Keittiön seinäkaapit on tyhjennetty ja kuivaruoka siirretty astiakaappina käytettyyn 60x128cm kokoiseen Bestå-kaappiin. Osa laseista on pitänyt tämän vuoksi siirtää keittiön seinähyllyille ja kahvikupit ovat osittain pinottuna keittiön tasolla.
Ruoat säilytyspurkeissa
Olemme syöneet kuivaruoka-osastoa tyhjemmäksi viimeiset pari viikkoa ja nyt tilanne on aika hyvä. Suurin osa kuivatavaroista säilytetään muovisissa ilmatiiviissä purkeissa, joissa ne tullaan säilyttämään jatkossakin uuden keittiön vetolaatikkoon siirtyessään. Purkeista löytyy pastat, riisit, Bran Flakesit ja puurohiutaleet.
Puuroa aamupalaksi ja välipalaksi
Huomaako muuten että meillä tykätään puurosta? 🙂 Elovenaa löytyy niin hiutaleena, vadelman makuisena valmishiutaleena (tämä on koostumukseltaan muuten vähän omituinen, yöks) ja annoskokoisina pussukoina, jotka on meidän perheen suurinta herkkua. Tyttö tykkää syödä omena-mustikka-vadelmaa ja minun lempparini on lounaaksikin sopiva pellava-porkkana-aprikoosi puuro.
Läpinäkyvä vetolaatikko annospuuroille
Nomess Copenhagenin muoviset vetolaatikot ovatkin saaneet väliaikaisesti uuden sisällön puuropusseista sekä aterimista ja keittiövälineistä (alempi kuva).
Astiat ja kattilat kaapissa
Alemmilla hyllyillä ei ole muuta muutosta tapahtunut, kuin se että astiat on tiivistetty pienempään tilaan.
Osa astioista ja parhaillaan pyörimässä pesukoneessa, mutta melkoisen täyteen ahdettua on kyllä jos kaikki olisivat puhtaina kaapissa.
Juomalasit seinähyllyllä
Muutama jalallinen lasi ja Iittalan Kartiot ovat seinähyllyllä, sillä ne eivät mahtuneet kaappiin. Ne ovat kyllä kauniita katsellakin, joten ei haittaa että ne ovat näkösällä. Rempan alkaessa yritän saada nämäkin sullottua jonnekin piiloon, jotta säästyisin kaikkien astioiden pesulta.
Minulla muuten meni selkä sököksi. Ilmeisesti noidannuoli iski ja särky on sen mukainen. Nyt seurailen viikon verran vointia, mutta jos ei ensi viikon alussa ala helpottamaan niin on pakko mennä kuvauttamaan selkä parkani. Säryt on aivan järkyttävät eikä mikään lääkeyhdistelmä tai annos tunnu auttavan.
Olen kuin vanha kyttyräselkäinen Quasimodo Disneyn Notre Damen kellonsoittajasta, tosin vauhtini on yhtä nopea kuin etanalla. Mikään asento ei ole hyvä ja kaikista hirveimmät tuskat tulevat niistä (monelle selkäsärkyistä kärsiville harmittavan tutusta ilmiöstä) ”puukoniskuista”, jotka halvaannuttavat jopa hengityksenkin.
Toivottavasti huomenna olisi selkä edes sen verran parempi, että tytön kanssa olisi helpompi olla. Nyt tyttö tahallaan tekee kiusaa kun tietää etten pysty estämään pahantekoa muuta kuin pihisemällä ja puhisemalla. Uhmaikäisen kanssa silmät pitää olla selässäkin, hah kuinka osuvaa. 😀 Onneksi neiti on nyt nukkumassa niin saan hetken aikaa hengähtää ja olla itsekäs marisija selkävaivoineni.
Ihanaa iltaa kaikille ja huomiseen!
Seuraa myös somessa