Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Aurinko paistaa hetkittäin niin kirkkaasti ja lämmitää jo vähäsen. Sieltä se kevät koittaa pikkuhiljaa, maaliskuutakin jo elellään.
Valmiina trenssikeleihin
Trenssi- ja ballerinailmoja odottelen jo innolla ja päätinkin alkaa tekemään vaatehuoltoa jo tässä vaiheessa. Nahkasaappaat on puhdistettu ja suojattu, ja ne saavat mennä talviteloille säilytykseen. Kurakelit mennä viipotan kumisaappaissa, kunnes on tarpeeksi lämmintä kiskaista jalkaan tennarit.
Mangon luottotrenssini ovatkin mainiossa kunnossa, yhden napin vain jouduin kiristämään uudella ompeleella ja tarraharjasin karvat ja nöyhdät pois. Ikkunasta kun katselee ulos, niin voisin kuvitella aivan hyvin pärjääväni jo pelkällä trenssillä. Toista onkin sitten kun astuu ulos oikeasti, kylmä viima tuntuu luissa ja ytimissä asti. Tulisipa se kevät vähän nopeammin.
Vaatehankintoja kevättä varten
Vaatehankintoja pitäisi ostolakosta huolimatta muutamia tehdä ennen kunnon kevättä. Valkoisia trikoopaitoja en ole saanut vieläkään ostettua ja niille alkaa olla kohta jo huutava tarve. Edelliset trikoopaidat taisin ostaa viime kesänä, nekin teepaita-mallisia.
Onneksi on ruokasooda, jolla valkaista kulahtaneen nuhjuistuneet valkoiset vaatteet ja Vanishin valkaiseva tahranpoistoaine vie mennessään jopa currysta värjääntyneet läiskät. Sottasin nimittäin eilen ruoan kanssa aika ruhtinaallisesti ja parhaimman paitani rinnuksessa on nyt abstrakti kanankoiven kuva. 🙂
Visualistin tunnustuksia työelämästä
En muista olenko teille kertonut, todennäköisesti olen jonkin tunnustus-paljastushaasteen ohessa, mutta olen koko ikäni työskennellyt pääasiallisesti muodin parissa. Muutamia vaateketjuja olen vuosien varrella läpi käynyt ja kovasti työtäni rakastan.
Varsinkin somistajan / visualistin työt ja myymälän visuaalisesta ilmeestä sekä konseptista huolehtiminen ovat olleet unelmahommaa. Olin kyllä hyvin ehtiväinen ja työtehtäviini kuului kaikenlaista muutakin työnsarkaa myyntityöstä ja asiakaspalvelusta paperin pyöritykseen ja sainkin liikanimen ”jokapaikan höylä”, jota ylpeästi kannoin. 🙂
Uusia ja vanhoja työmahdollisuuksia
Nyt minulle tarjoutuikin mahdollisuus jatkaa tämän saman alan työtä uudenlaisessa paikassa, josta aikoinaan mammalomallekin jäin. Enkä tiedä mitä tehdä. Olin jo suunnitellut tämän vuoden työkuviot ja sisustusopinnot, mutta veri vetäisi takaisin myös muodin pariin. Vaikka sisustus onkin se rakkaampi asia, on muodin ja usein vaihtuvien mallistojen kanssa puuhastelu aivan ihanaa, antoisaa ja vaihtelevaa työtä.
Mitenkä sitä elämä tekeekään välillä tällaisia käännöksiä, kun ensin saat kuulla että vanhaa työpaikkaa ei enää ole ja ehdit jo etsimään toisia vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Sitten yllättäen tuleekin vastaan sellainen mahdollisuus, mistä ei tahtoisi kieltäytyä mutta jota ei voi oikein yhdistää sisustusopintoihin. Aikaa on liian vähän vuorokaudessa, jotta voisi tehdä kaikkea kivaa. Onneksi on kaksi viikkoa aikaa miettiä ja pähkäillä tätä dilemmaa.
Molemmat ovat ihania mutta kaikkea ei voi saada
Yksi parhaista puolista vaatealalla työskentelystä on se, kun pääsee hypistelemään ja hipelöimään ihania uusia tuotteita. Ja siivousfriikkinä myymälän ylläpitotehtävätkin ovat minulle mieluisia ja mukavaa touhuamista muun viipotuksen ohessa.
Tällaisia aurinkoisen päivän mietteitä tänään – mitähän sitä nyt sitten omalta elämältä eniten toivoisikaan ja millaisella aikataululla. Vähän kuin valitsisi turkoosin ja vaaleanpunaisen kausivärin väliltä – molemmat ovat täydellisen ihania, mutta kumman valita, kun molempia ei voi saada…
Aurinkoista perjantaita kaikille ja ihanaa tulevaa viikonloppua!
