Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Blogini Facebook-tykkääjille tytön meikkileikit ovatkin jo tuttu juttu, mutta jaetaanpas tämä nyt myös tänne blogin puolellekin.
Omat lapsuuden meikki-idolini
Ensimmäinen suuri idolini oli isoveljen tyttöystävä ja hänen kaverinsa Marjo. Elettiin vuotta 1988 ja minä olin juuri täyttänyt 5 vuotta. Ihastelin kovasti isojen tyttöjen kauniita kampauksia ja meikkejä. Kuljin heidän vanavedessään varmasti rasittavuuksiin asti.
Vaaleanpunaisessa elefantti-teemaisessa huoneessani leikin vuoronperään joko Madonnaa tai esikuvaani Marjoa, sulassa sopusoinnussa Rölli-kasettien ja nukkeleikkien kanssa. Kävin salaa näpistämässä isosiskoni meikkejä, kuten Max Factorin panstick-meikkivoiteen, jota laitoin huuliini. Tämä kaikki muistui mieleeni tyttöni innostuessa kauneusvloggaaja Nella Törnroosin videoista.
Pienen tytön meikkileikit
Näytin tytölle muutamia Nella Törnroosin tekemiä meikki- ja kampausvideoita, joista hän todenteolla sitten innostui. Joulupukki toi neidille lahjaksi lasten leikkeihin tarkoitetun meikkisetin ja siitä asti on viikottain harjoiteltu meikin tekemistä Nellan videoiden avustuksella.
Nyt meikki onnistuu jo todella siististi, luomivärit pysyvät luomilla ja huulikiillot huulilla. Nellan tyyli on kivan luonnollinen ja hänen hyväntuuliset videonsa saavat vanhemmatkin katselijat iloiselle mielelle. Nella ei ole lainkaan hullumpi esikuva pienelle tytölle, joka kaipaa jo vähän muitakin naismalleja elämäänsä kuin pelkän äidin.
Kuva: Nella Törnroos
Kauneusvloggaaja Nella Törnroos
Nellan videoista saa todella loistavia vinkkejä meikkien ja kampausten tekemiseen. Omat suosikkivideoni ovat ehdottomasti Bombshell Glow – flunssaisesta hehkeäksi ja Lace Braid – kaunis kampaus pipon alle. Myös täysin käsintehty Fingers Only Challenge -meikki ovat katsomisen arvoisia teoksia. Nella Törnroosin inspiroivat ja ihanat videot löydät TÄÄLTÄ.
* * *
Tajusin juuri hetki sitten että minultahan puuttuu kokonaan maalitela eteisen seinän korjausmaalaukseen, joten tämän päivän ohjelmaan kuuluu rautakaupassa tai Clas Ohlsonilla kipaiseminen. Olin ihan satavarma että minulla oli jemmassani yksi käyttämätön tela, mutta ehei, sehän käytettiinkin keittiörempan aikana. Katsotaan josko saisin teille kuitenkin illaksi jonkinlaista eteisnaulakkopostausta aikaiseksi.
Leppoisaa sunnuntaita!
Seuraa myös somessa
arrgg ! Mä näen punaista kun näen pienen tytön meikkaavan.<br />
Ja minä en tietenkään milllään tavalla sinua arvostele, jos kerran on lapsille tehty meikkejä, ne ei ole tehnyt Avaa varten vaan ihan muillekin samanikäisille meikkaajille.<br />
<br />
Maailma on niin erilainen kun minä olin pieni. Olin jo koulussa kun sain huulirasvaa, joka oli punaista ja siitä tuli himmeä sävy huuliin. Ja se oli ihan mielettömän upea juttu.
Lanttuleikkuri: Tämä on aiheena varmasti sellainen jossa äidit jakaantuvat tasan kahtia. Itse olen sitä mieltä että jos meikkaaminen on pienillä lapsilla selvästi leikkiä, en näe siinä mitään pahaa. 🙂 Eriasia on sitten nämä lapsimissihommat, joissa lapsesta on tarkoitus tehdä aikuisen näköinen miniatyyrikoossa, tuollaista en katso niin hyvällä.
