Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Nyt on saatu viimein maalausurakka päätökseen. Luojan kiitos sanon minä. Vaikka neliöitä on vain 80m2, on ihan uskomattoman suuri ja raskas urakka remontoida ja maalata pintoja yksinään, toisin sanoen 2-vuotiaan termiitin auttaessa. Mutta nyt voin kätellä itseäni hyvästä suorituksesta ja todeta että ite tein! 🙂
Mies on samaan aikaan rempannut omaa kohdettaan, joka koki todellisen muodonmuutoksen. Seinä- ja kattopinnat sekä ovet ja ikkunankarmit maalattiin moneen kertaan ja lattiaan asennettiin tumma laminaatti. Kuvailen tämän projektin teille myöhemmin, kun saan sisustettua tuon rempatun tilan. Tässä kuitenkin nämä viimeiset välivaihekuvat oman kodin tuunauksesta.
Sain eilen ripustettua verhotkin jo takaisin olohuoneen ikkunaan ja asensin seinäkaiuttimet paikoilleen. Myös isot peilit nostettiin takaisin paikoilleen jo eilisen aikana. Keittiön verhot ovat vielä mytyssä Kartellin tuolilla ja hieman voin joutua oikomaan niitä ennen ripustusta.
Viimeinen maalattu seinä kuivumassa, kyseessä ulko-oviseinä. Huh huh ja voi voi mikä urakka tämä oli. Kyllähän sen tiesin, että kaikkien seinäpintojen maalaaminen ei ole liian helppo homma purtavaksi, vaikkei se varsinaisesti vaikeaa olisikaan. Silti mielikuva urakasta oli turhan simppeli, toteutus vaati järjettömästi organisointia ja nopeaa reagointia.
Heti kun tyttö istui hetken paikoillaan ja näytti rauhoittumisen merkkejä, oli pakko kiivetä tikkaille sutimaan. Ja kun tyttö meni nukkumaan, ei tullut kuuloonkaan että olisin itse mennyt unten maille, ehei, hiljaa hiljaa hiipien vaan takaisin tikkaille ja sutimaan. 🙂
Edellisestä maalausprojektista, jossa toimin lähinnä katselijana, on kolme vuotta aikaa ja todella vannon tässä nyt julkisesti, etten maalaa ainuttakaan seinää seuraavaan kolmeen vuoteen. Mutta niinkuin sitä sanotaan, aika kultaa muistot, vai miten se oli. 😀
Superia sunnuntaita kaikille!
Seuraa myös somessa
Onnittelut urakan valmiiksi saamisen johdosta! Kaunista tuli, kyllä kannatti! Hih, se menee juurikin noin, että joku "pikku juttu, mikä on hetkessä tehty" venähtääkin useampaan päivään, vaikkei olisi lastakaan jaloissa pyörimässä 😉
-I-: Meillä kaikki "pikkujutut" on viimeaikoina venähtänet parin viikon mittaisiksi. 😉 Vielä olisi tässä muutama pikkujuttu tekemättä, mutta nyt täytyy huilata hetki. Alan olla hieman poikki ja univelkaakin on kertynyt kivasti. 🙂
Tuli kyllä upea! <3 Varmasti ollut iso urakka, en osaa kuvitella, että alkaisin oman 2veeni kanssa maalaamaan koko huushollia. 😀
Jenni: Aikamoisen haukkapalan kyllä ahmaisin, kun aloin huseeraamaan maalaamisen kanssa samalla kun yritän keksiä pikkuneidille jotain "toooosi mielenkiintoista tekemistä". Loppuvaiheessa annoin hänelle jo kattilat ja vispilät kaapista leikkeihin, jotta saisin hänet edes hetkeksi leikkimään itsekseen. Omat lelut vaan on niin tylsiä, että niihin meni mielenkiinto täysin. 🙂
Kyllä nyt kelpaa, upealta näyttää! <3 Ja väri on täydellinen!! 🙂
Padmerine: Kiitoksia! <3 <3<3
Upealle näyttää, kyllä olet ollut ahkerana, ihmettelen miten olet pystynyt Avan kanssa vielä maalaamaankin, pienen lapsen kanssa oleminen on kyllä täysipäiväistä hommaa 🙂 Ihana lopputulos, onnea siis 🙂
tuisku: vaikeeta on ollut tytön kanssa maalata, mutta ihme kyllä onnistuin ihan kohtuu hyvin. 🙂 Maalasin aina yksi seinä kerrallaan ja pakkasin välissä maalivehkeet pois. Keksin tytölle aina jotain uutta kivaa tekemistä, kuten valokuvien katselua, kattiloiden ja pannujen kanssa kokkailua (siis leikisti), piirtämistä, värittämistä, palapelejä… Ja aina kun kiinnostus lopahti niin uusi idea vaan kehiin. Tasan viikko on nyt mennyt olkkari-keittiö-eteinen-alueen maalaamisessa. Ilman tyttöä olisi saanut valmista 1,5-2 päivässä. 😉
Tulipa hieno <3<3 kovan työn oot tehny! nyt saa upeasta lopputuloksesta nauttia! 🙂 Huh, varmasti ollu melkosta hommaa 2-vuotiaan kans 😀 Voin vaan kuvitella jos mä alkaisin maalaamaan seiniä ni siellä ihan varmasti ois kaks pikkuapuria kaverina :DD Kivaa sunnuntaita, ottakaahan nyt rennosti siellä ku urakka on ohi 🙂
J: No viikkohan tässä pensselin päässä vierähti. 🙂 Hieman hitaanpuoleista hommaa touhutiinan kanssa maalata, mutta lopputulos on kaiken vaivan arvoinen. <3 Nyt huilaan pari päivää, enkä tee mitään mitä en "jaksa". 🙂
Eteinenkin raikastui kertaheitolla! Todella hieno 🙂
Satu: Juups, tykkään kovasti ja tuntuu että oltaisi saatu muutama lisäneliö eteiseenkin. 🙂
Onnittelut urakan loppuunsaamisesta! Hyvältä näyttää lopputulos, tuo sävy on kyllä upea. 🙂
Ginger: Kiitoksia! <3 <3 <3 Huh, lopputulos on tosiaankin vaivan arvoinen! <3 🙂
Wau! Tuli kyllä todella upeat seinät! :)) Miehellenikin niitä näyttelin ja vinkkailin 😉 Mieletön suoritus, JESH!