Seuraa myös somessa
Ite opiskelen koulussa, jossa sisustus ja vaatetuspuoli on samassa. Se on melkoisen kätevää ;> Itse haaveilen ajoittain molempien alojen hommista!:>
Kkiira: Tuo kuullostaakin tosi näppärältä. 🙂 Aina sitten filliksen mukaan käyt kuikuilemassa mitä toisella puolella tehhään. 😀
Se on kyllä tosi hauskaa! Ja tätä ammattia ei voi saada kuin yhdeltä paikkakunnalta koko suomesta ;> Et ihan uus juttu tämmönen yhdistäminen!
Kkiira: Kuullostaa niin kivalta. 🙂 Sinulla on loistava tuuri kun olet päässyt noin monipuoliseen ammattiin opiskelemaan. Olen ihan kateudesta punainen. 😀
Voi, kuulostaa aika ihanalta dilemmalta! Nautinnollista pohdinta-aikaa siis tiedossa siellä 🙂
Teija: Ihan hyvä että vaihtoehtoja on, mutta onhan tämä vähän raastavaakin kun jo kerkesin suunnittelemaan tulevan vuoden valmiiksi sisustuskoulun ja muiden juttujen kannalta. 🙂
UUUH, no onneksi sinulla on aikaa miettiä!! Kuuntele sydäntäsi ♥ ♥
Love: Onneksi on, kaksi viikkoa ei kyllä riitä mihinkään. Plaaah. 🙂
Moikka, kiinnostaisi että mikä sinä virallisesti koulutukseltasi olet? :)<br />
Ella: Meikkaaja-maskeeraja ja parturikampaaja on virallisimmat. 😀 Alan töitä en tosin ole tehnyt koskaan päätoimisesti. 😀
Miten sulla oli työpaikka menny alta mammaloman aikana?
nuppu: YT:t puskivat päälle ja toimipiste lakkautettiin. Siinä samassa meni sitten omakin työpaikka minne palata. :/ Mutta onni onnettomuudessa, sillä vaihtoehtoja on nyt jo pää pullolaan. 😀
Kuulostaa kyllä aika ihanalta 🙂
-heinie-: Hirmuinen vatvominen kyllä kahden vaiheilla. 🙂 Sisustussuunnittelu ja koulutus olisi kyllä ihana saada viimein käyntiin kun elämä eletään vain kerran. Mutta,mutta, mutta…. ääh. 🙂 Toivottavasti kahdessa viikossa ehdin tekemään päätöksiä. 😀
Tsemppiä pohdintoihin!
Moikka! <br />
<br />
Onpa kutkuttava, mutta toisaalta haastava tilanne. Paljon helpompaa olisi, jos ei olisi kuin yksi vaihtoehto tai toinen niistä olisi selkeästi parempi ;). Joka tapauksessa on hienoa, että olet saanut ko. tarjouksen ja sinulla on urasi suhteen vaihtoehtoja!<br />
<br />
Joskus on neuvottu vaikeiden päätösten edessä listaamaan vaihtoehtojen plussia ja miinuksia. Onko tärkeämpää turvallisuus (säännölliset tulot) vai pitkäaikaisen unelman toteuttaminen (sisustusalan opinnot)? Joku toinen on puolestaan neuvonut tiukan paikan tullen miettimään, mitä itse sanoisit vastaavassa tilanteessa olevalle läheisellesi ja toimimaan/pohtimaan asiaa sen mukaan. Omaan intuitioon kannattaa kuitenkin aina luottaa ;). <br />
<br />
Tsemppiä pohdintaan! <br />
<br />
t. Lukija
Eliisa: Olisi kyllä niin helppoa kun vaihtoehtoina olisi hyvä ja huono. 😀 Mutta ei, tässä painii vaakakupissa kaksi yhtä hyvää ja täysin erilaista vaihtoehtoa enkä ole vieläkään kallistunut kumpaakaan enempää kuin toiseen. Olen tuota hyvät ja huonot puolet -listausta tehnyt, molempia molemmissa saman verran. 😀 Se mikä toisessa on hyvää on toisessa huonoa ja päinvastoin. Apuva. 🙂
Mun on suorastaan pakko osallistua keskusteluun, tulin juuri ruotsin uusinnasta.<br />
Mammikselle kun jäin, reilu 4 v sitten, alkoi välittömästi yt-neuvottelut ja ne vaan jatkuu ja jatkuu. Työni, jota olen tehnyt… todella kauan oli aikoinaan kovasti rakastama ja kuvittelin vaaleanpunaisine hetkineni että jäisin siitä joskus eläkkeelle. En kuvittele enää.<br />
<br />
