Menestynyt blogi = Designin täyteinen kulutushysteerinen ostosblogi, jota kirjoittaa varakas bloggaaja, täyttäen tyhjää elämäänsä designilla sekä bloginsa kautta saamillaan kehuilla? Voi olla mahdollista että näin on, mutta itse en usko tähän yhtään. En tiedä enkä tunne blogien enkä bloggaajien taustoista tarpeeksi, jotta voisin edes hitusen yhtyä tähän ajatusmaailmaan, joka tuntuu olevan nyt valloillaan. Enkä oikeastaan edes haluakaan tietää yhtään sen enempää, kuin mitä blogeista saan irti blogin pitäjän tuottaman sisällön osalta. Postaukseni aloittanut kysymys ydinajatuksineen tuntuu täältä omasta perspektiivistäni katsottuna olevan nyt tapetilla ja haluan minäkin tehdä kannanoton tähän aiheeseen. Painotan jo nyt, että kyseessä on minun omat ajatukseni ja tunteeni tästä asiasta, enkä missään nimessä halua osoitella ketään sormella tai muutoinkaan pahoittaa kenekään mieltä. Toivon tämän postaukseni saavan aikaan keskustelua ja kuulen mielelläni teidän ajatuksia designista ja erityisesti siitä, mitä se kertoo teille ostajastaan. 

iIMG_8936.jpg

Tämä syksy tuntuu olevan jonkinlaista murrosaikaa monessa asiassa. Blogeissa on viime aikoina ollut paljon syvällisiä ajatuksia kulutustottumuksista ja erityisesti shoppailemisesta. Uskon tämän johtuvan osakseen maailmantalouden tiukentuneesta tilanteesta sekä lukuisista surullisista yt-neuvotteluista, joista saa lukea harva se päivä iltapäivälehdistä sekä uutisista. On leikkauksia, supistuksia, säästötoimenpiteitä, vähennyksiä... Ja kyllä nämä vaikuttavat minuunkin ja elän pienessä pelossa sen osalta koska itse löydän itseni työtodistus kourassa työpaikan ovensuusta kyynelehtimästä "kiitos panostuksestasi ja hyvää jatkoa tulevaisuuteesi"-toivotuksen saattelemana. On erittäin hyvä meidän jokaisen pysähtyä ajattelemaan että, mitä jos... vaikka yleensä ei kannattaisikaan jossitella elämässä. Raha ei kasva puussa (edes niillä hyväosaisilla) ja tämä on fakta. Kaikkeen pitää varautua, totta tämäkin vaikka liiallisuuteen ei sentään kannata tämänkään osalta mennä.

iIMG_8586.jpg

Monesti olen törmännyt olettamukseen, että design-tuotteita ostavat ovat varakkaita ja hyväosaisia. Useimmiten näin varmasti onkin. Itse olen kuitenkin poikkeus tässä asiassa. Olen toki (ainakin omasta mielestäni) hyväosainen sen suhteen, että minulla on kuukausittain pakollisten perusmenojen jälkeen mahdollisuus törsäilyynkin. Ja olen hyväosainen myös sen osalta, että minulla ei ole tällä hetkellä niin suuria rahareikiä eikä menoeriä, että joutuisin elämään kuilun reunalla. Mutta että varakas??? Minäkö? Hihiii. :D Rahasta en tykkää kovin paljoa puhua, koska se on minusta hieman tökeröä. Tai ainakin koen että siitä puhuminen on vaivaannuttavaa, mutta se saattaa johtua yleisestä ajatusmallistani "rahasta ei puhuta, ellei ole kyse sen puutteesta". Itse olen kai vuositulojeni perusteella nippa nappa keskituloinen, en muista tulorajoja tarkkaan. Tuloni ovat nykyisin kuitenkin hieman alle mediaanitulon, eli en totisesti kieriskele rahassa. :D Ennen oli toisin, kun tein kahta kolmeakin työtä samanaikaisesti ja elämäni koostui pääasiassa työstä, työstä ja työstä. Tämä oli aika ennen raskautta ja tytön syntymää, josta minulle jäikin pieni pesämuna kodinhankintoja varten.

