Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Laskeskelin mielessäni että tuleva norsunluunvalkoinen Kalklitir-kalkkimaali on makuuhuoneen kuudes itse maalattu seinävariaatio kahdeksan vuoden aikana, mitä olen tässä asustellut. Mikäli kalkkimaalaus onnistuu odotetusti, se saa myös jäädä todennäköisesti viimeiseksi operaatioksi makuuhuoneen osalta.
Tikkurila K488
Kun muutimme tähän, oli kyseisen huoneen päätyseinä kirkkaan limenvihreä edellisen asukkaan jäljiltä ja sen maalasimme heti ensitöiksemme valkoiseksi. Valkoisella seinällä mentiin vuosia eteenpäin, kunnes raskaushöyryissäni rakastuin vuonna 2009 sinertävän harmaaseen K488-sävyyn ja se määritteli kodin väritystä seuraavat kolme vuotta.
Tikkurila X487 Laasti
Siniharmaan jälkeen innostuin pehmeästä greigestä, joka olikin valkoiseen yhdistettynä täydellinen valinta silloiseen sisustussuuntaukseeni. Värinvaihtoprosessin yhteydessä huoneet vaihtoivat paikkaa ja entisestä makuuhuoneesta tuli tytön huone. Greigeissä seinissä seikkaili Aarnion Ponyt, jotka ihana Jenni tuli meille maalaamaan.
Tikkurila Tunto Hieno ja Taika hopealasyyri
Vajaata vuotta myöhemmin makuuhuone palasi oikealle paikalleen ja Ponyt päällemaalattiin Tikkurilan Tunto Hieno -stuktuurimaalilla. Tuntopinnan päälle keksin sutia Taika-lasyyrimaalia, joka tekikin makuhuoneesta ylellisen ja juhlavan. Tämä oli hauska kokeilu ja sopivasti erilainen entisiin seinämaaleihin verrattuna. Aikansa kutakin, eikä pitkään kestänyt kun seinät saivat valkoisen maalin pintaansa.
Tikkurila F497 Paperi
Struktuurit ja lasyyrit päällemaalasin paperinvalkoisella sävyllä F497. Tämä maaliprosessi venyi ja vanui ikuisuuden, koska maalasin seinät osissa. Vasta viime syksynä sain aikaiseksi maalata ikkunaseinät valkoisella, siihen asti ne olivat greiget vaikka huoneen muu sisustus oli kauniin valkoista.
Illalla aloitan seinien maalaamisen ja villinä veikkauksena uskallan povata, että ne jäävät tämän huoneen osalta viimeisiksi maalikerroksiksi. Ainakaan pariin vuoteen en halua koskea kyseiseen huoneeseen ja mistäs sen tietää vaikka tulevaisuus toisi tullessaan uudet asuinneliöt. Tulevaisuuden optiot ovat auki ja olen avoin muutoksille, vaikken niitä tähän hetkeen kaipaakaan.
Ompas tänään synkeä päivä. Taivaalta sataa räntää ja sumu leijuu talojen yllä. Oma fiilikseni on silti aika hyvä, johtuen onnistuneesta kattomaalauksestani ja siitä etten malta odotella illalla alkavaa seinämaalailua. Kohta on jo valmista ja pääsen sisustelemaan kalusteetkin paikoilleen. Tuntuu että tämä remppa olisi kestänyt jo viikkoja, vaikka se alkoi vasta viime viikonloppuna. Sängystä käsin on kyllä aika kiva katsella telkkaria, nyt kun se on olohuoneen puolella. 😀
Palaillaan illemmalla!
Seuraa myös somessa
Sä oot kyllä ollut nopea liikkeissäsi! 🙂 <br />
<br />
Mä aloin muistaakseni lukea blogiasi tuon Gant-tähtivillityksen aikana…silloin seinätkin taisivat olla vielä harmaat. Paljon on muutamaan vuoteen mahtunut! Itse olen hiukan maltillisempi käänteissäni, mutta tykkään itsekin vaihtelusta ja uudistuvasta ilmeestä. Tutkin itse juuri tuota Tikkurilan valkoisten maalien sävykarttaa miettien minkä niistä olkkariimme kesän rempan yhteydessä valitsen. Paperi on kyllä kiva sävy!
Blondi: Gant-villityksestä tuntuu olevan niin tajuttoman kauan. 😀 Silloin mentiin tuolla K488-sävyllä ja muistan miten vaikea siihen oli löytää sopivan sävyisiä harmaita tekstiilejä. :)<br />
<br />
Itse tykkään paperin sävystä, se on sellainen perusvalkoinen. Sopivan kirkas, muttei liian puhtoinen, eikä se taita harmaaseen sen enempää kuin kermaankaan. Siihen on helppo yhdistellä muita valkoisia, kun sävyerot pysyy maltillisina. Lumi olisi ihan unelma, mutta se on niin räiskyvän valkoinen että kalusteet näyttäisivät vanhoilta ja likaisilta, ja taitetun valkoiset tekstiilit ehkä myös. Tsemppiä remppailuun! ♥
Tuo viimeinen kuva oli paras ja harmonisin. Oli kuin sisustuslehdestä. Tuossa huomaa että sisustussilmä harjaantuu ja oma tyyli löytyy vähitellen kun vain on kärsivällinen. Jotkut muutokset on pakko käydä läpi huomatakseen että tämä ei ollut se oma juttu.
Hannele: minäkin tykkään eniten vikasta kuvakollasista, onneksi lähdin korjaamaan sisustusta takaisin vuoden 2008 ja 2009 alkuvuoden tyyliin. Nyt kun miettii niin hölmöä oli kokeilla noin montaa erilaista tyyliä ja väriä tajutakseen että perusvalkoinen on se mikä itselleni parhaiten sopii. 😀 Olen samaa mieltä, että joskus on kokeiltava asioita oppiakseen uutta ja tullakseen sinuiksi asioiden kanssa. Ja onneksi sisustus ei ole kovin vakava asia, ei haittaa vaikka tulisi hösättyä maalien ja tavaroiden kanssa enemmän kuin olisi tarpeen. 😀
Paljon on kyllä muutoksia tapahtunut! 😀 Itse aloin seuraamaan blogiasi vasta viime loppusyksystä joten ihan tietoinen en ollutkaan muutosten määrästä. Ei ole tullut selailtuakaan postauksia taaksepäin kun tiesin että aikaisempi sisustuksesi ei ollut ihan minun makuuni. Paljon olet kyllä saanut aikaan muutamien vuosien aikana, ei voi muuta kuin ihailla! 🙂 <br />
Meillä edelleen seinät odottaa ensimmäistä uutta maalikerrostaan, 1,5vuotta sitten tähän muutettiin 😀 Mutta nyt keväällä olis meilläkin tarkoitus pistää töpinäksi, vihdoin!
Hani P: Isoja muutoksia on tehty ja se kultainen ideajyvänen on löytynyt, onneksi. 🙂 Ilman kokeilujani en olisi läheskään niin varma omasta tyylistäni ja vaikka aikaa ja rahaa paloikin remppaillessa, olen ihan kiitollinen siitä että seurasin vaistojani rohkeasti. Ja vielä kiitollisempi olen siitä että uskalsin tehdä radikaalin päätöksen ja muuttaa sisustukseni takaisin valkoiseen lookkiin, vaikka sainkin tosi paljon paheksuntaa siitä. 😀 <br />
<br />
Tsemppiä keväiseen remppailuun! ♥ ♥ Raskastahan se on, mutta niin palkitsevaa että valmista huonetta katsellessa unohtuu se raataminen, selkäsärky ja vaiva mitä on sen eteen nähnyt. 🙂
Hyvännäköisiä ovat huoneen kaikki asut olleet. Me ollaan asuttu meidän nykyisessä kodissa vuodesta 2005 eikä yhdenkään seinän väri ole muuttunut kertaakaan muuton jälkeen 🙂 Tai no itse asiassa maalattiinhan kirjastohuoneen seinä, mutta sekin kuului oikeastan vielä siihen rakentamisvaiheen alkuperäiseen sisustukseen.
