Välipalaa vähän fiinimmin kuin ennen

Meidän sunnuntai on mennyt ihanasti. 🙂 Aamulla sain koiralenkin jälkeen jatkaa unia, mikä on ihanaa luksusta minulle. 🙂 Nappasin koirulin kainalooni ja torkuimme sohvalla pari tuntia, jonka jälkeen rauhallinen aamu jatkui kahvikupposen ja uusimman Leena Lehtolaisen ääressä (voin muuten suositella uusinta Maria Kallio-kirjaa kaikille, ihan loistava kirja). Päivällä päätettiin tytön kanssa lähteä uimahalliin polskimaan ja kaupan kautta kotiin tullessa oli aivan hirmuinen nälkä. 

P1016774.jpg

Meillä ei kovin usein syödä leipää eikä juustoa, mutta sunnuntai-rituaaliksi voisin jatkossa ottaa tälläisen leipäpainotteisen välipalahetken. Tummaa ja vaaleaa leipää, juustoa, leikkeleitä ja rehuja. Nam nam. <3 Olen maanantaista asti kattanut pöydän jokaiselle ruokailuhetkelle normaalia nätimmin, ja kyllä se on totta että ruokakin maistuu paremmalta kun se on kauniisti esillä. 🙂

P1016775.jpg

P1016779.jpg

Tiedän että ruoalla ei saisi pelleillä, mutta tytön kanssa hassuteltiin ja tehtiin molemmille oman näköiset naamaleivät. 😀 Tässä minun naamani, hihiii. 😀 Neiti kerkesi haukkaamaan omasta leivästään toisen “silmän” pois ennen kuvaamista, joten sitä minulla ei ole kuvaa teille näyttää. Mutta hieno se oli, oli salaattihiuksetkin ja juustoposket. 🙂

P1016786.jpg

Ostin kauppareissullani myös uudet siivousaineet, kun vanhat ovat taas loppuneet. Ensi viikosta onkin tulossa hyvin siivouspainotteinen ja tätä on moni toivonutkin. 🙂

Nyt äkkiä ahmimaan viimeiset 50 sivua Maria Kalliosta! Moikat!

10 kommenttia “Välipalaa vähän fiinimmin kuin ennen

  1. Ah, en kestä miten hyvätuulisen postauksen sait aikaan näinkin &quot;yksinkertaisesta&quot; asiasta. Aivan ihana blogi, en voi taas muuta todeta! 🙂 olet jotenkin nii aidon ja sydämellisen oloinen ihminen! Mukavaa loppusunnuntaita!

    1. Kristiina: Hihii, kiitos! 🙂 Meidän arki ei ole kovin ihmeellistä ja minulta on paljon toivottu postauksia ihan tavallisista arjen askareista, joten ajattelin tehdä vähän useammin jatkossa tälläisiä tavis-postauksia. 🙂 Nauravat naamaleivät ja muu hassu touhuaminen päätyvät jatkossa siis useammin tänne bloginkin puolelle. :)<br />
      <br />
      Aurinkoista viikkoa ja halaus! &hearts;

  2. :):)<br />
    <br />
    Kuulostaa kivalta teidän päivä! Mä soitin sulle aamusella, mut puhelin oli kiinni. Nukuit siis varmaa :)) Ja N ois niin halunnu lähtee tänään uimaan ja meinaattiinki lähteä. Vitsi ku ois tiennyt, että tekin ootte!! Buuu!!<br />
    <br />
    🙂

    1. Love: minulta oli akku loppunut ja taisin olla siihen aikaan torjumalla soffalla. :)<br />
      <br />
      Voi vitsit, oltaisi niin voitu mennä yhdessä uimaan, hitsi kun en tajunnut soittaa sinulle ja kysäistä. No, ensi kerralla soitan. 🙂 A:lle tuli ihottumaa eilisestä, joten ei varmaan pariin viikkoon uskalleta mennä uudestaan. Me ollaan käyty niin vähän uimassa hallilla että Aa ei ole tottunut klooriin. Toivottavasti ihottuma lähtee nopsaan pois. 🙂

    2. Love: siis torkkumassa sohvalla. 😀 kirjoittelen puhelimella ja tästä ei saa autocorrectia pois päältä mitenkään, vaikka asetuksista olen sitä jo ropeltanut kymmenet kerrat.

