Oodi luonnollisuudelle

Keskustelin viikonloppuna siskontyttöni kanssa kauneudesta ja oli ihana huomata miten nykynuoriso osaa arvostaa luonnollista kauneutta niin paljon enemmän kuin omassa nuoruudessani. Olen iloisesti yllättynyt myös siitä miten itsevarmoja ja fiksuja nykypäivän nuoret ovat. Silloin kun itse olin täysi-ikäisyyden kynnyksellä vuosituhannen vaihteessa, ei tullut kuuloonkaan elellä omalla hiusvärilläni. Aina piti olla kaikki ihan vimpan päälle – tukka, meikki ja vaatteet.

Luonnollisuus kaunistaa

Itse en koskaan onneksi lähtenyt mukaan ylitälläytymiseen, joka tarkoitti että ollaan juhlakunnossa jopa lähikauppaan mennessä. Siitä huolimatta minäkin olin kyllä aikamoinen pakkeliprinsessa sinimustassa tai platinanvalkoisessa tukassani. 😀

Ilman meikkiä collegehousuissa kouluun mennessä oli normaalia pyydellä anteeksi omaa rähjäistä olemustaan ja puolustella sitä pommiin nukkumisella, vaikka todellisuudessa rento asu, tukka ja meikittömät kasvot olivat kauniit ja siistit ihan sellaisenaan. Aika harvassa on nykyään tällaiset nuoret naiset, jotka häpeilevät oikeita kasvojaan.

Iloisuus ja hymy on ihmisen kaunein asuste

Luonnollista kauneutta on jo pitkään käsitelty mediassa positiivisessa valossa ja se toimiikin hyvänä vastaiskuna photoshopin ja somefiltterien valtaamalle naisihanteelle. Omasta mielestäni paras ja onnistunein mainoskampanja on ollut Dovella, jonka mainoksessa erikokoiset ja -näköiset kauniit naiset nauravat iloisesti alusvaatteisillaan. Vaikka kyseessä onkin mainosyhtiön luoma markkinointikikka, saa sen aiheuttama mielikuva itsevarmoista ja onnellisista naisista minut joka kerta hymyilemään.

Itsekin kannatan ns. luomua ja rohkeutta olla kosmetiikasta paljas ja riisuttu oma itsensä. Kauneus ei ole pelkkää kuorta ja iloisuus ja hymy on aina ihmisen kaunein asuste, kiloihin, ryppyihin ja näppyihin katsomatta.

Upeat hiukset ilman värikäsittelyä

Tein viikonloppuna kummitytölle hiustenleikkuun ja samalla testailimme vanhojentanssien kampauksia. Samalla pääsin hypistelemään hänen terveitä, eloisia ja pehmeitä hiuksiaan. Puhuimme hiusten värjäämisestäkin pitkän tovin ja tulimme yhdessä siihen tulokseen, että hänen luonnollinen oikea hiusvärinsä on kaunis sellaisenaan, eikä kaipaa mitään tehostusta väripurkista.

Hänen hiuksensa ovat luonnostaan todella taipuvaiset ja niissä on nähtävillä viime kesästä syntyneitä vaaleampia raitoja. Kymmenen vuotta sitten hiuksiin olisi automaattisesti haettu intensiivisempää sävyä värjäysoperaatiolla, mutta nykyisin on ihan okei olla luomuna.

Kauneusvirheitä on meillä jokaisella

Pieniä kauneusvirheitä löytyy meiltä jokaiselta ja omaa peilikuvaa tuijotetaan liian kriittisesti. Näin olen itsekin tehnyt, mutta olen vuosien saatossa opetellut hyväksymään itseni ja kauneusvirheeni ja olemaan itselleni hellempi ja armeliaampi.

Pystyn edelleen luettelemaan virhelistani tuosta noin vain. On liian lyhyet jalat, littana takaraivo, tihrusilmät, töppövarpaat, naururypyt… mutta nykyisin on yhtä helppoa ja nopeaa luetella myös ne parhaat puolet, joita ennen sai miettiä pitkään.

Viime viikolla kävin tällaisen keskustelun: Muistaisitko ystäväsi leuassa olleen finnin seuraavana päivänä? Öö, no en muistaisi. Niin, ei hänkään muistaisi sinun finniäsi.

Kummityttöni on kaunis nuori naisenalku, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin! Hän on yksi upeimmista ja fiksuimmista tapaamistani nuorista, joilla on jalat maassa ja järki päässä, kuten äitini aina sanoo. Kiitos kummityttöni että olet olemassa! Olet minulle rakas!