Mammiksen jälkeen hain AMK.hon pari krt, tokalla kerralla pääsin sisään ja nyt on opintoja takana 1,5 v. Ja voin sanoa ei ole helppoa. Yhdistää perhe, lapsen päiväkoti, josta mä tietenkin vedän päävastuuta ja sitten koulu lukuisine ryhmätöineen, palautettavine yksilötehtävineen, mielettömine koeruuhkineen, ei kukaan voi mua kadehtia. Kiva tämän ikäisenä on opiskella asioita, joita tietää ettei tule ikinä tarvitsemaan, mutta ko aineet kuuluu pakollisiin. Työelämässä sana joustavuus on aina 1 tärkeimmistä asioista ja joutuu jatkuvasti tekemisiin opettajien kanssa, joiden joustuprosentti on 0. Vielä kerran, ei ole helppoa.<br />
<br />
Mä luulen että sun pitäis nyt ekaks jutella muutaman ihmisen kanssa, jotka tekevät ko ammattia. Sisustuspuolen ammattilaisille on hyvinkin arvokkaita kouluja tarjolla ja paperilla valmiita ihmisiä valmistuu jatkuvasti. Miten työtilanne on ? Kuinka hyvä täytyy olla että oikeesti menestyy ? Itsensä myyminen ei ole kaikille meille helppoa, itse en voisi siinä ammatissa todellakaan olla. Joku voi vaan pyytää vinkkejä ja sä teet duunin ja toinen kopioi puoli-ilmaiseksi kaiken jne. <br />
<br />
Joskus näin jonkun tv-julkkiksen, olisko ollut Teuvon tulot tyyliin seiskassa ( voi olla väärä ihminen, luult oikea lehti, tuskin toinen lehti moisia julkaiseekaa ) ja ne ei oikeesti ollut häppösiä. Teuvo on oikeesti todella hyvä työssään, taatusti saa paljon asiakkaita pelkästään sen takia että on julkisuudessa. Siis häppösiä ja häppäsiä, mutta ei mitään loistaviakaan. Teuvon palkkatasolle ei oikeesti joka tyttö pääsekään.<br />
<br />
Suomessa on ihan mieletön asia kuin aikuisopiskelutuki, joka on mahdollistanut että mä olen voinut olla koulussa. Lisäksi on olemassa opintovapaa, jota työntantajan on pakko myöntää.<br />
<br />
Mä itse suosittelen sulle ekaks sellaista että juttelet vähän enemmän suunnittelijoiden kanssa, heidän uran alusta ja realisista tuloista. Sitten kun tulet järkiin, palaat töihin ja teet työtä mistä tykkäät ja jos vielä haluat mennä opiskelemaan, haet opintovapaata. Sitä voidaan myöntää 2 x, esim mun kollega teki niin että haki syksystä kevääseen, tuli kesäksi kesätöihin ja taas syksystä kevääseen oli opiskelemassa ja sai opinnot päätökseen. <br />
<br />
Opiskelu ei ole helppoa ja se vaatii perheeltä tosi paljon hyvin pitkältä ajalta. Itselläni on opinnot siinä vaiheessa että yritän saada paperit ulos vuoden loppuun mennessä, kesän yritän tehdä opinnäytetyötä ja syksyllä pakolliset harjoittelut. Saa nähdä miten akan käy.
Lanttuleikkuri: No huh, ei ole turhan helppoa sinulla kaiken pyörityksen keskellä. ♥ ♥ ♥ Nostan sinulle hattua todellakin, uuttera saa tosiaan olla että jaksaa ja saa kaiken tehtyä sovitussa aikataulussa. Vähän jännittää miten jaksan itse jos samanlaiseen oravanpyörään syöksyn. :)<br />
<br />
Olen jutellut muutamien sisustussuunnittelijoiden kanssa ja tiedän aika hyvin millainen työnsarka on vastassa valmistumisen jälkeen. Olen onneksi inhorealisti ja tiedostan jo etukäteen että kun paperit on kourassa alkaa vasta silloin se todellinen raataminen. 🙂 Opiskelulla tietysti tähtään työhön, mutta olen niin monia vuosia haaveillut sisustussuunnittelijan ammattista että jo opiskelu on itselleni iso harppaus lähemmäs unelmiani. Sen olen oppinut, että elämä on lyhyt ja se täytyy elää mahdollisuuksien mukaan omia haaveita ja unelmia tavoitellen. Siksi osa-aikatyöllä ja opiskelulla on itselleni enemmän paino- ja tunnearvoa kuin ns. normaalilla työllä jota olen jo vuosia tehnyt. <br />
<br />
