Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Nämä ruotsalaiskodin kuvat aiheuttivat minulle täydellisen inspiroitumisen aikoinaan ja tallensin ne omaan sisustusinspiraatiokansiooni. Haluan jakaa nämä luvan kanssa myös tänne blogiini, koska kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa ja minä olen rakastunut.
Valitettavasti oman kerrostalokodin neliöt (vain 80m2) eivät ihan näin upeaan toteutukseen riitä, mutta tämän tyylinen sisustus on oma haaveeni ilman tummia värisävyjä. Tähän suuntaan matka hitaasti mutta varmasti käy ja visio on kirkkaasti mielessä valmiina. Pikkuhiljaa hiipien palaan takaisin vanhaan unelmaani ja yritän unohtaa sekä ottaa opikseni viime vuoden hullaantumisista. 🙂
Sisustuksen suhteen olen hyvin kaikkiruokainen ja tykkään niin monesta erilaisesta tyylistä, että valinnan vaikeus joskus pääsee sokaisemaan ja pahasti. Omalta kodilta haluan kuitenkin eniten avaruutta, jota omalta osaltani kuvaa hyvin sanat niukka ja vähäeleinen. Tärkeimmät funktionaaliset toiminnot haluan tietenkin säilyttää, mutta kuten yllä olevissa kuvissakin, on tyhjä tila erityisen tärkeää jotta kauniit asiat pääsevät kunnolla esille. Sisustusmatka meidän osalta jatkuu vielä pitkään.
Käyn saunomassa nopsasti keikkahiet hus pois ja sen jälkeen vastailen viikonlopun aikana tulleisiin kommentteihinne. Kiitos kaikille teille ihanille lukijoille, jotka ilahdutatte minua jättämällä puumerkkiä visiitistänne!
Wau mikä reissu takana ja kotona ollaan jälleen. Tehtiin viikonloppumatka Tampereelle Bon Jovin konserttiin. Loistava kokemus oli kaikin puolin, puitteet olivat upeat, sää suosi kerrankin ja matkaseura oli mitä parhain. Nyt on kaikkensa antanut olo, äänikin vähän kadoksissa, mutta fiilikset vieläkin katossa ja uusi puhelimeni täynnä keikkakuvia ja -videoita, joita voi fiilistellä läpi kesän.
Bon Jovi VIP Experience Tampere konsertti
Herra Samboran puuttumista aluksi surkuttelin, sillä olen suuri fani. Kun muut ovat kuolanneet Jonin perään, on minun katseeni harhaillut aina Richien suuntaan. Eipä ole tullut kavereiden kanssa koskaan kiistaa siitä, kuka menee isona naimisiin Jonin kanssa, kun minulle Richie on aina ollut ihan ykkösmies. Onneksi on tuo oma rakas kitaristi tuossa käsipuolessa nykyään ja oma tyttönen, joka on myös nimeltään Ava, kuten Richien prinsessa. 🙂
Aivan turhaan kuitenkin surkuttelin, sillä keikka oli todella loistava ja saimme bändiläiset heittämään kunnon encoretkin. Meidän porukalla oli ainakin veto täysin pois kun keikka loppui, sen verran kovaa veivattiin ja rokattiin. Miltähän mahtoi tuntui esiintyjistä lähes kolmen tunnin setin jäljiltä. Onneksi heillä on 10 päivän huilitauko ennen seuraavaa keikkaa, niin jaksaa taas paukuttaa rumpuja, näppäillä kiipparia ja antaa nälkäiselle yleisölle viihdettä koko rahan edestä. 😀
Sokos Hotel Tammer – Ylväs ja arvokas olemus
Kauempaa katsottuna lavasteet oli mielettömät – iso auto upeine maisemointi-videoineen. Me oltiin niin edessä, ettei auton tuulilasia näkynyt juuri ollenkaan. Tämän kuvan nappasin kun ekan biisin aikana kävelimme kohti lavan etuosaa. Me nimittäin myöhästyttiin pari minuuttia keikan aloituksesta koska VIP-puolella oli bajamaja-asiat heikosti järjestetty… ÄRGH. Keikkakuvista voin myöhemmin tehdä pienen koosteen, kun saan loputkin kuvat siirrettyä koneelle.
Hotellina meillä oli nostalginen Sokos Hotel Tammer, joka häikäisi minut jyhkeällä ja arvokkaalla olemuksellaan. Palvelu oli mitä ystävällisin ja parhain ja ehdottomasti tahdon vierailla täällä uudelleenkin. Tamperetta ei kovin paljon nyt ehtinyt näkemään keskustaa lukuunottamatta, mutta kesälomalla haluan päästä uudestaan reissuun Tampereen kauniiseen kaupunkiin.
Hotellihuoneen sängyllä oli kauniisti The Black Box -pahvirasiaan pakattuna hotellin ohjeita ja menut eri ruokakattauksiin aamupalasta illalliseen.
Olen vähän huono bloggaaja, kun en tajunnut että kuviakin olisi voinut ottaa. Ehdin jo lusikoida puuroa napaani ja syödä hedelmiä ja leivänkin ennen kuin ystäväni tokaisi, että kai sie nyt otat kuvat blogiisi niin kuin kunnon bloggaajan kuuluu… Hups. 😀
Yhtä huonosti muistin kuvailla teille meidän huonetta. Tässä siis ihana ja muhkea sänky vähän nukuttuna ja ryppyisenä. Tyynyt laitoin ihan teitä varten takaisin omille paikoilleen sentään.
Ja sitten mie, väsynyt mutta niin onnellinen keikkalainen, joka pakkailun lomassa räpsäisin kuvan itsestänikin. Muistaa sitten myöhemmin, että hei… minähän se tuollakin oon ollunna. 🙂
Kylpyhuonetta kuvasin vähän enemmän, suihku oli minusta niin suloinen. Tuollainen vanhanaikaisen näköinen mutta silti ihan nykyaikainen kaunistus. Pesuaineet oli nimetty hauskasti, hiuksille ja vartalolle tietenkin omansa.
Villi viikonloppu Tampereella
Superia oli kyllä tällainen aikuisten villi loma itselleni vieraassa kaupungissa. Tampereella olen käynyt viimeksi lapsena, joten vuosia on vierähtänyt aikamoisesti. Todella kaunis paikka, minne onkin päästävä uudelleen.
Nyt puran matkalaukut ja alan kotihommiin. Tämä maanantai tuntuu ihan sunnuntailta ja hieman on kisaväsymystäkin havaittavissa. Onneksi apu on lähellä, sillä Bon Jovi vaan kaiuttimista soimaan niin johan alkaa heräilemään henkiin taas. 😀
Meillä on nyt sitten ihka uusi keittiö. Kyseessä ei kuitenkaan ole oikea keittiö, vaan tytön synttärilahjaksi saama Tefalin minikeittiö tykötarpeineen. 🙂
Keittiön lisäksi tyttö sai merkkipäivän kunniaksi mm. oman sisustussuunnittelukirjan, suloisen Lumikki-duplo setin, rannekorun ja saippuakuplia sekä kauniin keltaisen kukkimpun, joka koristaa ruokapöytää. Kiitos kaikille muistamisesta vielä tätäkin kautta.