Minusta ei kyllä ole mitään pahaa jos lapsi kokeilee vähän meikkailua ja laittautumista 🙂 Lapselle se on todennäköisesti vain leikkiä, jännittävää ja kiehtovaa eikä mitenkään vahingollista 🙂 Kokeilua ja kokemuksia, niistähän meidät aikuisetkin on tehty. Auringonsäteitä sinun ja kauniin tyttäresi kevään odotukseen 🙂
Linda: Tytölle tuo kaunistautuminen lasten meikeillä on osa prinsessaleikkejä ja itsekin aikoinaan tykkäsin leikkiä isosiskoni puuterihuiskuilla ja huulikiilloilla. 🙂 Oli tärkeä vaihe elämässä tuo. :D<br />
<br />
Aurinkoisia ja keväisiä päiviä sinulle Linda! ♥ ♥
Lanttuleikkurin samoilla linjoilla. En edes voi ymmärtää miksi lasten leikkeihin on tehty meikkejä. Oma tyttäreni on pian 10-vuotias ja vielä mennään huulikiilto-linjalla, mitä pidempään sen parempi, kyllä hän vielä ehtii meikata. Ennemmin haluan muistuttaa häntä, miten kaunis hän on sellaisena kuin hän on. Hiuksiaan hän väkertää, mutta niihinkään ei hänelle mitään värejä hankita. <br />
<br />
Hyvin tehtyjä nuo videot ovat, mitä vähän katsoin, mutta aikusille 🙂
Rose: meillä meikkaaminen lasten meikeillä on prinsessaleikkiä enkä itse näe tuollaisessa luomivärin sivelyssä ja huulikiillon levittämisessä mitään huonoa kotioloissa. 🙂 Tyttöni on omasta mielestä maailman kaunein ilman meikkiä ja hän todella myös sen tietää. En tahdo että tyttö kokee meikkaamisen olevan negatiivinen asia ja siksi olen antanut hänen tuhertaa nassuaan lasten leikkeihin tarkoitetuilla meikeillä. Ja olisihan siinä ristiriitakin että itse ei saisi kokeilla meikkaamista, mutta tanssiesityksiin äiti laittaisi kuitenkin huulikiiltoa ja kimallusta silmäkulmaan. Hiusvärejä meillä ei käytä oikein äitikään ja toivottavasti tyttö ei tule koskaan laittamaan tuota myrkkyä päähänsä. 🙂
Katsoisin kyllä aika hitaasti, jos esim. kaupassa näkisin 5-vuotiaan jolla on meikkiä.
ohhoh: Kuten postauksessani kirjoitin, kyseessä on meikkileikki emmekä todellakaan poistu ulko-ovesta ihmisten ilmoille meikit naamassa. 🙂 Taisit käsittää hieman väärin tämän postaukseni??
Pikkutytöt nyt on kautta aikojen tykänneet meikkailla/kokeilla meikkejä.Mitäpä pahaa siinä on.Niin minäkin pöllin äitini meikit pienenä ja meikkasin itseäni,äitiäni,kavereitani.Eihän se nyt sitä tarkoita,että meikit naamassa lähdetään liikenteeseen:)