iIMG_9106.jpg

Kerroin teille keväällä kuinka yt-neuvotteluiden seurauksena aikaisemman työpaikkani toimipiste lakkautettiin ja sain lähtöpassit monen muun tavoin. Tämä oli aivan ihana työ, jota rakastin ja minun piti palata takaisin hoitovapaani jälkeen toukokuussa. No toisin kävi, ja jouduin etsimään itselleni uutta työtä. Perustuloni tipahtivat totutusta vanhasta, mutta toisaalta sain sen nostettua paremmalle tasolle, koska työtä olikin tarjolla enemmän kuin alussa arvioitiin, jopa liiankin paljon. Minulla kävi hyvä onni, tällä kertaa. :) Siltikään en kylve rahassa, vaan tienaan hieman keskivertoa vähemmän. Pakolliset menot ovat onneksi sen verran pienet, että tulemme oikein hyvin toimeen pienehköllä palkallani. Ja meille jää törsäysrahaakin, kuten ehkä arvaattekin blogini perusteella, hihii. :D

iIMG_8445.jpg

Elämästä pitää nauttia ja mahdollisuuksiensa mukaan jokainen käyttää omia varojaan. Toisille suurimman nautinnon antaa säästötilillä kasvavat euromäärät ja taloudellinen vapaus. Toisille nautintoa antaa vuosittainen ulkomaanmatka, jota varten säästetään pitkään ja hartaasti. Jotkut panostavat käyttövarojaan itsensä hemmotteluun käyden hierojalla, kampaajalla, kuntosalilla, kosmetologilla. Eikä ole harvinaista sekään, että osa kokee ystävien tapaamisen ravintolassa kaiken rahan arvoiseksi. Minä (ja muutama muukin :D) laitamme liikenevät euromme kodin sisustusjuttuihin. :D Nämä kaikki ovat täysin ok tapoja rahankäytölle, eikä ole yhtä ja ainutta oikeaa tapaa elää ja käyttää rahaa. Ihanaa olisi toki saada tuota kaikkea samaan aikaan, mutta hyvin harvalle se taitaa olla mahdollista. :) Niin kauan kuin ostaminen ei aiheuta rahahuolia eikä vaikuta talouteen negatiivisesti, en näe mitään ongelmaa koko asiassa. En itseni enkä kenenkään muunkaan osalta. Säästäminen on tottakai järkevää ja parasta olisi varmasti se, että jokainen kuukausi siirtäisi puolet törsäämisvaroista säästöön. Näin itse neuvoisin muita, jos minulta neuvoa kysyttäisi. Itse en kuitenkaan aina noudata tuota omaa ohjettani, vaikka kerrytänkin joka kuukausi puskurirahastoani pahan päivän varalle.

N%C3%A4ytt%C3%B6kuva%202013-10-08%20koht

Osa teistä on saattanut lukea blogeista postauksia, joissa käsitellään blogien antamaa kulutushysteeristä kuvaa. Myös designtuotteet vilahtavat näissä teksteissä ja yhteyksissä käsitteenä aika usein. Design mielletään kalliiksi ja monesti sen luullaan kuvastavan pröystäilyä. En edelleenkää kiellä sitä etteikö näin voisi olla, mutta itse en siihen henkilökohtaisesti usko. Jokainen joka omistaa yhdenkin designtuotteen tietää varmasti sen, ettei design-arvolla ole pitemmän päälle kovin suurta merkitystä kuin ehkä omistajalleen. Aina sitä erillistä design-arvoa ei edes ole, vaikka tuote kuinka olisikin designtuote. Ja design ei aina ole kallista. Design on nykyisin hyvin lavea käsitys, siitä paras esimerkki on varmasti Iittala ja Marimekko. Osalle kyseisten merkkien kaikki tuotteet ovat designia (vaikkakin ehkä vain arkidesignia, mutta kuitenkin), osa rajaa design-erittelyn vain muutamiin sisustuspuolen tuotteisiin. Ja sitten on se ryhmä, jonka mielestä design on kaukana sekä Iittalasta että Marimekosta. Itse taidan kuulua tuohon keskimmäiseen ryhmään, esimerkkinä Iittalan sisustustuotteet joita pidän designina, vaikka astiapuolella en osaa ajatella samoin. 

