Minimalistisuus omassa elämässäni kiteytyy tähän sanontaan – Vapauta luovuutesi, näe lahjasi. Vähän tavaraa, tilaa toteuttaa. Ajattelin tarinoida teille sisustamisessa ja pukeutumistyylissäni vallitsevasta säännöstä…
Kuva: Peggy Marco ©
Lähtökohdat elämään
Olen lähtöisin normisuomalaisesta pienituloisesta viisi lapsisesta perheestä, jossa oli tarpeeksi kaikkea tarpeellista materiaa hyvään ja turvalliseen elämään. Jos jotain erikoista tai kalliimpaa halusi, ei ollut itsestään selvää että sellaista sai. Monesti kävikin niin, että ei enää halunnutkaan sitä tavaraa, lelua tai vaatetta, kun joutui tovin odottamaan. Välillä oli rahat tiukilla, mutta harrastuksista ei kuitenkaan koskaan tingitty.
Joskus oli vaikeita kausia, erityisesti teini-iässä. Se oli lähinnä sellaista nuorison perusvollotusta ”kun muilla on, niin mäkin haluun, miksi mä en saa koskaan-ikinä-milloinkaan mitään”. Isosiskon vaatteisiin oli monesti tyytyminen ja näin aikuisena olen siitä kiitollinen. Jakamisen ja kierrättämisen jalon taidon olen jo kotoa oppinut ja onneksi olemme voineet pyörittää vaatteita ja kenkiä kolmen siskoksen ja äidin kesken, samaa kokoa kun kaikki olemme.
Kuva: Stocksnap ©
Tavaran hamstraus on tarttuva tapa
Kun muutin 18-vuotiaana omaan kotiin silloisen poikaystäväni kanssa, ymmärsin miten kalliiksi elämä ja eläminen tulee. Sain toki kotoa ottaa mukaani yhtä jos toista käyttötavaraa, mutta silti paljon jäi uupumaan (esim. minulle elintärkeä vedenkeitin). Poikaystäväni oli myös omien periaatteideni vastaisesti piilohamsteri, joka keräili kaikkea mahdollista käytetyistä nauloista alkaen. Mitään ei saanut heittää pois, vaikka olisi ollut kyseessä rikkinäinenkin tavara.
Tuo ajattelutapa tarttui myös minuun pikkuhiljaa. Aloin itsekin hamstraamaan kaiken näköistä. Pääasiassa sisustustavaraa ja vaatteita. Huomasinkin seuraavaan asuntoon muutettaessa ja tavaroita pakatessani miten paljon kaikkea turhaa rojua on nurkat pullollaan. Jokainen kaappi ja hylly, varasto, vaatehuone, nurkka… kaikki tupaten täynnä.
En enää tiennyt enkä muistanut mitä jo omistan ja usein tuli ostettua kaupasta tavaraa tuplana (ellei jopa triplana) välttääkseen etsimisrumban. Muistan edelleen, kuinka tavaroita pakatessani laskin huvikseni kylpypyyhkeet. Niitä meiltä löytyi 42kpl. Ja tavallisia vesilaseja yli 30kpl. Lakanoista ja tyynyliinoista nyt puhumattakaan… Minimalistisuus ei käsitteenä ollut vielä tavoittanut minua.
Kuva: Ann Larin ©
Keräilykohteina alushousut ja muuta älytöntä
Henkilökohtaisesta hamsteriudesta kertonee se, että samoihin aikoihin keräilimme parhaan ystäväni kanssa mm. alushousuja. Luit ihan oikein, ALUSHOUSUJA! 😀 Meillä oli omat korit eri mallisille pöksyille. Minulla oli reilusti yli 100kpl stringejä ja monia kymmeniä normimallisia alushousuja, boxereita ja hipstersejä. Oli varmaan UFF:in lajittelijoilla hauskaa, kun purkivat kuusi kassillista pikkuhousuja, joissa lähes kaikissa oli vielä hintalappukin kiinni.