Piia: Kiitos kaunis! <3 Mitäs mies tykkäsi?? Oliko liian pliisu? 😉 X487 väri on tosi pehmeä ja rauhottava ja monipuolinen. 😉
Onnittelut ahkeroinnista 🙂 Moni ei samaan pystyis 2-vuotiaan kera ! Oikeen kauniilta näyttää lopputulos ♥
Riitta: Aika hurja haaste oli kyllä lähteä maalaamaan 2-vuotiaan läsnäollessa, mutta onneksi siitä selvittiin. 🙂 Tyttö auttoi muutaman kerran pohjamaalin kanssa ja telasi seinää ihan innoissaan, mutta antoi onneksi märän maalin olla rauhassa. vain pari kertaa piti korottaa ääntä ja kieltää menemästä lähmimään märkää seinää. 🙂
Huikea urakka 🙂 Lopputuloskin näyttää hyvältä!
Miina: Huh, kyllä vaan. Onneksi se on nyt OHI!!! 🙂 Ja kiitoksia! <3 <3
Tosi hyvä tuli, tykkään! Ja kuten edellä jo mainittiinkin, eteinen näyttää raikkaammalta. 🙂
Irina: kiitoksia myös sinulle! <3 Tykkään itsekkin tosi paljon. Erinomainen sävy. 🙂
On se vain hieno väri! Ihana lopputulos! Onko teillä muuten tuulikaappi tuossa eteisessä, kun tuo ovi näyttää väliovelta. Mitä teillä siellä on? 🙂
kirpparikeiju: Sen välioven takana on suoraan ulko-ovi, eli ei ole tuulikaappia lainkaan. 🙂
Uskon, että oli raskasta! 🙂 Mutta lopputulos on hieno, joten siitä saakin ihan luvan perästä olla ylpeä! 😀
H: Oli kyllä, mutta en kadu. Vaivan arvoinen projekti ja lopputulos on mielestäni huippuonnistunut. 🙂
Sä oot super. <3Tajuton suoritus, mutta kyllä kannatti… :)Arvaas odottelenko jo ihania sisustuspostauksia? 😀 No ei, nyt lepäilette ja nautitte valmiista seinistä. Ihanaa!!!!! 🙂
Image: Tänään jo ilmestyi pari postausta, joissa näkyy hieman paremmin meidän uusi lookki. 🙂 Ja lisää pukkaa sitä mukaa, kun saan paikkoja kuntoon. 🙂
Nyt vasta ehdin lukemaan sun postauksia taaksepäinkin. Huh, olet sä kyllä aikamoinen! 🙂 Ihan mieletön suoritus, syystäkin saat olla ylpeä – erittäin hyvältä näyttää!! Ja nyt se suti pois kädestä seuraavan kolmen vuoden ajaksi… 😀
Mia: Viimeiset kolme viikkoa on ollut kyllä sellaista haipakkaa, että apuva kääk. 🙂 Onneksi uurastus on ohi ja koti alkaa pikkhiljaa olemaan kunnossa. Kerkesinkin jo kyllästymään siihen "sotatanteretta" muistuttavaan näkyyn, joka meillä pahimmillaan vallitsi jokaisessa huoneessa yhtäaikaa. :)Ja yes Ma ám, en maalaa ainuttakaan seinää seuraavaan kolmeen vuoteen! =D
Sä oot kyllä superleidi. Mulla on pelkkä saunan sävytys ja sekin tuntuu aivan ylivoimaiselta vaikka mies on lomalla ja viihdyttää lapsia 🙂
Isot peilit seinällä on kyllä hyvännäköiset, vähän niinkuin isot ikkunat.