Nanna: Pienten lasten kiinnostus meikkeihin ja meikkaamiseen tulee varmasti ympäristöstä, äiti meikkaa, sukulaiset meikkaa, isommat tytöt meikkaa ja barbiekin meikkaa, Hanna Montana meikkaa ja niimpä meikkaa muuten myös my little ponytkin (ainakin equestria girlsissä). Ei meikkaamisen näkemiseltä voi nykypäivänä välttyä (onko koskaan edes voinut?) ja lapsihan kiinnostuu kaikesta mitä ympärillään näkee. Poikkeuksiakin tietysti on, minullakin oli lasena muutama kaveri jotka eivät olleet lainkaan kiinnostuneita meikkaamisesta tai muotivaatteista eikä se menoa kuitekaan haitannut vaikka kiinnostuksen kohteemme olivatkin osittain erilaisia näiden tyttöjen kanssa. 🙂 Kyllähän sitä voisi lapselta kieltää paljonkin asioita, mutta minusta siitä saattaa olla vanhimmiten enemmän haittaa kuin hyötyä. Olen aika suvaitsevainen ja joustava äiti, vaikkakin myös tiukka ja rajoista kiinni pitävä. Yritän omassa kasvatuksessani ammentaa samanlaista filosofiaa kuin miten itsekin elän, mahdollisimman positiivisesti ja kokeilevasti. Lasten meikeillä meikkaaminen on minusta ihan ok juttu ja jos se tytöstä on kivaa niin silloinhan se on hyvä asia. 🙂 Tyttö tietää rajat ja sen että meikkaaminen on hänen ikäisillään vielä leikkiä, ihmisten ilmoille hän saa alkaa meikkailemaan huulikiilolla sitten viides-kuudesluokkaisena kuten itsekin aikoinaan. Ja voihan aina olla mahdollista että tytöstä kasvaakin sellainen neitonen joka ei meikeistä välitä ja keskittää kiinnostuksensa mielummin vaikkapa taiteeseen, urheiluun, eläimiin tai kirjallisuuteen, mistä sen tietää… 🙂
Maailma ei ole joko-tai. Eniten minua häiritsee joidenkin ihmisten luulo, että jos tyttö kiinnostuu meikkaamisesta ja vaatteista, hän ei enää ole kiinnostunut mistään muusta paitsi ehkä pojista! 😀 (En siis tarkoita sinua).<br />
Tytöt ja naiset kun voivat tykätä itsensä laittamisesta ja sen lisäksi urheilusta, taiteista, kulttuurista, tieteistä, politiikasta, kirjallisuudesta… you name it.
K-K: meikkaamisesta kiinnostuneet tytöt ovat takuulla kiinnostuneita myös muistakin asioista eikä meikkaaminen sulje mitään pois. 🙂 Ystävissäni oli muutama ns. poikatyttö, jotka eivät tykänneet "tyttöjen hompötyksistä", mutta meitä yhdistikin enemmän jalkapallo ja partio. 🙂 Loput neitoset meikkasivat silloin kun siltä tuntui ja harrastimme kaikenlaista urheilusta hengailuun. 🙂 Monesti vaan törmää tähän ikävään stereotypiaan että meikkaava nuori naisenalku olisi jotenkin rajoittuneempi kiinnostuksenkohteiden osalta (vain muotia, meikkejä ja poikia), mutta näinhän se ei suinkaan ole. Siksikin oma tyttöni saa vapauden kokeilla lastenmeikkejä kotona, ihan siinä missä leikkiä formula-autollaankin, harmitonta hupia. 🙂
Nämä lasten leikkimeikkejä paheksuvat: toivottavasti ette meikkaa itsekään milloinkaan lasten nähden! Näyttäkää itsekin heille, että olette kauniita ja kelpaatte sellaisenaan.