Pikkuhiljaa minua kuitenkin alkoi ahdistaa tavaramäärä kotonamme, oma shoppailuni sekä itseänikin pahemman hamsterin kanssa eläminen. Meillä oltiin kuin sotatantereella, ainainen taistelu tavaroista ja tavaroiden paikoista. Koti ei enää tuntunut kodilta, vaan lähinnä kaatopaikalta ja hylättyjen tavaroiden hautuumaalta.
Muutenkin tuntui, ettei omilla toiveillani ollut mitään merkitystä ja elämä oli siivousta ja hampaiden kiristystä. Kompromissiin emme koskaan päässeet, ennen kuin ero viimein tuli (tosin ihan muista syistä). Samalla kun pakkasin omia tavaroitani, luovuin kaikesta mahdollisesta turhasta. Muuttokuormani oli kooltaan vain puolikas pakettiautollinen sisältäen sohvan. Voi että mikä tunne, VAPAUS! ❤︎
Kuva: Monfocus ©
Samanhenkinen elämänkumppani
Sitten tapasinkin nykyisen mieheni ja pistimme hynttyyt yhteen. Olen löytänyt vertaiseni ja olemme melkolailla samoilla linjoilla tavaramäärän suhteen. Tähän kotiin muuttaessa tosin koin takapakin, sillä iso koti vaati mukamas runsaasti tavaraa ja mopo riistäytyi hetkellisesti aivan käsistä. Vuosien 2007-2008 aikana ostin aivan hulluna kaikkea, etenkin alennusmyynneistä, ja vaikken varsinaisesti mitään kadu niin kyllä mielelläni olisin jättänyt kaikki nuo jutut ostamatta.
2008 lopulla alkaneen tavaran karsimisen seurauksena meillä on sopivasti kaikkea tarpeellista käyttötavaraa ja vaatetta. Muistoille on yksi laatikko per nuppi ja niiden lisäksi tietysti remonttitarvikkeet, harrastusvälineet ja kausivaatteet. Roinasta ei tarvitse enää kättä vääntää ja meillä toimii periaate 1 sisään ja 1 ulos. Mitään turhaa ei enää hankita.
Kuva: Stocksnap ©
Yksi sisään ja yksi ulos taktiikka
Tässä muutamia esimerkkejä yksi sisään ja yksi ulos -taktiikasta, jonka avulla pidän tavaramäärän hallinnassani.
• Ostin Gantin lakanasetit ja uudet peitot (2 kpl 150x210cm) ➤ Tuplapeitto ja kaikki aikaisemmat tuplapussarisetit pois.
• Hankin V&B New wave- astiastoa ➤ Aikaisemmat astiasarjat pois, vain 2 kpl valkoisia Arabian Koko-kuppeja jäi sekä pikkuneidin omat astiat.
• Ostin uuden untuvatakin ➤ Vanha meni pilalle pesussa ja päätyi roskiin.
• Ostin MarcO´Polon olkalaukun ➤ Annoin kaikki muut pikkuiset laukkuni pois, joita oli 3 kpl.
• Halusin valkoiset matot ja ostin 4 isoa ja 3 pientä mattoa ➤ Kirppistelin kaikki vanhat mattoni, joita lähti 8 kpl.
Kuva: Ylanite ©
Samat säännöt myös pukeutumisen puolella
Nämä samat säännöt pätevät myös pukeutumisen puolella. Olen työskennellyt aina muodin tai sisustuksen parissa ja erityisesti vaateliikkeessä töissä ollessani tuli ostettua vaatteita kokonaisen naisarmeijan tarpeisiin. Äitiyslomani alkaessa 1,5 vuotta sitten kävin läpi viimeisetkin säästämäni vaatekappaleet. Olin jo aiemmin valehtelematta hankkiutunut eroon kuudesta jätesäkillisestä muotiluomuksia ja tälläkin kertaa sain kolme säkillistä kasattua lähtevien pinoon.