Palkkapussi onkin sitten se suuri tekijä, samoin työaika. Jos otan vastaan tämän minulle tarjotun pestin, saan sen seurauksena lähes säännöllisen 8-16 työajan joka on tytön vuoksi ehdottomasti parempi vaihtoehto, jo ihan arjen ja päiväkotijuttujenkin osalta. Äiti olisi aina illat kotona ja läsnä, rutiinit samat viikosta toiseen. Kaipaan jonkin verran tälläistä tasapainoista ja tylsää, aikataulutettua ja yllätyksentö arkea nimittäin. Ja palkka on ihan hyvä, huomattavasti suurempi kuin osa-aikatyöllä ja opiskelulla saisi. <br />
<br />
Opiskelussa ja osa-aikatyössä on taas sitten plussana se, että saisin tehdä itselleni mielekästä hommaa, kehittyä rakastamassani asiassa ja saisin lopulta mahdollisuuden tehdä unelmatyötäni, edes satunnaisesti. 🙂 Plaah, valitako nyt sitten koko perheen etua ajatellen perusduunia (joka sekin olisi ihanaa ja tykkään siitä työnä kovasti) vai lähteä toteuttamaan omia unelmia, viimeinkin. <br />
<br />
Hetkittäin tuntuu jopa ahdistavalta, että olenko liian itsekäs? Miksi pitäisi perheen kustannuksella opiskella mitään yms. Mutta sitten ajattelen, että onhan minullakin elämä elettävänä ja koska vuosia ei loputtomiin ole niin miksen jo nyt repäisisi ja hyppäisi paria askelta lähemmäs omaa unelmaa… On vaikeaa….. :)<br />
<br />
Onneksi on vielä aikaa vatvoa tätä asiaa perinpohjin, vaikka tiedänkin että teen päätöksen lopulta summan mutikassa viimeiselle sekunnilla. 🙂
Ohh onpas siulla mielenkiintoiset valintahetket nyt. Auttaisiko valinnassasi tällaiset kysymykset, kuin että kumpi veisi sinua eteenpäin enemmän elämässäsi, lähemmäksi omia haaveitasi ja toiveitasi, kumpi olisi pitkälle tulevaisuuteen ajateltuna kantavampi vaihtoehto? Itse jouduin joskus vähän samaantyyppisen valinnan eteen joskus. Kuuntelin sydäntäni ♥ Kyllä se ratkaisu löytyy, siun päättäväisyydellä onnistuu kaikki 🙂 tsemp tsemp ***<br />
Uskon, että mitä vain päätät, se vie uusiin mahdollisuuksiin. <br />
Kivaa perjantai-iltaa siulle!! ♥ ♥
Soili: No niin on. 🙂 Ja kun piti valinnat jo olla tehtynä ja nokka kohti uusia tuulia… Sitten takavasemmalta tuleekin tälläinen vaihtoehto, että saisin säännöllisen työajan ja ihan kivan palkan. Ja kivan työn. Ja kivat työkaveritkin vielä. 🙂 Ei tässä hullua hurskaammaksi kyllä tule, ja vedän varmaan pitkää tikkua sitten kun valinta on pakko tehdä. 😀
Hienoja mahdollisuuksia , valitset vain sen parhaimman vaihtoehdon sinulle ♥<br />
Aurinkoista viikonloppua!
t: Hihhiii, vaikeaa on. :)<br />
<br />
Minulle henkilökohtaisesti olisi parempi mennä opiskelemaan sisustusta, mutta perheenäitinä olisi parasta vastaanottaa hyväpalkkainen kiva työ jossa säännöllinen työaikakin vielä. Valitse nyt näistä sitten parempi paras vaihtoehto? 🙂
Tsemppiä! ♥ Molemmat niin hyviä vaihtoehtoja.=)<br />
<br />
Minäkin suoritin pari vuotta sitten aikuiskoulutuskeskuksessa sisustajan-opinnot. Se ei ollut ammattitutkinto vaan jatkokoulutus, mutta paljon siellä oppi kaikenlaista sisustamisesta ja muutamia suunnitelmia olen tehnytkin. Mutta haluaisin vielä joskus opiskella lisää sisustamista ja yrittäjyys käy aina välillä mielessä. Unelmiaanhan pitäisi aina tavoitella, mutta perheenäitinä ymmärrän myös tuon toisen vaihtoehdon. Vaikea valinta, kun on vain hyviä vaihtoehtoja.=)
Kumman valitsit?
Eliisa: Tylsästi ja turvallisesti työn. 🙂 Sisustusopintoja katson syksyllä uudestaan, en usko että ehdin suorittamaan kaikkea samanaikaisesti, joten ajattelin sisustuksen osalta opiskella kurssimuotoisesti oman ajan puitteissa. Siitä ei virallista tutkintoa tietenkään saa, mutta valmentaa hyvin tulevaa opinahjoa varten joka siirtyneen vuodella eteenpäin. 🙂
Ok, varmasti hyvä näin!
Kumman valitsit`?