IMG_8232.jpg

Minä arvostan designia. Arvostan suuresti hyvää brändäystä. Arvostan laatua. Arvostan kauneutta. Arvostan käyttömukavuutta. Joissakin design-tuotteissa yhdistyy nuo kaikki arvostamani asiat. Joissakin täysin merkittömissä tai jopa markettiketjujen brändituotteissa yhdistyy nuo kaikki arvostamani asiat. Arvostan monen design-talon tuotteita. Arvostan myös montaa yksittäistä tavaraa, ilman mitään merkkiä. Arvostan itse tehtyä ja tuunattua. Arvostan kierrätettyä. Aina ei saa kaikkea, ei rahalla, ei designilla, eikä edes ilmaiseksi.

Hinta on minulle sivuseikka, jos tuote palvelee minua mahdollisimman monessa itselleni tärkeässä osa-alueessa. Hinta on yleensä aina siellä risut-osiossa, kun mietin jonkin tietyn tavaran plussa- ja miinuspuolia. Kyseessä ei suinkaan tarvitse olla kuin muutaman euron arvoinen tuote, koska ainahan se olisi ihana samaan aikaan sekä saada uutta että säästää kaikki rahat. :) Siksi käytänkin omissa hankinnoissani ruusut ja risut-listaa, jos kyseinen ostoslistalla oleva tarava ei "läpäise seulaani", se ei tule meidän kotiin. :D Näin käy hyvin usein, vaikken niistä täällä blogin puolella kovin usein postaile. 

19.54.07.jpg

Onko design nykyisin kirosana? Ainakin minusta tuntuu nykyisin siltä, että designtuotteen ostaja saa tyhjäpään leiman otsaansa ja voivottelua perään siitä että "voivoi kun ei tuolla Miialla ole ollenkaan omaa makua ja voivoi kun Miia ostaa nyt täyttääkseen tyhjiötä elämässään". Miksi samaa ei ajatella henkilöstä, joka hassaa 150 euroa pieneen tilpehööri-kauppaan? Tai ainakaan hän ei saa samalla tavalla julkista paheksuntaa osakseen. Miksi designtuotteen ostajaa saa nuhdella ja ripittää? Miksi paheksunta, nuhtelu ja ripitys ei ole tarpeellista, jos ostospaikkana on vaikka marketti tai kyläkauppa tavaroineen? Designin ostamista verrataan usein törsäämiseen, kulustushysteriaan, ostomaniaa, ylpeilyyn sekä tyhmyyteen. Miksi designtuotteen ostaminen tarkoittaa sitä, että ostajalla ei ole yhtään mielikuvitusta eikä osaamista esimerkiksi vanhojen tavaroiden tuunaamiseen? Ei kaupan valmistavaroiden ostaminen, olkoon designia tai ei, kerro ihmisen mielikuvituksesta tai sen puutteesta mitään. Eikä design-tavaran ostaminen poissulje luovuutta eikä omaperäisyyttä. Erityisestä tästä aiheesta haluaisin kehitellä teidän kanssa keskustelua, koska minusta moni ihminen tuntuu nykyisin ajattelevan että design on yhtäkuin persoonaton. Minusta tuntuu että varsinkin bloggaajien pitäisi pyrkiä olemaan erittäin omaperäisiä ja suorastaan jopa jo omituisen erikoisia sisustajia, jotta koti ei olisi persoonaton sopulikoti. Itse olen nimittäin sitä mieltä että tavara kuin tavara, designia tai ei. :) Asioiden yhdisteleminen tekee persoonallisen kodin, ei yksittäinen tavara, ei edes itse tehty sellainen. :)