Jenska: Tästä olen kanssasi samaa mieltä sen osalta että naisen malli tulee kotoa ja oma äiti on hyvin pitkään pienen tytön esikuvana. 🙂 Jos äiti meikkaa niin yleensä varsinkin pienet tytöt kiinnostuvat itsekin. Olen sipaissut omalle tytölleni puuteria poskille huiskulla kun hän oli kolmen vanha, niin iso riemu syttyi siitä ja tytön silmätkin oikein hohtivat iloa kun peilasi itseään. 🙂 OIkeastihan puuteria ei sudissa ollut nimeksikään mutta se ajatus siitä että nyt hänkin on laittautunut sai hymyn korviin. ♥ Pieniä ja vaarattomia juttuja. 🙂
Kylläpä meikkaan ja teen muitakin juttuja, joita lapseni eivät saa tehdä 😉
Minä meikkaan joskus paljonkin jos lähden "viihteelle" ja saatan valita vaatteita pitkäänkin, mutta joskus lähden vartissa (en tosin mihinkään todella tärkeään tapahtumaan!). Arkena en meikkaa ollenkaan tai hyvin vähän. Eli lapset oppivat, että on ihan ok ja kivaa laittaa itseään "nätiksi", mutta kelpaan oikein hyvin luonnontilassakin niin itselle kuin muillekin. Minusta ihan normaalia elämää tällainen… Kyllähän lapset senkin oppivat, että pitää pukeutua tilanteen mukaan, vaikka yöpaitaan pukeutunut lapsi on aivan yhtä rakas kuin ulkovaatteisiin pukeutunut. 😉
Rosa: Ja jokaiselle suotakoon oma tyylinsä olla, elää ja kasvattaa lapsiaan. Minusta meikkaaminen ei ole niin suuri juttu että se pitäisi kokonaan rajoittaa jonkin tietyn ikävuoden mukaan, mutta mielipiteitä on monia eikä minusta mikään variaatio ole toistaan huonompi… ne ovat vaan erilaisia, aivan kuin me ihmisetkin. 🙂
K-K: Juuri näin. 🙂 Oman fiiliksen, tarkoituksen, sään ja ikätason mukaan sekä vaatteissa että muussakin ehostuksessa. 🙂
Minusta ihan söpöjä hauskoja prinsessaleikkejä.<br />
Meillä myös 5v tyttö, joka silloin tällöin haluaa kynsilakkaa laitella ja joskus kaverilla<br />
kyläillessään ovat vähän nassujaankin meikkailleet. Minusta ihan ok ja kuuluj prinsessavaiheeseen.<br />
<br />
Meillä kun minä meikkaan niin harvoin (töissä en saa käyttää meikkiä) niin ei saa tyttö kovin usein mallia laittautumiseen. Silloin harvoina kertoina, kun laittaudun ja hän näkee, niin tulee innokkaana katselemaan ja saa aina silloin myös hajuvesisuihkauksen.<br />
<br />
En sotamaalauksista tykkää aikuisillakaan, joten minusta ihan ok, jos jo nuorille selitetään, että meikillä korostetaan niitä parhaita puolia, ei niin, että peitettäisiin jotain huonoa.
Marie: Meillä myös kynsilakka on kova sana, nytkin kynsissä on haaleaa roosaa, sellaista lasten lakkaa joka irtoaa tunnissa pois sellaisena levynä. 🙂 Itse ei tyttö ole vielä lakkaillut kynsiään, mutta viikonlopun saunaillan jälkeen ollaan otettu tavaksi kaunistautua kynsilakalla, tytöllä on omansa ja minulla omani. :)<br />
<br />
Tyttö tykkää katsella Nellan meikkivideoita kanssani ja olen selittänyt tytölle meikkaamisen tarkoituksen. Sillä nimenomaan korostetaan omia hyviä puolia ja nuorille tytöille (teini-ikäisille) riittää ripsiväri ja huulikiilto. Olen myös tuonut esille kuinka tärkeää on pitää ihosta huolta, meikki pitää aina pestä pois huolella. Tulevaisuus näyttää onko "oppi" mennyt perille, tosin aloittelevien meikkaajien ylilyönneiltä tuskin voi kukaan nuori neitonen välttyä. 🙂 Nimimerkillä sähkönsinistä ripsiväriä kilo ja pinkkiä huulipunaa yli huulten rajojen 12-vuotiaana. 😀