Tarjoan vaatteitani ensin siskoilleni ja äidilleni, sitten ystäville ja tutuille ja jäljelle jääneet annan hyväntekeväisyyteen tai kierrätän UFF:in laatikkoon. Tyttöni pieneksi jääneet vaatteet ja tarvikkeet lahjoitin HOPE-yhdistykselle, joka tarjoaa apuaan vähävaraisille lapsiperheille täällä suomessa. Asiasta enemmän heidän omilla nettisivuillaan: hopeyhdistys.fi
Kuva: Webkims ©
Minimalistisuus on harkintaa ennen ostamista
Minimalistisuus vaikuttaa vahvasti ostokäyttäytymiseen. Olen huomannut, että harkitsen huomattavasti enemmän uusien tavaroiden ostamisen kanssa. Mietin pitkään ja puntaroin myös mistä olen valmis luopumaan saadakseni tämän uuden tuotteen. Ensin oli vaikeaa, mutta nyt harkinta ja itsehillintä tulee jo aika luonnostaan. Ainakin paljon paljon helpommin…
Myös siivoamiseen kulunut aika on lyhentynyt huomattavasti, ollessaan enää murto-osa siitä kuin ennen. Tavaroita ei tarvitse pahemmin etsiä, kun niillä on omat loogiset paikat. Ja itsestäni tuntuu, että olo olisi henkisesti vapautuneempi. On tilaa elää ja ajatella. 🙂
Vaikka ostan nykyään melko kalliita ja arvokkaitakin tavaroita ja kalusteita, minulla kuluu vähemmän rahaa, kuin silloin kun ostin mitä sattuu ja muka halvalla sai. Lisäksi olen tehnyt itselleni ostoslistan. Olen kirjannut siihen kaikki kovasti haluamani tavarat, jotka aion elämäni aikana hankkia. Tämän periaate on se, että listassa olevan tavaran voi korvata vastaavanlaisella tuotteella, mutta silloin ei sitä alkuperäistä sitten hankita. Se on joko tai. Esimerkkinä olkoon Pappelinan Svea-matto, jos haluan sen en saa ostaa mitään muuta mattoa. Sortumisia ei hyväksytä. 🙂
Kuva: Anlomaja27 ©
Tämän hetkinen ostoslistani
Alla tämän hetkinen ostostistani:
– Eero Aarnion Tupla Kupla lattiavalaisin koko XL
– Philippi teräksinen kukkamaljakko
– Pappelina Svea matto helmiäisvalkoinen
– Eero Aarnion Pony-tuoli valkoinen
– Valkoinen nahkainen parisänky päädyllä
– Uusi keittiö
– Lisäyksiä V&B New Wave -astiastoon
– Gantin tai Alessin aterimet 8:lle
– Gantin neliönmalliset lautasliinarenkaat 8:lle
– Gantin kokovalkoiset tähtilakanat tyynyliinoineen
– Gantin valkoisia ja harmaita tähtipyyhkeitä
– Suihkunurkka (suihkuseinän tilalle)
– Louboutinin mustat ja konjakinruskeat korkkarit
– Burberryn musta ja beige trenssi
– Mulberryn nahkainen konjakinruskea olkalaukku
– Ripsien pidennys/tuuhennos ensi kesäksi
Kylläpä tuo lista olikin pitkä. Se näytti paljon lyhyemmältä excelissä. 🙂
Kuva: Susann Mielke ©
Minimalistisuus tavoitteena
Tuli paljon asiaa laidasta laitaan, mutta toivottavasti tämä avasi edes vähän omaa järjen juoksuani. Rakastan kauniita asioita ympärilläni, lahjojen antamista ja toisten iloiseksi tekemistä. Tulen onnelliseksi, kun saan vihdoin ostettua jotakin, josta olen pitkään haaveillut. Minulle tulee hyvä mieli myös siitä kun voin kierrättää itselleni turhaa tavaraa. 🙂
Olen materialisti, enkä häpeä sitä myöntää. Minimalistisuus ohjaa valintojani ja haluan olla myös ekologinen ja vähentää kulutustani. Siinä olen jo mielestäni melko hyvin onnistunut ja matka jatkuu!
Kivaa keskiviikkoa kaikille uusille ja vanhoille lukijoille!
Lue myös: ➤ Uskalla olla sisustamatta!
Comments are closed.