Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Nyt täytyy myöntää, että aliarvioin tavaroiden määrän, joka oli makuuhuoneen kiintokaapeissa. Niiden piti mahtua olemassa oleviin Ikean Bestå-kaappeihin, mutta totuus on se, että eihän ne mahdu millään. Nyt tavarat ja vaatteet on ängettyinä vinksin vonksin minne sattuu, enkä edes muista enää missä mikäkin on. Olkoon tämä postaus muistutus itselleni seuraavaa kertaa varten, että ensin ostetaan uusi kaappi, ennen kuin puretaan vanha pois! 🙂
Kaikkea sekaisin astioista työkaluihin.
Kasseja, kaukosäätimiä, kirjoja ja kynttilöitä… silmiä alkaa jo särkeä. 🙂
Lakanat, lautapelit ja lasi viiniä kenties? Kaikki löytyy samasta paikasta.
Leffat sentään ovat omassa rauhassaan ja järjestyksessä.
Lamppuja ja kitaroita kaapin päällä, kun muualle eivät mahtuneet.
Vielä yksi kitara, joka on piilossa lapselta kaapin nurkassa.
Vaatekaapin vasemmalla puolella takkien väleissä on piilossa saappaita.
Tankokaapissa olleet henkarit sulloin hyllylle vaatteiden sekaan.
Hifi-laitteet, pyykit ja rakas karvakasa lempipaikassaan pyykkitelineen alla.
Upea installaatio ja näemmä myös kadoksissa ollut mittanauha.
Samalla teemalla jatketaan myös eteisen puolella. 🙂
Nämä vaatteet olisi varmasti mahtuneet ihan kaappiinkin.
Koristetyynyt paraatipaikalla! 🙂
Tytön huoneen kaapin päällinen oli myös pakko ottaa tavarajemmaksi.
Tämäkin oli alunperin tankokaapissa ja nyt se lähtee varastoon saakka säilöön.
Remontoiminen lapsiperheessä on jotain niin järkyttävää. Se on sellaista säätöä ja jemmailua, että aikamoinen velho saa olla, ettei utelias ja kaikkialle ehtiväinen termiitti pääse käsiksi vaarallisiin esineisiin ja remonttivälineisiin. Onneksi tämä urakka on kohta ohi.
Postista muuten soittelivat, että sängyn toimitus meneekin huomiselle. Hyvä näin, koska sängyllekin pitäisi tänne kaaoksen keskelle saada raivattua tilaa. Yritinkin sitä jo, mutta hieman huonolla menestyksellä. 🙂
Huomiseen!
Seuraa myös somessa
Ihanan silittelemätön postaus. Nää on parhaita, tuleepahan todettua se, että koti ei aina voi olla täysin tip top, varsinkaan remontoidessa. :)Voimia rempan keskelle, siitä tulee vielä hieno. <3
Image: No tuota, mie kyl siivosin hieman ennen kuvien ottoa. HIHII 🙂 Mutta kaaos tuo on normaaliin verrattuna, sanoo kaappipoliisi. Mieskin huomasi että kaapit on sotkussa kun ei heti löytänyt etsimäänsä paitaa. Näin se toisen tekemä työ huomataan, silloin kun sitä ei tee. 🙂
Näyttää Niin kotosalta… että ;)- oikeen asumisen meininkiä…
Anne: Juu, yritin juuri miettiä minne olen laittanut puhtaat alusvaatteeni… En muista enkä kyllä löydäkään niitä. ;)Toivottavasti eivät menneet roskikseen epähuomiossa. Tai jos tyttö piilotti ne jonkun Huutonetistä meiltä tuotteen ostaneen pakettiin. Ups, täytyykin etsiä ne nyt äkkiä. =D
Pian saat nauttia uudesta ihanasta makkarista, koeta jaksaa, sulla onkin yleensä kaikki niin tip top siistiä!
Tuisku: Sitä kohti kuljetaan, hiiren askelilla mutta kuitenkin. 🙂
Ihan kivalta teillä näyttää. 🙂 Remontin keskellä on aivan järkyttävää asua.. Terkuin eräs joka vieläkin kauhulla muistelee kylppäri/vessaremonttia.. Mutta on se vaan ihanaa, kun kaikki on valmista ja saa nauttia uudesta 🙂
Miiiaa: On kyllä tosi rasittavaa täällä sekasotkussa. Joka muuten kestää maanantaihin asti. YHYYYYY. No päivä sinne tai tänne, viikko jo kohta vierähtänyt ja tähän alkaa tottumaan. HIH 🙂
Jostain syystä voin samaistua tuohon kaaokseen rempatessa lasten kanssa, heh! Oli hiukan helpompaa kun vauva ei vielä liikkunut ja kun tuo 3v sentään ymmärtää (yleensä) kiellot, nyt saa olla älyttömän tarkka ja huolellinen… vauva johdattelee välillä isosiskoakin mukaan tutkimaan "isin huoneita". Eikä voi lohduttautua sillä, että kohta olisi ohi. 😀 Tsemppiä teille, hyvää vauhtia touhuutte!