  3. Siis ruuallahan saa &quot;leikkiä&quot;… 🙂 Itse kun oon opiskellut lastenhoitajaksi niin me käytiin sellaisessa sapere tilaisuudessa kuuntelemassa vinkkejä lasten ruokailuun, ja mm. miten ne &quot;nirsot lapset&quot; voi tutustuttaa uusiin makuihin.. <br />
    (Eli sapere on ruokakasvatusmenetelmä, jossa lapset tutustuvat ruokamaailmaan aistiensa välityksellä. Saperessa lapset oppivat aistimalla, tutkimalla, kokeilemalla, ihmettelemällä ja leikkimällä. Menetelmä perustuu aistikokemuksiin, joiden kautta lapsi oppii uusia asioita ruokamaailmasta: elintarvikkeista, ruuasta, ruuan alkuperästä ja sen valmistuksesta. Menetelmän keinoja voivat hyödyntää sekä vanhemmat että ammattikasvattajat ja ravitsemusalan ammattilaiset.) <br />
    <br />
    Siellä oli just mm. että lapset saavat itse kokata oman ruokansa (eli olla apuna, kattaa pöydän…) innostaa, ja sen voi ihan kattaa lautaselle taiteillen, eli tehdä vaikka naaman, lapsi joka ei esim tykkää kasviksista/salaatista (mikä on aika yleistä) voi esim porkkana raastetta laittaa ruokalautaselle hiuksiksi, kirsikkatomaatin nenäksi, kurkut silmiksi, papuja suuksi jne.. 🙂 Voi innostaa ainakin maistamaan 🙂

    1. EL: tuo ruokaleikki kuullostaa kätevältä keinolta nirsolaisten kanssa. 🙂 Meilläkin oli joskus 2-v iässä vaihe, kun mikään uusi ei kelvannut eikä neiti voinut mitään maistaa. Meilläkin silloin vähän pelleiltiin sapuskan kanssa, mutta mitään ohjeita ei ollut. Ihan mututuntumalla toimin ja lopulta kai tytölle tuli niin kova nälkä että alkoi laittamaan kaikki mitä eteen laittoi. 🙂 Tälläinen ruokahassuttelu on kivaa, kunhan se ruoka menee sitten napaan asti eikä jää pelkästään pelleilyn tasolle. Minä olen joskus lapsuudessani ollut tosi paha pellehermanni ruokapöydässä ja siitä oli leikki kaukana. 😀 Siitä on myös iskostunut omaan mieleeni tuo lause, että ruoalla ei pelleillä vaan sitten poistutaan pöydästä jos ei ruokaa haluta syödä. 🙂

  4. Juuri tänään lappaessani kaurapuuroa (tylsästi kattila tiskipöydällä) lasten lautasille, mietin, että pitäisikö alkaa kattaa aamupuurot niin, että nostaisi koko kattilan pöytään ja kattaisi servetit ja kaikki 🙂 Elämässä on arkeen verrattuna niin vähän juhlia, että pitäisi ottaa tuo &quot;arjen koristelu&quot; ihan tavaksi! <br />
    <br />
    Ihanan näköiset herkut teillä! Ja tuo on todellakin totta, että kattaus on puoli ruokaa. Ja jos oikein innostut, kata teille joskus piknik-aamiainen vaikka olohuoneen lattialle, ison liinan päälle. Sielläkin ruoka maistuu ihan erilaiselle kuin keittiön pöydässä ja sitä muistellaan lapsen taholta pitkään 😉 Kokemusta on.

    1. Valkoinen on ihanaa: minä olen kanttanut aamupuurotkin nätisti pöytää, tosin olen annostellut puurot suoraan lautasille. 🙂 ja pitää paikkansa että puurokin maistuu herkummalta kun voi laittaa voisilmän sulamaan vasta pöydän ääressä ja lisätä maitoakin tarpeen mukaan nousematta erikseen sitä hakemaan jääkaapin ovesta. 🙂 pikkujuttuja joista tulee hyvälle mielelle. 🙂

  5. Hei! En jostain syystä pääse kommentoimaan myöhäisempään julkaisuusi koskien Norman Copenhagen lyhtyä, ku etsin vastaavaa pienemmässä koossa, mutta vinkkaan siis tässä: Loimaalla on sellainen aivan ihana sisustusliike kuin &quot;Ribbon&quot;. Kävin kyseisessä kaupassa sattumalta ohikulkumatkallani tällä viikolla ja siellä oli ihan vastaavia lyhtyjä kolmessa eri koossa. Kysäiseppä sieltä! <a rel="external nofollow" href="http://www.ribbon.fi/&quot; target="_blank">http://www.ribbon.fi/</a&gt;

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *