaisilla viileillä ja jogurteilla, joiden joukkoon sekoitan Pitin hedelmä- ja marjasoseita. Mustikkainen mehukeitto kuuluu minulla nykyisin herkkuosastolle ja herkuiksi luen myös suikaloidut kasvistikut dippikastikkeella, joka korvaa viikonloppuiltojeni karkki- ja sipsikulhoja. 🙂

kuva517.jpg

(Siskon nappaama kuva tytön 1-v synttäreiltä toukokuussa 2011, paino 75kg)

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

(Kuva lokakuulta 2013, paino 50kg ja hymy herkässä :D)

Saavutin tavoitepainoni 50kg tammikuussa 2013 ja olen saanut pidettyä painoni kurissa kohta vuoden. Aikaisempi jojoilu ja kuuriluontoinen laihduttelu ovat suurella todennäköisyydellä historiaa. Olen normaalipainoinen, olo on kevyt ja virkeä, eikä minun tarvitse enää miettiä syömistä tai sen rajoittamista. Olen päässyt eroon riippuvuudestani sokeriin, herkkuihin ja suklaaseen ja olen melko varma että olen viimeinkin selättänyt myös lapsuudesta asti mukanani matkanneen syömishäiriön. On vapauttavaa huomata että ruoka ja syöminen ei enää hallitse minua ja arkeani, vaan minä hallitsen niitä.  Syön pysyäkseni elossa, terveenä ja virkeänä. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koht

Lehtihaastatteluni löydät tämän päiväisestä Iltalehdestä ja vuodentakainen blogipostaukseni painonpudotuksesta jumppaohjeineen löytyy alla olevan linkin takaa:

http://omakotivalkoinen.casablogit.fi/lue/2012/11/23kg-pudotettu-laihdutusasiaa

Kiitos kaikille teille ihanille lukijoilleni ja ystävilleni, jotka olette olleet tukenani ja tsempanneet minua silloin kun oma motivaationi näytti häviämisen merkkejä! <3 <3 <3

(Postauksen asukuvat napsittu pitkin vuotta, alin kuva Iltalehti)

Juttuni Iltalehdessä tänään 9.11.2013

Apua, just nyt olen aivan sanaton. 😀 Kävin vartti sitten hakemassa Iltalehden huoltomasemalta ja mitä ensimmäisenä näinkään lehtihyllylle kääntyessäni – no oman nassuni. 😀 Pienestä lehtijutusta tuli näemmä sitten hieman isompi lehtijuttu. 😀

iP1019630.jpg

iP1019632.jpg

iP1019631.jpg

Nyt tiedän miltä julkisuudenhenkilöistä tuntuu kun he ostavat kaupasta lehteä, jonka kansikuvaa koristaa omat kasvot. Jännää, todella hassua ja hieman nolouden tuntemuksiakin havaitsin kun tärisevin käsin kaivelin kolikoita lompakosta huoltoaseman kassalla. 😀 En ole vielä uskaltanut lukea tekstiosuutta ollenkaan. Nappasin vain kuvat teille ja laitoin lehden pois. 😀 Ehkä kohta puoliin uskaltaudun istumaan alas ja lukaisemaan koko jutun. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-11-09%20koht

Maksuttomille nettisivuille tätä minun juttua ei ainakaan vielä ollut ilmestynyt, enkä tiedä millainen käytäntö Iltalehdellä on (koska tulee vai tuleeko ollenkaan). Papruversiona kuitenkin löytyy sieltä plus-liitteestä, mikäli minun -25kg projektini ja sokeriherkkujen hävittäminen pois ruokavaliosta kiinnostaapi. 🙂

Nyt menen keittämään kaffetta ja soitan äitille. 😀 Palaillaan heti paikalla asiaan kun saan kerättyä itseni. 😀 Moikat! <3

EDIT: Luin jutun ja se oli todella hyvin tehty ja toteutettu. 🙂 Kiitokset vielä tätäkin kautta toimittaja Senni Puustiselle ja kuvaaja Pasi Liesimaalle. <3

Vuoden inspiroivin blogi – äänestys!

Huh ja wau miten eriskummallisen hieno viikko on ollut tähän mennessä. 🙂 Olen saanut yhteydenoton kahdesta eri blogigaalasta, muutamista hienoista kutsuvierastapahtumista sekä Iltalehdestä haastattelupyynnön, josta teille jo mainitsinkin.

GBA12_Lukijoiden%20suosikkisisustusblogi

Gloria Blog Awardsin tiimi ilmoitteli minulle että blogini on saanut heidän blogigaalassaan paljon ääniä Lukijoiden suosikkisisustusblogi-osiossa ja he haluaisivat minut paikalle järjestämäänsä gaalailtaan. Indiedayssin Satu vuorostaan laitteli minulle viestiä, että blogiani on äänestetty ehdolle Indiedayssin Vuoden inspiroivin blogi-äänestykseen. Tässä menee kyllä aivan sanattomaksi, sillä jo ehdolle yltäminen on minulle erittäin suuri kunnia-asia. <3

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20kohtN%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20koht

KLIKKAA ITSESI VUODEN INSPIROIVIN BLOGI -ÄÄNESTYKSEEN JA ANNA ÄÄNESI OMILLE SUOSIKKIBLOGGAAJILLESI! 

Gloria Blog Awards-suosikkiblogien äänestys onkin jo sulkeutunut ja gaalailtaa vietetään jo tulevana perjantaina. Harmittelen suuresti etten pääse itse paikalle nauttimaan juhlahumusta, sillä olisi aivan ihana ollut päästä tapaamaan kanssabloggaajia sekä pukeutua kerrankin oikein vimpan päälle. 🙂 Indiedayssin juhlien osalta minulla on vielä tytön hoitojärjestelyt kesken, mutta jos hyvin käy niin pääsen paikalle ja saan samalla kerättyä kenties ystävänikin kasaan ja pikkujoulujen viettoon. 🙂 Lisäksi minulla olisi yksi hieno pukutilaisuus, jossa dresscodena on tumma puku. Tämä aiheuttaa minulle nyt hieman päänvaivaa, sillä tahtoisin kovasti päästä paikalle ja tytölläkin on hoitaja valmiina, mutta oikeanlainen iltapuku puuttuu. En raaskisi ostaa kallista iltapukua muutamaa käyttökertaa varten, mutta pukuvuokraamokaan ei oikein innosta. Mutta en kyllä valita yhtään, on pelkästään ihanaa että kerrankin on mahdollisuus pynttäytyä parhaimpiinsa, vaikka se minun “parhain” pukuni puuttuukin vielä garderoopistani. 😀

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-30%20koht

Haluan mitä nöyrimmin kiittää ja kumartaa teitä kaikkia, jotka olette antaneet äänenne blogilleni sekä Gloria Blog Awardseissa että Indiedaysin blogiäänestyksessä!

KIITOS! <3

Uudet nörttilasit ja hihitteleviä “naamoja” :)

Facebookin puolelle laittelinkin jo kuvan uusista silmälaseistani, mutta teempäs nyt sitten tänne blogin puolellekin postauksen miun tyylikkäistä prilleistä. 🙂

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Olen pääasiallisesti käyttänyt aina piilolinssejä, mutta viime aikoina silmät on kuivuneet niin pahasti etten ole enää voinut niitä pitää kuin muutaman tunnin kerrallaan. Siksi olikin pakko päivittää lähes kymmennen vuotta vanhat ja todellakin elämänsä ehtoo puolelle aikaa sitten jo ehtineet kakkulani. Uudet silmälasini ovat mustat “nörttilasit” ja minusta ne on aika hauskat, vaikken olekaan ihan sinut oman peilikuvani kanssa vielä. 😀

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2015.01

Yritin teille ottaa tietokoneen Photoboothilla tyylikästä ja asiallista kuvaa itsestäni, mutta tyttö halusi osallistua valokuvaamiseen myös. 🙂 Kuvista tuli sitten kaikkea muuta kuin asiallisia ja tyylikkäitä, hihii. 😀 Me päätettiin pelleillä ja “tehdä naamoja”, kuten neiti asian ilmaisee. 😀 😀

Kuva%20otettu%2025.10.2013%20klo%2014.59

Hihiiiihhiiii 😀

Hauskaa perjantaita! 🙂

Värikäs yllätys ja rento sunnuntai

Minun oli ihan pakko tallentaa tämä hauska juttu ja postailla se teillekin nähtäväksi. 🙂 Tyttö pyysi minua menemään makuuhuoneeseen “piiloon”, koska hänellä oli minulle yllätys. Sillä aikaa kun lueskelin makkarissa lehteä, oli tyttö kattanut pöydän valmiiksi. 😀 

IMG_9281.jpg

IMG_9282.jpg

Kattauksen ideana oli tytön sanojen mukaan: jokainen voi itse valita astiat ja ruoan ja tehdä sitte ruoan ihan itse tässä pöydän ääressä. 😀 Tämä taitaa olla jonkinlainen tulevaisuuden business-idea, vähän kuin tee-se-itse-buffet. 😀

iIMG_9284.jpg

Meidän päivä on mennyt laiskotellen ja leikkien. Tänään sain pitkästä aikaa hörppiä kahvitkin rauhassa ja ehdinpäs myös blogikierrokselle kurkkimaan mitä kaikkea lempparibloggaajani ovat touhuilleet viime viikkoina. Varsin mukava päivä siis on ollut ja yhtä laiskasti se varmasti jatkuukin. Nyt me lähdetään lenkkeilemään raittiiseen ulkoilmaan ja sen jälkeen hyppäämme saunaan lämmittelemään. Kerrankin on kunnolla aikaa tehdä tälläisiä normaaleja sunnuntaisia juttuja. 🙂

