Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Meidän juhannus alkoi mukavasti. Grillailimme isolla porukalla ja nautimme auringosta. Myöhemmin saimme kuulla, että rakas läheisemme on saanut sydänkohtauksen. Hän taistelee parhaillaan hengestään teho-osastolla ja me emme muuta voi kuin odottaa.
Olen miettinyt paljon elämää ja elämättä jättämistä. Mitä kaikkea on jäänyt tekemättä, vain sen vuoksi että myöhemminkin ehtii. Mitäs jos ei ehdikään? Mitäs jos aika loppuukin kesken?
Minulla oli joskus paljon kaikenlaisia haaveita, jotka vuosien varrella katosivat yksi kerrallaan arjen pyörityksen jalkoihin. Nyt on aika kaivaa ne esiin ja alkaa tavoittelemaan niitä. Yhden suuren unelman olen kuitenkin saavuttanut – oman tyttäreni. Hän on rakkainta koko maailmassa ja hänen vuokseen lentäisin kuuhun ja takaisin.
Nyt ei ole inspiraatiota sisustusjuttujen kirjoitteluun, vaikka sisustaminen minulle rakas ja tärkeä harrastus onkin. Pelonsekaisessa tunnelmassa elämme nyt päivän kerrallaan ja toivomme parasta. Toivoa sentään vielä on ja siitä pidän kynsin hampain kiinni viimeiseen asti ja niin pitkään, että rakkaamme selviää omasta kamppailustaan.
Älä sinäkään enää odota, vaan elä nyt! Tavoittele tähtiä, toteuta unelmiasi ja nauti matkasta… koska muuta meillä ei ole kuin elämän mittainen matka syntymästä kuolemaan.
Seuraa myös somessa
Jaksuja sinne!Läheisenne on kuitenkin hyvässä hoidossa..!Olen juurikin sitä mieltä, että aina täytyy elää täysillä, ei elää ja säästellä jotain varten.
Kamalaa 🙁 Hurjasti voimia teidän perheelle ja rakkaallenne taisteluun!
Halaus <3
<3 Asioilla on aina tapana järjestyä. <3 Voimia raksu.
Ymmärrän fiiliksesi. Samanlainen tilanne täälläkin, erona varmasti sinun tilanteeseesi on se, että osasimme odottaa läheisen terveydentilan huononemista. Voimia teille kovasti!
Voimia ja voimahaleja Miia rakas <3
Jaksamisia sinne. Toivottavasti saatte hyviä uutisia.
Voimia & jaksamista teille <3Tuollaiset yllättävät sairastumiset aina pysäyttävät. Kaksi lapsistani on ollut hengenvaarallisesti sairaana ja ihan tavallista arkea osaan arvostaa nyt erilailla kuin ennen.Toivottavasti läheisenne paranee, varmasti lääkärit tekevät kaikkensa häntä auttaakseen!
<3
Voimia!! Se on totta, että elämästä ei tiedä koskaan. Onko tämä päivä viimeinen? Onko tämä automatka viimeinen? jne. Pitäs nauttia tästä hetkestä ja elää nyt eikä sitten joskus.Itse meinasin menettää isäni keuhkoveritulppaan kun hän oli vasta 48v. Onneksi nykylääketieteen ja fiksun lääkärin isäni porskuttaa edelleen hengissä.
Kiitos kaikille teille ihanille! <3 Saimme ikäviä uutisia… valitettavasti. . :´(
Syvä ja lämmin osanottoni Miia <3 Voimahaleja täältä paljon <3
Voimia ja halauksia täältäkin!
Voi ei voi olla totta : (( ihan kauheen paljon haleja sinne <3
Voi.. Ei voi olla totta : (( ihan älyttömän paljon haleja ja voimia tuleviin päiviin <3
Voi ei :`( Paljon jaksamista ja voimia teille! Aina tosiaan pitäisi muistaa "elää kuin viimeistä päivää" ja arvostaa ihan tavallista perusarkea. Usein sen valitettavasti muistaa vasta sitten, kun jotain kamalaa tapahtuu, kuten esimerkiksi juuri läheisen menetys!Haleja <3
Voimia kauheasti!! Kurja juttu!!! tuollainen vetää matalaksi mielen, elämä on pienestä kiinni. Voimia sinne.
Osaanottoni <3
Osanotto! 🙁 Täällä samoissa ajatuksissa juurikin tuon asioiden ja haaveiden siirtämisestä aina vaan eteenpäin, koskaan ei tiedä milloin aika loppuu-joko oma aika tai läheisen.Täällä juhannus on vietetty sairaalassa oman lapsen vuoksi, ei ensimmäinen kerta mutta aina yhtä yllättävää ja kamalan pelottavaa. Jaksamista!
Osanottoni. Miten sitä aina unohtaakaan ne haaveet ja unelmansa, sitten kun jotain tällaista tapahtuu, ne tulevat mieleen.
Otan osaa suureen suruunne, voimia sinulle ja läheisillesi, iso halaus täältäkin !☁இ
Otan osaa suruun <3 voimia todella paljon teille.
Osanottoni! Paljon paljon voimia! <3
Osanottoni!
Hei vaan. Jotenkin löysin sattumalta blogiisi ja haluan toivoa sinulle voimia surussasi. Meidän suvussa on myös suurta surua juuri nyt, sillä äitini veli, kummisetäni kuoli yllättäen ja hyvin traagisesti muutama viikko sitten. Aika on jotenkin pysähtynyt ja välillä tuntuu, että koko sukumme on täysin lamaantunut siitä, että kaikille läheinen ja rakas ihminen on poissa. Tällaiset tilanteet elämässä laittavat kyllä miettimään väkisinkin omaa elämää ja sitä, kuinka pienestä kaikki voi olla kiinni. Siksi olisikin hyvä osaa elää niin, että nauttisi kaikista elämän hetkistä juuri nyt ja tässä hetkessä.Meillä on hautajaiset edessä tulevana lauantaina ja hiukan jo etukäteen ahdistaa tuo tuleva päivä. Onneksi pidämme hautajaiset ihan vain oman lähisuvun kesken, sillä tunteet ovat varmasti pinnassa.Vielä osanottoni sinulle ja koetetaan vaan elää päivä kerrallaan, kyllä surukin ajan myötä laantuu ja muistot antavat voimaa.