M: Meillä on myös "isin huone", jonne ei ole lupa mennä. 🙂 Maanantaina saadaan lähes valmista, päivän viivästys tuli mutta ei se haittaa. 🙂
Aavistuksen alkoi ahdistaa omien kaappien sisältö… Noista teidän kaapeista jokainen oli siistimpi kuin mikään mun kaappi :/ Noooo, jos tässä jonakin vapaapäivänä jaksais ryhtyä toimeen :)Tsemppiä rempan viime hetkiin, se on raskasta. Itse tähän asuntoon muuttaessani tein keittiörempan ja muistan elävästi ne hetket kun tiskasin astioita vessan pikkulavuaarissa 😀
littleB: Näkisit kaapit nyt kun niitä on tongittu ja ronkittu. 🙂 Aivan järkky siivo, enkä ole jaksanut pestä pyykkiäkään kun ei ne puhtaat vaatteet mahdu kuitenkaan mihinkään. 🙂 keittiöttömyys on varmaan kauheinta, ei sitä tajuakkaan miten hankalaa on elämä kun joutuu operoimaan veskistä käsin. meillä tuo on vielä edessä. :)haaveilen sellaisesta uusi keittiö 24 tunnissa palvelusta, oiskohan joku keksinyt sellaisen, hih 🙂
Joo, mä haluun kans sellasen palvelun tekemään ton rempan loppuun! 🙂 Muuttaessani tosiaan vaihdoin kaapeista vasta alakaapit ja yläosat ois vielä tekemättä. En tiedä tosin tarvitseeko sitten enää vesiä katkaista, mutta melkonen betonipölyhelvetti sekin homma tulee olemaan :/
Säikähdin, kun näin kuvan "karvaturristanne"…on nimittäin juuri meidän edesmenneen ja todella, todella rakkaan koirumme näköinen. Minkähän rotuinen ja kuinka vanha otus siellä lattialla oikein makoili? Ihailen kovasti vaaleaa ja ajatonta sisustusmakuasi ja koetan rakentaa omaa kotiamme vaaleampaan suuntaan, muutamien "tuulimyllyjen" vastusteluista huolimatta. Ihana seikkailla täällä netissä ja haaveilla vaaleudesta ja kaikesta kauniista myös omaan kotiin, ehkä sitten joskus…Minttu : )
Mintulle: meidän vuhveli on sekarotuinen, cockerspanielin ja villakoiran sekoitus. <3 Cockapooksi ulkomailla jo ristitty rotu, kannattaa googlata cockapoo. :)Meidän Miffe-neiti on kohta 7-v . Pornaisista aikoinaan haettu. meillä oli 9-vuotias samaa rotua oleva Roope, joka oli Miffen isoveli vanhemmasta pentueesta. Roope meni sateenkaarisillalle vajaa vuosi sitten. :´( Olen yrittänyt tavoitella näitä muita pesueiden pentuja ja omistajia, mutta en ole löytänyt ketään mistään. Olisikohan teillä mahdollisesti samaa sarjaa??? *kysyy toiveikas täällä* :)Ja kiitoksia kauniista kommentistasi! <3 <3 <3
Huomenta Miia! Meidän karvaturri oli rodultaan löwchen ja erittäin ihana luonteeltaan – todellinen sydänkäpy, jota meillä kaikilla on suuri ikävä. Koiruli oli kuollessaan kolme kuukautta vaille 17v, joten pitkä ilo, josta on vaikea päästä yli. Löwchenin turkki on aivan samanlainen kuin tuolla teidän cockapoo:lla, kun leikkasin sen näyttelyuramme jälkeen lyhyeksi "vauva -turkiksi". Lähteekö teillä koirulista karvaa? Löwchen koirun turkki on sellainen, että siitä ei lähde karvaa, vaan karva jää karvatupen juureen ja se täytyy harjata sieltä pois.Mukava kuulla, että tuollaista uutta "rotua" ollaan kehittelemässä, sillä useat rodut ovat niin jalostetuja, että erilaiset sairaudet lisääntyvät jalostusten myötä. Täytyypä katsoa tuota mainitsemaasi cockapoota, mitä siitä sanotaan.Minttu : )