Rentoa sunnuntaita! <3

Ajatuksia, väsymystä ja suorittamista

Tänään on tosi väsähtänyt olo ja tuntuu siltä, että voimat suorastaan katoavat jonnekin kiireen ja hössötyksen joukkoon. Joskus tuntuu siltä että vaadin itseltäni aivan liikaa ja toisinaan huomaan sättiväni itseäni etten pystynytkään parempaan. Fiilikset ovat toisinaan hyvinkin ristiriitaisia ja tälläisinä väsykriiseilypäivinä vetäydynkin useimmiten omiin oloihini ja sulkeudun hetkeksi koko maailmasta. 

iIMG_9190.jpg

iIMG_9183.jpg

Minulla on erittäin paha tapa haalia liikaa kaikkea tekemistä ja siinä ohessa vedän itseni fyysisenkin jaksamisen osalta liian tiukille. Kun on useamman viikon mennyt eteenpäin muutaman tunnin yöunilla, alkaa huomata että ajatuksenjuoksu hidastuu ja on vaikea enää jäsennellä omia tekemisiään huomaten “tuhlaavansa aikaa” päättömään ja tuloksettomaan haahuiluun. Tämä viikko on ollut taas täynnä tälläisiä itseaiheutettuja joustamisesta, venymisestä ja taipumisesta johtuvia kompromisseja, jotka saavat moottorini ylikierroksille ja sitten ei tule mistään mitään. 😀 Tarttis varmasti höllätä taas vähäsen menoa ja muistaa ottaa itselleenkin aikaa. Vuosi takaperin iltani menivät leffoja katsellen, blogikommentteihin vastaillen ja blogeja lukien. Nyt ne menevät töitä tehden ja seuraavan päivän juttuja suunnitellen ja tuskaillen. Kiire… mikä ihanan kamala tekosyy kaikelle mahdolliselle. 😀

iIMG_9192.jpg

iIMG_9185.jpg

Tämän viikon sovituista jutuista aion selvitä, koska olen lupautunut ne hoitamaan. Sen jälkeen on pakko hidastaa vauhtia ja varata itsekkäästi ihan vaan itselleni tätä kallisarvoista aikaani. Olen selvästi ylisuorittaja, tai ainakin useissa asioissa olen. Pystyn venymään lähes loputtomiin ja erinomaisena organisoijana onnistun useimmiten kuin ihmeen kautta hoitamaan kaikki haalimani velvollisuudet kiitettävin arvosanoin hymyssä suin. Ja jaksan aina, vaikken jaksaisikaan. Ja keksin aina ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, vaikken tietäisi asiasta etukäteen yhtään mitään. Olen myös aikamoinen selviytyjä. Ja keksijä. Ja ilostuttaja. Ja työmyyrä. Ja hölmö. Ja äiti. Ennen kaikkea minä olen äiti. <3

19.54.07.jpg

Minun pitäisi oppia olemaan itsekkäämpi ihminen. Oppia ymmärtämään, että minä olen tärkeä. Oppia, että voin vaatia. Oppia, että minulla on merkitystä. Oppia että oman itsensä kustannuksella ei kannata aina joustaa asioissa. Ja oppia antamaan anteeksi itselleni, jos en jaksa, osaa, tiedä, tai kestä. En ole superihminen, enkä sen ihmeellisempi yksilö kuin kukaan muukaan. Miksi siis arvostan muita ihmisiä aina itseäni enemmän?? Itsetunnossani en koe sinällään olevan mitään vikaa, tykkään kyllä itsestäni ja pidän itseäni oikein hauskana ja mukavana tyyppinä. 🙂 Toisaalta minulla ei ole kovinkaan paljon ollut viimeaikoina aikaa ajatella itseäni, minä vain… OLEN. 

Onko tämä nyt sitten se kuuluisa ruuhkavuosi? Liikaa (muka)kiirettä ja liikaa vapaaehtoisesti hankittuja (muka)velvollisuuksia, jotka kasaantuvat niin ettet enää ehdi kissaa sanoa? Kuullostaako tekstini yhtään tutulta? Onko siellä sielunsiskoja, jotka haalivat itselleen aivan liikaa tekemistä ja paineita? Kokeeko kukaan teistä epäonnistumisen tunteita siitä että voimat loppuvat? Vai olenko mie vaan nyt ihan sekaisin oleva ihmisraunio?

Syksyn väriloistoa ♥

Kuvailin eilen ilta-auringon säteissä hehkuvia pihapuita ja maisemia. <3 Suomen syksyssä kauneinta on ruska ja upeat kullanhohtoiset sävyt. Vuodesta toiseen jaksan ihastella tätä näkymää, joka aukeaa meidän parvekkeelta ja makuuhuoneesta.

