Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Remppapäivä 2. Lisäkotelon rakentamisesta en ehtinyt ottamaan kuvia, mutta lopputulos on tässä. Eli metalliset rangat porattiin kiinni betoniin ja siihen kiinnitettiin oikean kokoisiksi leikatut cyprocin palat.
Katosta leikattiin rälläkällä se jäljelle jäänyt metalliranka irti ja sähköjohdot vedettiin katon sisältä tuonne vasempaan nurkkaan. Alakattoon tehtiin sivuun reikä pöyrösahalla (näkyy valkoisena länttinä, joka kitattu umpeen), jotta remppamies sai kädellä ohjattua sähköjohtoja katon sisällä oikeaan suuntaan. Näin vältyttiin katon auki repimiseltä. Nerokas mies meillä hommissa! 😀
Tässä sähköjohdot odottamassa sähkömiehen jatke-kytkentöjä. Sähkömies kävi jo edellisenä iltana, mutta hänellä ei ollut mukanaan kaikkia tarvittavia osia sähköjohtojen pidentämiseen. Kävi nimittäin ilmi, että kaksi johtoa täytyy yhdistää lenkiksi, jotta saamme jatkossa sähköä myös uuni-seinälle. Sen seinän sähköt kun on jatkettu näistä johdoista jo alunperinkin.
Kotelo täytyi siis jättää yläosastaan auki sähkömiehen käyntiä varten. Remppamies keksikin siihen oivan patentin ja teki meille yläkappaleen valmiiksi pistorasia aukkoineen. Tämä sen vuoksi, että laitoimme päälimmäisen levyn itse ruuveilla paikoilleen sähkötöiden jälkeen. 🙂
Ylemmässä kuvassa näkyy se valmiiksi tehty peitelevy nojaamassa seinään. Tuo oven vieressä oleva röykkiö on se keittiöstä poistettu (ja tikkaina käytetty) laatikosto matkalla hävitykseen.
Sähköhommista en pystynyt räpsimään kuvia, kun pikkuneiti kiukutteli minkä kerkesi. Kotelon sisällä on yksi suljettu rasia, jossa yhdistetyt johdot pidennyksineen. Sähkömiehille maailman arkisimpia juttuja, mutta itselleni ihan hepreaa.
Sitten oli vuorossa pakkelointia kitillä. Remppamies jätti meille Teknoksen kitin ja itse kävimme ostamassa tuubin lisää. Sekään ei riittänyt ja tänään on haettu 3L ämpäri Tikkurilan Presto Kittiä. Alla olevissa kuvissa ensimmäinen kerros kuivumassa.
Toinen kerros pakkelia laitetaan tänään klo 22 alkaen ja huomenna pääsemme maalaamaan. JES! Keksittiin miehen kanssa remppatuoksinassa yht´äkkiä hauska idea, jonka toteutimme ja siitä tulossa huomenna Remontti part 3-postaus. Ja tietysti myös se lopullinen lopputulos kaiken tämän raatamisen jälkeen!
Nautinnollista lauantaita kaikille siellä ruudun takana!
Seuraa myös somessa
Jos saan antaa pienen vinkin, niin tuohon kitattuun kipsilevynkulmaan kannattaa laittaa sellainen rautakauppassa myytävä muovinen kulmalista, jonka voi maalata samalla sävyllä kuin seinä. Tuollainen seinänkulma on nimittäin meilläkin huushollissa ja kappas vaan, siihen ei tarvitse kuin hipaista imurilla, tai ipanan kolauttaa jollain lelulla, niin johan lohkeaa pakkeli ja levy.
kativillina: Ilman muuta saat! =D Me puhuttiin siitä remppamiehen kanssa, mutta päädyttiin jättämään se noin. Mä kopistelin sitä imurilla aika kovin ottein, eikä sille käynyt kuinkaan. 🙂 Tosin lattianrajaan tulee jalkalista 10cm korkea, joten ainakaan imuroinnista ei tule onkelmaa. 🙂
Jopas teillä on siinä pakkelointiurakkaa! Minä tunnun saavan jo näppyjä pakkeloinnista. Uskomatonta, miten avaralta tilat nyt näyttävätkään! Vau! 🙂
Janika: On kyllä urakkaa kerrakseen, mutta mie tykkään näistä loppuvaiheen hommista. 😉 Mietin jo itelleni tästä uutta ammattiakin, sisustus-remontoija… *hih* 🙂
Tämä bloginpito on kyllä mahtava ku saa tänne säilöön juttuja ja kuvia remontista 🙂 …mutten siltikkään vielä laita ommaa blogia pystyyn 😛 Mullaki vielä tunti oottaa, että maali kuivuu ja pääsee maalaan viimistä kerrosta maalia etteisen seiniin 🙂 Pientä pintaremonttia täälläki, siellä hieman isompaa 😀 Mukavaa maalausta huomiselle 🙂 Malttamattomana jo oottelen Part 3:sta 😀
Meän Satu: Yksi syy blogin aloittamiseen oli juurikin tuo päiväkirjamainen muisto omasta sisustushistoriasta. ;)Aloita ihmeessä suljettu blogi, johon ei muut edes pääse. Näin saat talletettua kaikki omat jutut itsellesi ylös. Voithan vaikka myöhemmin sitten laittaa sen julkiseksi, jos siltä tuntuu… =D Siullakin siellä maalausprojekti. Meillä ei viimeisin kittikerros ole vieläkään täysin kovettunut, joten maalaaminen taitaa mennä huomiseen. Ei kumpikaan jakseta miehen kanssa alkaa yöllä maalaushommiin. 🙂
Mie oon semmonen tuuliviiri sisustusasioissa että meillä on osassa huoneita jo 4. maalisävy menossa ja osassa 3. 😀 Asuttu siis reilu 3v VASTA tässä 😀 Aluksi oli hiekka joka kylläki oli vihertävä, sitte tuli beige, joka kylläki hieman punersi, sitte vitivalkonen ja nyt ittesävytetty valkonen 🙂 Minusta on niin mukavaa tehä kaikkea remonttijuttua tai tuunausta silloin ku olkapää antaa tehä 🙂 Omasta blogista sen verran, että olkapäävamma ei anna kirjottaa ko hetken, oon kuitekki aina valokuvannu(oon oikiasti surkia) ennen ja jälkeen kaiken, että ehkä joskus se suljettu blogi tullee, mutta vain ehkä :)Mukavaa maalausta sitte ku pääsette maalaileen 🙂
Meän Satu: Tee valokuvablogi! Eli laitat vaan kuvia, ei tekstiä lainkaan. Kuvat on kuitenkin aina tärkeämmät ja kertovatkin enemmän kuin tuhat sanaa! =D
Hyvältä näyttää, näitä remppakuvia on kiva kattella 🙂 Huoh, teillä onkin ollut kovasti hiomista 🙂 Oon joskus autellu isäntää autonosien hiomisessa ja on ihan rentouttavaa puuhaa (pienissä määrissä :D). Leppoisaa sunnuntaita. Jään odottelemaan part.3 🙂
Villa Harmonia: Meillä suurin hionta työ vielä edessä, kun viimeinenkin kitti kerros kuivahtaa. Yök sitä hienon pölyn määrää mikä siitä hommasta tulee. Part 3 siirtyy huomiselle (maanantai), koska ei päästä vieläkään maalaamaan. Pari kolme tuntia vielä, ennen kuin pinta on täysin kuivahtanut. Plaah.