Minttu: voi miten ihana vuhveli, tein nopean googlehaun ja niin suloisia viikareita ovatkin. <3 <3 <3 Nämä Cockapoot ovat yleensä eläneet noin 15-vuotiaiksi ja vanhin on ollut kuollessaan lähes 20-v. En tiedä sitten miksi meillä on hieman sairastelevaisempia yksilöitä, Roope kuoli sydänvikaan, jonka syytä ei ehditty selvittämään. Perinnöllisyyttä ei voida täysin laskea pois, mutta lääkäreiden mukaan kyse ei ollut perussairaudesta vaan syy on jossain muualla ja sydän oireet olivat vain seurausta siitä. Myös Miffe-koirallamme on kaikenlaista vaivaa kuten mysteerinen sierainvuoto ja allergiaa ilman allergiaa. Olemme tutkituttaneet Miffeä yliopistollisessa eläinsairaalassa tuhansien eurojen edestä, mutta yhteenkään vaivaan ei löydy syytä. Miffellä siis terveenpaperit, vaikka ei kyllä ihan terve ole. :(Siitäkin syystä olen yrittänyt etsiä muita pesueiden pentuja, jotta olisin saanut selvitettyä historiikkia heidän terveydentilastaan. Onko muillakin ollut näitä vaivoja.Miffen ja Roopen "äiti ja isi"-koirat ovat olleet täysin terveitä ja Saku-isä eli 15-vuotiaaksi terveenä, kunnes kuoli vanhuuteen. Äiti-koira Nöpö on edelleen tietojeni mukaan hengissä ja taitaa olla 13-v nyt. Ehkä nuo sairaudet ovat sitten hypänneet sukupolvien yli, ken tietää. Oman karvaisen vauvan menetys on aivan kamalaa, ei mene päivääkään etten ajattelisi ja ikävöisi Roope-koiraamme. <3 <3 <3Halaus sinulle Minttu!!!! Siellä mussumme nyt kirmailevat muiden lajitovereidensa kanssa sateenkaarisillalla ilman huolen häivää. <3 <3
Hih, ihana karvakuono 🙂 Hauskan paikan valinnut nokosille!
Mimosa: karvakasamme kiittää! <3
Kiitos halauksistasi!! Itken taas, kun ajattelenkin koiruliiniamme. Hänellä todettiin 2v synnynnäinen sydänvika ja hän söi sydänlääkkeitä 9v asti. Yliopistollisen eläinsaairalan sydänspesialisti kuitenkin oli koirun ollessa 9v iässä sitä mieltä, että koiru pärjää hyvin ilman lääkkeitä ja niinpä pärjäsikin melkein 17v asti.Kiitos ajatuksistasi ja kuullaan taas,Minttu : )
Minttu: Anteeksi hieman myöhäinen vastaus! <3 <3 <3 <3 Teidän rakas pääsi todellakin kunnioitettavaan ikään! <3 Kumpa meilläkin olisi Roope päässyt, ja toivon että Miffe eläisi ainakin 12-vuotiaaksi. Tietenkin mahdollisimman mukavaa ja kivutonta elämää. <3<3 Koiravauvat todekin vievät sydämen, ja pois nukkuessaan palan siitä mukanaa…. :´(Halaus! <3
Yritin maalata olohuoneen seinämme samalla harmaalla kuin teillä on Avan huoneessa, mutta mieheni pysäytti minut puolitiehen koska väri oli liian liila 🙁 Minusta väri on ihana. Näyttääkö se teillä liilalta?unelmia-unelmia.blogspot.fi
Unelmia: oli se hieman lilertävä se sävy, mutta ei hirveästi sitä huomannut. Monissa liinavaatteissa on saman sävyinen harmaa, sellainen lämmin ja miellyttävä. Harmi ettei sinun mies siitä tykkää. Miten teillä tulee muuten valaistus huoneeseen, onko ikkunat pohjoiseen, etelään vai johonkin toiseen ilmansuuntaan? Meillä on itä-länsi suunta ja valaistus pääasiassa pöytälampuilla, joissa melko neutraali vaalea valo. Kattolampuissa meillä on minihalogeenit, noin K3000 värisävyiset.Ja kuivana se on muuten hieman eri värinen kuin märkänä, antakaa rauhassa kuivaa useampi tunti, ennenkuin teette päätöksen sen sopivuudesta. 🙂