IMG_8733.jpg

Haluaisin myös herätellä postauksellani ajatuksia siitä, miksi persoonallisuus ja siihen pyrkiminen on tavoittelemisen arvoinen asia? Miksi erilaisuutta arvostetaan niin korkealle ja yleistä valtavirtaa tai trendijuttuja karsastetaan? Miksi tälläisiin asioihin kiinnitetään ylipäätään huomiota? Minulle itselleni on hyvin pitkälti se ja sama millaisissa kodeissa ja sisustuksissa muut ihmiset asuvat ja elävät (tarkoittaen etten arvostele kenenkään sisustusta tai ostoksia), tärkeintä on että asujat ovat itse tyytyväisiä asumukseensa. Minua ei toisaalta kiinnosta sekään, onko vastaantulijalla samanlaiset vaatteet ja hiuksetkin kuin minulla. Ajatukseni on: hassu sattuma. :) Ehkä minä olen tässä asiassa se omituinen toisinajattelija, joka en vain ymmärrä erilaisuuden ylenpalttista hehkutusta "samanlaisuudessa" elävien kustannuksella. Me olemme kaikki erilaisia keskenämme, meidän kaikkien kodit ovat erilaisia ja me elämme erilaista elämää erilaisissa tilanteissa ja erilaisten ihmisten ympäröiminä. Toisaalta jos katsoo kauempaa, olemme kaikki hyvin samanlaisia. :) Tästä hyvä esimerkki on yksi ulkomaalainen tuttavani, jonka mielestä kaikki suomalaiset naiset ovat samannäköisiä. :D Me finskit tiedämme että näin ei ole, vai mitä? :D

iIMG_8938.jpg

Minun design-juttuni on valittu harkiten ja tarkoituksenmukaisesti tänne meidän omaan kotiin. Niiden tarkoitus on palvella meitä tavallisina käyttötavaroina, niitä ei palvota eikä ne nouse meidän kotona edes pahemmin esille. Jos katsoo vaikka tuota yläpuolella olevaa kuvaa, niin Hayn uuden aikakauden designpöydät sopivat hyvin klassisemman designin, eli String-hyllyn kanssa. Ja pyöreä halpismaljakko ei näytä yhtään merkittömältä halpikselta. Pöydällä ja String-hyllyllä olevat H&M:n kynttilät ovat täysin samalla viivalla kuin tasolla oleva By Lassenin Kubus-kynttelikkö Rainbow-kynttilöineen. Ne tulevat hyvin toimeen, eikä niiden hintaero edes korostu. Kynttilä kuin kynttilä. Ikean Bestå-taso ei riitele Hayn valkoiseksi maalamani (hox! eikös tämä ole vähän kuin DIY, eli persoonallinen? :D) Hee nojatuolin kanssa, ja Maskun tavalliseen keskivertosohvaan olen enemmän kuin tyytyväinen, vaikka se ei olekaan desigia. :) Designin arvo on omistajansa silmissä ja sydämessä, sitä voi olla paljon, vähän tai ei ollenkaan. Itse en osaa ajatella Artekin Siena-tyynynpäällistä designtuotteena, vaikka sitä se on. Minulle se on vain todella laadukkaasti erittäin paksusta kankaasta tehty karvaa keräämätön tyynynpäällinen, jossa on kiva kuviointi ja meidän kotiin sopiva mustavalkoinen väritys. :)

iIMG_7929.jpg

Sana on vapaa, laittakaahan siis ajatuksia ja mielipiteitä tulemaan! Yritetään kehitellä hyvää keskustelua puolin ja toisin, mikään mielipide ei ole oikeampi tai väärempi kuin toinen. Pyritään kuitenkin pysymään asiallisella tasolla, kuten aina. :) Voimasanoja (lue kirosanoja) sisältäviä kommentteja en julkaise, joten maltti on valttia vaikka tekstini tulistuttaisikin. :)

(Postauksen kuvituksena käytetty kotikuviani, joissa esiintyy designtuotteita laidasta laitaan)