En minäkään kovin vahvoista meikeistä itselläni tykkää kuin juhlissa, mutta minä en lapsille alkaisi arvottaa, että vahva meikki on sotamaalaus ja huono juttu ja fiksut naiset meikkaa kevyesti. Sehän ajatus tuolla usein takana on, kun kauhistellaan toisen meikkejä… Tai ehkä minullakin on mielestäsi sotamaalaus, kun on kirkasta huulipunaa tai selkeästi näkyvä värillinen silmämeikki. 😉 Näillä minä en kyllä yritä peittää mitään huonoa enkä usko, että monet paljon meikkaavat yrittävät myöskään. Miksi ei voi vain ajatella, että toiset tykkäävät meikata eri tavalla kuin sinä?!<br />
<br />
Ja nykyään tytöille pitäisi meikin sijaan oikeastaan kertoa, että omat ripset ja hiukset riittää kyllä ja niitä voi korostaa ripsivärillä ja kampauksilla, mutta ripsi/hiuspidennyksiä ei tarvita siihen, että "olisi kaunis"…
K-K: En itsekään painota lapselle että jokin asia muiden tekemänä olisi väärin tai huonosti (paitsi ilmiselvissä tapauksissa vrt. ilkeä käytös, kiusaaminen, töniminen yms.), ainut painotus on siinä että luonnollisuus on hyvä juttu ja itsestään tykkääminen (ja hyväksyminen sellaisena kun on) on tärkeää meille jokaiselle. Kyllä silti myönnän että jos tyttö tulisi 12-vuotiaana kotiin goottimeikissä ja vaatteissa, mustassa huulipunassa hiukset rastoilla niin istuttaisin neidin alas ja keskustelisimme hyvin vakavasti ulkoisesta muutoksesta ja sen taustoista. 😀 Mikäli neiti sitten perustelisi asiansa hyvin niin yrittäisin kehittää jonkinlaisen kompromissin joka sopisi meille molemmille. jos tälläistä ei löydy ja tyttöni ihan avoimen rehellisesti olisi onnellisimmillaan goottilookissa niin mikäs minä siihen sen jälkeen enää mitään sanomaan, toivoisin vain sen olevan kausi joka menisi ohitse kasvaessaan. 🙂
Hän on kyllä niin kaunis ja suloinen tyttö, ja meikkileikit nyt vaan on osa joidenkin pikkutyttöjen kiinnostusta. Ei siinä mitään pahaa ole. <br />
Itse muistan, kun innolla avasin lapsena äitini kanssa Yves Rocherin pakettia. Vieläkin muistan sen sinisen luomivärin, jota sain kokeilla. Se oli niin sametinpehmeää. Ja ne huulipunat ja poskipunat, ah… kaikki tuoksui niin hyvältä. Se oli hauskaa, jännittävää. Meikkauksen aloitin kasilla luokalla. Kiinnostus katosi siinä välillä.<br />
Omalla lapsellani oli myös noita lastenmeikkejä(kun meikit kiinnosti pienenä), ja kiinnostui vasta seiskalla ollessaan meikkaamaan oikeasti. Edes huulirasvaa ei tuossa välissä käyttänyt. <br />
Nyt 15-vuotiaana voi mennä aivan yhtä hyvin ilman meikkiä kaupoille kuin meikilläkin. Pääasia, että hiukset on shokeraavat 😀
Minsku: Oijoi, Yves Rocher oli niin hitti, meilläkin aina välillä tilattiin suihkugeelejä ja muuta kosmetiikkaa. 🙂 Äitini kokeili sitä mustaan (vai tummansiniseen?) pulloon pakattua Isbahan tuoksua, mutta se oli niin voimakas että jäi kai käyttämättä. :D<br />
<br />
Itse aloitin säännöllisen meikkaamisen noin viidesluokkalaisena, aloitin huulikiilosta ja ripsarista. Koskaan minulle ei tullut peloteltua meikkiaknea tai iho-ongelmia, eikä myöskään ongelmaa kulkea ihmistenilmoilla ilman meikkiä josta yksi sukulaiseni aikoinaan varoitti – hänen mielestään meikkeihin turvautuvat ihmiset kärsivät huonosta itsetunnosta. Minusta meikkaaminen on kiva juttu, meikillä voi häivyttää muutamia murrosiän tuomia näppyjä ja korostaa omia hyviä piirteitään kuten ripsiä tai huulia. Voimakas meikki on enemmän aikuisten juttu, lukioikäisistä eteenpäin. <br />
<br />