Tanja: Mie en ollut maalaillut yhdenkään kodin seiniä ennen tähän kotiin muuttaessa, mutta tämä koti vaati jo sisäänmuuttaessa pientä puurtamista vaaleankeltaisen ja limenvihreän seinän peittämiseksi joten siitä se rohkaistuminen sitten lähti. 🙂 Ja kun huomasin miten helppo keino on maaleilla freesata koko kodin ulkonäkö, innostuin tosi paljon ja seinät on sen jälkeen saaneet rempseästi kokea värivaihdoksia. 😀 Hihiii. 🙂
Olen seurannut blogiasi jo jonkun aikaa ja nyt ajattelin kommentoida ja kysyä sen verta, että jäikö tuosta Tikkurilan struktuurimaalista seinä karheaksi? Eli maalasitko päälle vaan uuden sävyn. Meillä on makkarin päätyseinä Tunto-maalilla käsitelty, mutta sävy ei enää miellytä..
Riina: Jäi karheaksi. En hionut sitä ollenkaan, koska halusin että seinässä on sellainen raakapinnan omainen betoninen tuntu. Nytkään en sitä hio, vaan sudin illalla ensimmäisen Kalklitir-kerroksen suoraan valkoisen maalin päälle pintakuviointia mukaillen. Seinissä on sellaisia "sattumia", eli laajoja viuhkamaisia kohoumia pensselin vetojen ääriviivojen mukaan. Minä tykkään tosi paljon. 🙂
HEI, tämä ei nyt liity postauksen aiheeseen mitenkään, mutta<br />
olisko sulla (tai jollakin lukijoista) vinkkiä hyvistä, MUHKEISTA sisätyynyistä 50×50 cm kokoisiin tyynyliinoihin? Meillä on sohvalla H&M:n sisätyynyt, ja menevät heti käytössä littanoiksi 🙁
Minä tilaan Vepsäläisestä sisustustyynyt, sieltä saa muistaakseni kahdessa koossa untuvatyynyjä, jotka ovat ihanan pulleita kun vähän pöyhii. Meillä on kyllä vaan isompia, oisko 70 x 70 cm, mutta tosiaan pienempääkin sieltä saa. Myös Eurokangas myy sisustustyynyjen sisuksia, olen huomannut.
Mä olen käyttänyt 50×50 päällisen sisässä 50x60cm untuva/höyhentyynyä (kyljellään nukkujan eli ei mitään kovin lituiskaista). Hyvin toimii!
saparo: Minulla on osa tyynyistä Casa Stockmann-merkkisiä höyhentäytteisiä sisätyynyjä ja ne on tosi muhkeita. Paljon kuohkeampia kuin H&M ja minulla on vanhimmat Casa sisätyynyt jo kuutisen vuotta vanhojakin. :)<br />
<br />
Tuo on myös hyvä vinkki minkä Pomplemousse antoi, eli 50x60cm tyyny. Siitä saa muhkean, mutta silti sopivasti sisään mahtuvan. 🙂
Tanja: Vepsäläisen sisätyynyjä en ole itse kokeillut, mutta täytyykin seuraavalla myymälävisiitillä käydä hypistelemässä niitä. Kiitos vinkistäsi! ♥
Pomplemousse: Loistava niksi, itsekin olen pariin otteeseen tuota kokeillut ja hyvin toimii. 🙂
Niin ihania muutoksia, eniten olen tykännyt tuosta laastin väristä, siitä tuli niin lämmin ja kotoinen olo 🙂
Heli: Laasti on todella kaunis ja pehmoinen sävy, ehdottomasti oma lempparini harmaansävyistä. ♥ ♥ ♥