IMG_9171.jpg

IMG_9174.jpg

IMG_9176.jpg

iIMG_9180.jpg

iIMG_9182.jpg

IMG_9179.jpg

Nyt hyppään saunan lauteille lämmittelemään ja vetreyttämään niskajumitustani. Rentouttavaa illan jatkoa kaikille ja huomiseen! <3

Meidän päivä kuvina :)

Meidän päivä on mennyt todella laiskasti ja hieman flunssaisesti. Tai no, tyttö on ollut energiaa täynnä, mutta itse olin ihan veto pois tukkoisen nenän, kurkkukivun ja vetämättömän olon vuoksi. 🙂 Nappailin pitkin päivää kuvia meidän puuhista ja koska en nyt keksinyt mitään tarkkaa aihetta mistä teille postailisin, niin pistän päivän purkkiin tällä yhdellä sekalaisella postauksella. 🙂

IMG_8472.jpg

Päivän asuna oli kerrospukeutumista viluisuuden vuoksi. Miesten harmaat colleget oli legginsien päällä ja yläosana oli neljä erilaista paitaa joista en kuvaa saanut napattua. Ja villasukatkin oli jalassa, kuten aina. 🙂

IMG_8425.jpg

Koirulikin otti tänään laiskasti ja lähinnä makoili toisessa päässä sohvaa tai sänkyä. Siirtyi aina minun mukana huoneesta toiseen löhöilemään. 🙂

IMG_8466.jpg

Ensiapuna flunssaani kaivelin lääkelaatikostani kevätflunssan jäljiltä jääneet Finrexinit ja Codemaxit. Sanottakoon, että tuo Codemax on täysin turha eikä ainakaan minua auttanut yhtään tuon kurkkukivun kanssa.

IMG_8270.jpg

Sohvan takana oleva seinähylly oli päivällä ainut kuvauskelpoinen ja siisti kohta…

IMG_8151.jpg

… sillä tälläistä löytyi ympäri kotia. 🙂 Leluja, pyykkiä, lojuvia tavaroita ja kenkiä leviteltynä… 😀

iIMG_8475.jpg

Makkarissa löhöilin moneen otteeseen, kun oli pakko mennä lämmittelemään peittojen alle. Ilta-aurinko paistoi tänään tosi kauniisti ja olisi tehnyt mieleni lähteä pitkälle koiralenkille haukkailemaan raitista ilmaa. 

iIMG_8469.jpg

Lueskelin muutamia lehtiä aikani kuluksi, sillä päätin jo aamulla tukkoisena herätessäni että vietän tietokoneettoman ja somettoman (sosiaalinen media) päivän. Kyllä tulikin luettua viikonlopun ilmaisjakelut ja mainospostit kannesta kanteen. 😀

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-05%20koht

Siivosimme tytön kanssa nopeasti iltasella hänen lelut ja mööpelit takaisin omaan huoneeseensa ja muut vaeltaneet tavarat nostelin pois lattioilta. Kyntteliköt ja orkideat saivat tänään taas kyytiä ja kukkia lukuunottamatta annoin tytön leikkiä niillä vapaasti. Lapset on kyllä niin loistavia leikeissään. 😀 Sellaista legendaa sain taas kuulla tytön höpöttelevän touhutessaan, että illalla oli kurkun ja pään lisäksi kipeänä myös naurusta särkevä masuparkani. 😀

iIMG_8488.jpg

Iltapalana taas kaurapuuroa kuten yleensäkin. Maitoon keitettynä se on minusta tajuttoman hyvää ja koostumus on kuin riisifruttia söisi. <3

iIMG_8491.jpg

iIMG_8495.jpg

Joukkoon iso voisilmä ja kaksi lusikallista pellavansiemenrouhetta. Tällä yhdistelmällä saa tankattua omega-3 rasvahappo- sekä kuituvarastot kerralla kuntoon. 🙂

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-05%20koht

Koko päivän kestäneen löhöilyn seuraksena ei uni tule silmään ja päätin tulla tekemään teille postauksen tylsästä päivästämme. 😀 Yllä oleva kuva napattu siis ihan justiinsa tätä postausta tehdessäni ja tältä siis näyttää meidän käyttöliittymä täältä bloggaajan näkökulmasta katseltuna. Ja hups, uusia sähköposteja on tullut vaivaiset 44kpl. 🙂 Kiitos kaikille sekä eiliseen postaukseeni kommentteja ja kysymyksiä jättäneille että sähköpostia laittaneille. Vastailen teille pikimmiten ja alan koostamaan kysymyslistaa videopostaustani varten. 🙂

Nyt hetkeksi kuumaan suihkuun höyryhengittelemään. Kauniita unia kaikille ja huomiseen! <3