Tyylilliset jutut ovat omasta mielestäni yksityisiä asioita. 🙂 On jännä huomata miten nuorten ihmisten meikkaaminen on todella huono juttu mutta jos aikuinen vuorostaan kulkee meikittä, on sekin totaalisen karmeaa. Itse käytän hyvin vähän meikkiä ja näytän vähäiselläkin meikillä melko meikkaamattomalta. Sain paljon palautetta parin videopostaukseni jälkeen että minun pitäisi meikata vähintäänkin videolle ja blogikuviin koska olen nin karmean näköinen vaaleanaama. 😀 Mielenkiintoinen ristiriita syntyy siitä että aikuisena "pitäisi" meikata (ja meikin pitää olla onnistunut) ollakseen kelvollinen mutta missä vaiheessa sitä koskaan oppisi meikkaamaan jos ei koskaan aloita opettelua… Tärkeintä onneksi on että itse viihtyy omissa nahoissaan, meikin kanssa tai kokonaan ilmankin. ♥
Juu, vaatimukset maailmalta(muilta äideiltä) on ristiriitaiset. Ja etenkin meitä äiti-ihmisiä saa arvostella mielin määrin. Jos laitata itseäsi, olet huono äiti, joka laittaa itsensä etusijalle. Ja se kaikki(5-10 min.) on lapselta pois. Jos et laita itseäsi, olet laiska, liian äitistynyt, itseäsi laiminlyövä jne. <br />
Ja sä saat vielä bloggarilisää päälle. Siis ihan kettuillakseen useampi tahtoo kauhistella/arvostella, luulen…
Minsku: Näinhän se meidän naisten keskuudessa usein on. Itsekin olen kuullut vastaavia juttuja, itseassa nuo kaikki ja vielä lyhyellä aikavälilläkin, mikä on aika hassua näin jälkeenpäin mietittynä. 😀 <br />
<br />
Jokaisella meistä on omat mielipiteemme, toisilla ne ovat jyrkemmät ja tarve tuoda niitä esiin voimakkaampi. Olen saanut todella kylmää kyytiä blogin kautta ja aina löytyy tarvittessa jokin asia tai epäkohta johon on voi tarttua ja palautekin on sitten tietysti sen mukaista. 🙂 Itse olen melko leppoisa luonne ja vaikka omaankin vahvoja mielipiteitä, en koskaan kuitenkaan tuputa omia ajatuksiani ainoina oikeina. Yritän olla ymmärtäväinen ja asettua toisen asemaan ennen kuin mielessäni ajattelen olevani jotenkin oikeammassa kuin toinen henkilö. Vaikea selittää näin tekstin kautta mitä tässä nyt tarkoitan, lyhennyksenä ehkä voisin sanoa että en jaksa olla kovin kärkäs ihminen, varsinkaan sellaisissa asioissa jotka eivät suoraan vaikuta omaan elämääni. 🙂
Meidän neiti sai joku vuosi sitten, alle kouluikäisenä, meikkisalkun joulupukilta ja se oli koko serkuskatraan suosituin "lelu" sinä jouluna. Nykyään tokaluokkalaisella meikkileikit ovat jääneet vähemmälle, mutta tyttö osaa kyllä laittaa todella hillityt luomivärit ja muut itselleen silloin, kun niitä testailee.
Hanna-Mari: Meikit olivat meilläkin yksi parhaista joululahjoista, samoin kuin 7-vuotiaalla pikkuystävällä joka sai myös samanlaisen meikkisetin lahjaksi (oli toivonut sitä hartaasti). ♥ Näistä lasten meikeistä ei paljoakaan pigmenttiä irtoa, luomiväri on enemmän kimallusta kuin varsinaista väriä. Jos ja kun tyttö aikanaan noin 5-6 luokkalaisena innostuu meikkaamaan kouluunkin, niin aion antaa hänelle luvan siihen ja sitä varten menemme sitten yhdessä meikkiostoksille. Onneksi tuohon ajanjaksoon on vielä aikaa, pikkumurunen kasvaa muutenkin niin nopeaa että äiskää välillä hirvittää. 😀
Musta tuon ikäiselle voi ehkä joskus laittaa kynsilakkaa tai pikkuisen huulikiiltoa/-rasvaa, mutta esim. silmien meikkaamista en ymmärrä. Kaunistautumis- ja prinsessaleikkeihin voi sisällyttää niin paljon muuta kuin meikkaamista pitääkseen kaunistautumisteeman yllä. Ja vaikka nuo "lasten meikit" on tehty muka lapsille, monille on niistä tullut myös ihoreaktioita; enpä usko, että nuo mitään luomua ja tosi tarkkaan valituista raaka-aineista valmistettuja on.
