Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Loppusuoralla ollaan jo tyynynpäällisen tekemisessä. Muutama kerros uupuu vielä ja puoliskoiden yhteen ompelu ja viimeistely. Huomenna taitaa tulla valmista.
Lankana on Novitan paksu Kelo, jota kudon tuplana eli minulla on kaksi lankakerää yhdessä. Langan menekki on neljä rullaa ja ylimääräistä ei jää pätkääkään. Kustannus itse tekemälleni neuletyynynpäälliselle on 20 euroa, joka on hieman vähemmän kuin kaupasta valmiina ostettu mutta ei kuitenkaan kovin paljon edullisempi. Tekeminen on kuitenkin se paras juttu tässä ja valmistumisen seuraaminen, joka motivoi jatkamaan ja jatkamaan.
Jos minulle olisi vuosi sitten sanottu että innostun kutomaan (eli neulomaan), olisin nauranut makeasti ja vastannut että en tosiaankaan ala. Jokin DIY-kärpänen ja itse tekemisen innostus on nyt kyllä iskenyt, sillä ostin sämpyläaineetkin huomiselle ja ajattelin huomenna tehdä ihan itse sämpylöitä pakkasen täyteen.
Henkinen kriisi taitaa olla minulla, jota en vaan nyt osaa yhdistää mihinkään, sillä minä en todellakaan ole koskaan osannut enkä varsinkaan halunnut tehdä leipää tai sämpylöitä itse. Tai sitten se on ikä joka alkaa painamaan. 🙂
Sain postitse Louis Poulsenin valaisinkuvaston ja se on kyllä äärimmäisen mielenkiitoinen opus. Kuvastossa oli erittäin laaja kattaus sekä sisätilojen, julkitilojen kuin ulkovalaisimien valikoimasta.
Minun oma suosikkini on edelleen AJ-sarjan alienia muistuttavat valaisimet, joista löytyy myös ulos sopiva versio. Tämä oli minulle ihan uusi juttu ja jos omistaisin sen unelmieni suuren valkoisen kivitalon, niin tahtoisin oven molemmin puolin alla olevan kuvan mukaiset valaisimet liiketunnistimella varustettuna.
Arne Jacobsenin vuonna 1960 suunnittelema AJ-valaisinsarja on saanut todellisen klassikkovalaisimen statuksen. Linjakas ja vähäeleinen muotoilu henkii skandinaavista tyyliä ja valaisin suunniteltiinkin aikoinaan Kööpenhaminan SAS Royal hotelliin. Valaisin yleistyi ensin hotelleihin ja julkitiloihin ympäri maailman ja sittemmin näitä on tavattu kasvavassa määrin myös yksityiskodeissa. Oijoi, kaksi valkoista AJ-seinävalaisinta minun makuuhuoneeseeni heti nyt samantien, kiitos! 🙂
Jep, se on suuri. Siis todella suuri. Stockmannin alesta tilaamani Valaisin Grönlundin valkoinen New York nimittäin. Mielessäni mittailin että se on sellainen hieman Kartellin pientä Jolly-pöytää suurempi kokoinen riippuvalaisin, mutta valaisimeksi tuo on oikeasti järkyttävän iso. Ei ihan vastaa sitä mielikuvaani roikkuvasta läpinäkyvästä Jolly-pöydästä, minkä avulla zoomailin ja mietin lampun ostamista.
Jättikokoinen New York valaisin
Ruokapöytäkin näyttää näin alaviistosta kuvattuna hyvin heiveröiseltä ja pieneltä tuon ison varjostimen alla. Ja ilman mattoa Kartellin tuolit vaikuttavat ilmassa leijuvilta. 😀
Mutta kaikesta kummallisuudesta ja tavaroiden vääristä mittasuhteista huolimatta minä pidän kovasti tästä kombinaatiosta. Valaisin on hyvin neutraali ja lukuunottamatta suurta kokoaan, se on aika huomaamaton. Se ei riitele kenenkään kanssa ja sopii loistavasti olohuoneessa olevaan isoon sohvaan ja vielä isompaan Tupla Kuplaan.
Näyttävä valaisin vaatii isomman ruokapöydän
Pöytä saisi olla suurempi, mutta pöydän kanssa minun on joka tapauksessa tehtävä ratkaisuja myöhemmin ja alan kallistumaan siihen, että teetän Hayn pukkijalkoihin uuden kansilevyn enkä ostakaan kokonaista uutta pöytää. Tämä kuitenkin vielä täysin epävarmaa ja suunnitelmat saattavat muuttua vielä monta kertaa.
Yhteenvetona siis – lamppu tuli jäädäkseen, vaikken tiedäkään mihin sen kotona lopulta vakinaisesti laitankaan. 🙂
* * *
Meillä on tänään tapahtunut vaikka mitä, kalusteita on raahattu ulos ja tuotu uusia sisään. Eteisessä on laatikoita pinottuna seinän vieressä lähes kattoon asti. Parin viikon sisään pitäisi meillä olla kauniimpi ja toimivampi keittiö ja saan viimeinkin huokaista helpotuksesta.
Edelliseen postaukseen vielä nopeasti palatakseni, sain miettimisaikaa ensi viikon keskiviikkoon asti Barcelona -sohvan suhteen. Sekä sydän että järki sanovat ostokselle kyllä, mutta järki kimpoilee välillä ein puolellekin. Olisihan tuo upea sohva ja mieletön tilaisuus saada ostettua tuollainen lähes pilkkahintaan, mutta en tiedä miten saan varjeltua sohvaa koiralta ja tytöltä. Saisin varmaan sydänkohtauksen jos tyttö piirtäisi sohvaan tai koira hyppäisi siihen likaisilla tassuilla (tai hyppäisi siihen ylipäätään). Mielipiteitä siis vastaanotan edelleen mieluusti, jokainen ajatus on tärkeä tässä tilanteessa.
Huomiseen!
EDIT: Muutos suunnitelmiini: Tilasin toisen samanlaisen New Yorkin ja ne menevät yhdessä olohuoneeseen. Sinne ne sopivat täydellisesti ja tasapainottavat huoneen mittasuhteita.