Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Iloisia uutisia kaikille teille, jotka olette odottaneet että Villa Stockmannin valkoista silkkipäiväpeittoa tulisi uusi erä myyntiin. Nyt sitä taas saa lähes vuoden tauon jälkeen myös isommassa 260x270cm koossa.
Villa Stockmannin päiväpeitto on topattu ja ihanan muhkea. Puuvillainen taustakangas pitää peiton hyvin paikoillaan. Pintamateriaali on laadukasta dupion-silkkiä ja värisävy taitetun valkoinen.
Päiväpeittoa löytyy ainakin Stockmannin nettikaupasta ja mahdollisesti myös myymälöistä. 🙂
Päivä viuhahti ohi niin kuin pikakelauksella ja nyt vasta ehdin kunnolla koneelle istumaan. Nappasin illalla muutaman kuvan makuuhuoneesta ja silkkiverhojen tilalle tulleista pellavaverhoista, jotka laahaavat lattiaa pitkin.
Meidän hulivili-päivän ohjelmaan kuului omien työhommeleiden lisäksi treffit blogisiskoni Suvin ja hänen pikkuneitinsä E:n kanssa. Kävimme rannalla rentoilemassa ja nauttimassa ihanasta auringosta. Kotimatkalla suoritimme automaattiohjauksella pakollisen ruokakauppareissun niin pikaisesti kuin suinkaan oli mahdollista.
Päivän kruunasi ihanan A:n ja hänen kohta 3-vuotiaan tyttärensä tapaaminen. Joskus toivon että vuorokaudessa olisi enemmän tunteja. Tämä ihana päivä meni liian nopeasti ja kohta onkin jo huominen… 🙂
Nyt sänkyyn vällyjen alle pinnailemaan kuvia Pinterestiin ja odottamaan unen tuloa.
Tässä valmis lopputulos minun oksa-vaaterekistäni. Olen niin tyytyväinen, että sanat ei nyt riitä parempaan ulosantiin tällä kertaa.
Vaaterekin kustannus oli 13 euroa + desin verran maalia, jota löytyi minulta jo valmiiksi. Maalasin oksan valkoisella seinämaalilla kahteen kertaan ja se riitti peittämään oksan värin ja harmahtavan läpikuultamisen. Halusin testata maalin kestävyyden ja raaputtelin oksaa pinseteillä. Ainakin toistaiseksi näyttää siltä että maali kestää hyvin käytössä ja henkareiden alla. Ja äkkiä saa sutaistua uuden maalin pintaan, jos oksasta tulee epäsiistin näköinen jossain vaiheessa lohkeavan maalipinnan vuoksi.
Oksa roikkuu Clas Ohlsonilta ostetun valkoisen verhovaijerin varassa. Yhdessä pakkauksessa on 5 metriä valkoisella muovilla päällystettyä vaijeria ja ostin niitä kaksi pakettia. En mitannut rekin korkeutta sen erityisemmin, kunhan vaan napsaisin noin 1,5m vaijerien pituudesta pois.
Oksa roikkuu ilmassa suurinpiirtein minun kaulan kohdilla, eli noin 1,4 metrin korkeudella lattiasta mitattuna. Kattoon porasin reiät ja kiinnitin reikiin kierrekantaiset koukut (kokoa 6). Tuplasolmuun sidoin vaijerien molemmat päät ja sujautin ne koukkuihin.
Ja mikä parasta, myös korkkarit pysyvät tukevasti oksalla roikkumassa. Ystäväni totesikin minulle että kengät ovat kuin kanat orrella. 😀
Minä jatkan oksarekin fiilistelyä täällä ja virittelen seuraavaa DIY-hommeliani eli roikkalamppua toimintakuntoon. Siitä lisää huomenna…