Siru: Tytön leikkeihin tarkoitetussa meikkisetissä on muutama luomiväri sekä aplikaattori niiden levitystä varten. Luomivärin pigmentti on niin huonoa ettei niistä irtoa väriä kuin ihan minimaalisesti. Ripsivärejä tai rajauskyniä en anna tytön sörkkiä silmiinsä vielä vuosiin, saattaa tulla vahinkoakin jos onnistuu tökkäämään suoraan silmään. Meillä prinsessaleikkeihin liittyy pukeutumista (lasten costyymejä), kampauksien tekoa ja joulusta asti myös luomiväriä ja huulikiiltoa. Lasten meikit eivät ole luomua eivätkä myöskään kokonaan luonnontuotteita, mutta ne on testattu asianmukaisella tavalla kuten lasten lelut yleensäkin. Meillä meikit eivät ole aiheuttaneet allergiaa tai muutakaan vaivaa ainakaan toistaiseksi, allergiaoireiden ilmaantuessa meikkien kanssa leikkiminen loppuu tietysti heti.
Meillä tytär on saanut halutessaan meikata itseään ja myös mua, pienestä pitäen, kun ollaan pidetty tyttöjen iltaa. Yleensä se on ollut ennen saunomista, missä kaiken saa sitten kätevästi puhdistettua. Hän on nauttinut suunnattomasti näistä yhteisistä meikkihetkistä. Hän on vasta täyttänyt 13, mutta kouluun tai muualle ulos lähtiessään hän ei koskaan meikkaa itseään. Mä en ole sitä mitenkään vastustellut, vaan se lähtee hänestä itsestään. Musta on hienoa, että hän osaa olla oma itsensä. Hänellä on luonnostaan tummat kauniit kulmat ja ripset, sekä ruskeat hiukset. Eikä siten oikeastaan tarvikkaan meikkiä. Itse meikkaan kevyesti päivittäin, eikä se todellakaan vaikuta siihen, että lapsi haluaa kaikessa ottaa mallia. Mun mielestä pieni lapsikin voi kotioloissa laittaa meikkiä ja harjoitella ehostamista. Siinä ei ole mitään pahaa. Ei kaikki kuitenkaan meikkaa aikuisenakaan, vaikka olisi lapsena kokeillut.
Marja K: Meillä on myös vietetty meikkihetkiä jossa äitikin on saanut upean prinsessameikin kasvoilleen. 😀 Minusta teinien ja teini-ikää lähestyvien viides- ja kuudesluokkalaisten meikkaaminen on ihan ok, jos se lähtee lapsesta itsestään. Missään nimessä ei tarvitse eikä pidäkään meikata jos ei halua, ja jos kipinä meikkaamiseen myöhemmin taas syttyy niin yhdessä on kiva käydä meikkiostoksilla, ties vaikka äitikin löytäisi samalla jotakin uutta ja piristävää itselleen. 🙂 Nuoret kun ovat niin ihanan ennakkoluulottomia meikkienkin suhteen, kokeilevaisia ja rohkeita, kuten siskontyttöni joka ehdotti minulle vuosia sitten oranssia huulipunaa. 😀 😀
Hei.. ei varsinaisesti tähän postaukseen liity, mutta mistä noi teidän eteisen peilit on ostettu? Juuri tuollaisen haluaisin meille! Ikeassa olisi vastaava, mutta mustanruskea… En tiä voiko sitä maalata :/ Haluaisin nimenomaan valkoisen 🙂
Terttu: Eteisen peilit ovat ostettu Ikeasta noin 5-6 vuotta sitten. Kyseistä Mongstad-peiliä ei enää saa valkoisena, mutta huutonetistä tai tori.fistä voisi löytää. 🙂
Terttu: ja siis sama peili kyseessä kuin se mustanruskea, jota vielä on saatavana. 🙂