Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Nyt on kahden harmaan sävyisen taulun reunat kuivuneet ja sain taulut olohuoneen seinähyllylle pystyyn. Taulujen keskiosan maali on vielä hieman märkää, joten viikon verran luulisin että menee vielä kuivumiseen aikaa. Tässä ne nyt sitten on (rumpujen pärinää) tadaa! 🙂
Kaikki maalaustarvikkeet ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta – taulupohjat, öljymaalituubit sekä pensselin, hetken mielijohteesta. Maalaaminen oli mukavaa puuhaa, tykkäsin kovasti ja voisin kuvitella joskus vielä tarttuvani pensseliin uudelleen. Yhden taulun tekemiseen uhrasin ruhtinaalliset 6-10 minuuttia ja tein ne kahdessa osassa.
Ensimmäisenä töhröstin vihreä-keltaisen taulun (tekoaika 7 minuuttia) ja samana päivänä väkersin nuo kaksi muuta taulua, joiden tekemiseen meni yhteensä 16 minuuttia. Tahdoin tauluihin abstraktia kuviointia, mutta muuten minulla ei ollut mitään visiota sen kummemmin valmiina.
Täällä jatketaan kisastudiossa jääkiekkomatsin katselua ja jännittämistä! Meidän Miffe on aina ihan hepulissa kun Mertaranta selostaa. Nytkin Miffe istuu kuin tatti sohvan edessä ja tuijottaa vuorotellen minua ja vuorotellen miestä. Ja MAALI! JEEEE! Suomi johtaa nyt 1-0! Tästä on hyvä jatkaa… Palataan! 😀
Minulta on toivottu postausta Eva Solon yrttiruukuista ja niiden tekniikasta. Kyseessä ei ole sentään salatiedettä sisältävä ruukku, vaikka itsestäni tuntuukin että vähintään jonkin sorttinen yrttikeiju käy taikomassa taikasauvallaan omat yrttini takaisin henkiin kun ne kupsahtaa kuivuuteen, koska en muista edes kerta viikkoon niihin laittaa lisää vettä.
Eva Solo kaksiosainen yrttiruukku
Ruukku on kaksiosainen, yläosa posliinia ja alaosa lasia. Niiden lisäksi ruukun mukana tulee mystinen pieni pussi, joka sisältää valkoista narua. Itse olin ensimmäisen ruukkuostokseni yhteydessä heittämässä tuota narupussia roskikseen, kun luulin sen olevan eksynyt ruukkulootaan vahingossa. Onneksi kuitenkin katsoin ruukun käyttöohjeet ennen kuin nakkasin pussin menemään.
Imujuuret pujotetaan ruukun pohjasta vesiastiaan
Esivalmisteluna on vain yksi asia tehtävänä, ennen kuin ruukkuun voi istuttaa yrtin. Ruukun yläosan pohjassa on pieniä reikiä, joista tulee pujottaa ruukun mukana tullut pitkä valkoinen naru. Itse taitan narun kaksin kerroin ja pujottelen sen yhdestä reiästä sisään ja toisesta ulos. Sitten venytän lenkkejä niin pitkiksi että niiden päät uivat alaruukkuun laitettavassa vedessä.
Ruukun posliiniseen yläosaan laitetaan itse yrtti. Minä ostan kaupasta valmisyrttejä, joista poistan sen muovisen istutusruukun. En laita lisämultaa enkä tee mitään kikkailuja, kunhan vaan nostan yrtin multakönttineen tuohon Eva Solon ruukun ylempään osaan nököttämään.
Yrtti imee vettä oman tarpeensa mukaan
Siinä se, muuta ei tarvitse tehdä kun huolehtia siitä että ruukun alaosassa on vettä. Veden kulutus on aika pientä, aurinkoisessa paikassa vettä täytyy muistaa lisätä noin neljän päivän välein ja varjoisemmassa saattaa riittää kerta viikkoon. Alaosa on maitolasia, joten siitä näkee hyvin läpi paljonko vettä ruukussa on.
Kuivuneetkin yrtit heräävät takaisin eloon
Itselläni on nykyään todella surkea muisti ja kuten jo monesti, olen taas unohtanut laittaa vettä yrteille. Katsokaa nyt tätä minun toista reppanaa. 🙂
Basilika on pahasti kuivunut ja nuupahtanut, mutta ei hätiä mitiä. Vettä vaan ruukun alaosaan ja päivän kaksi odottelua. Ei nimittäin ole ensimmäinen kerta kun yrttini saavat kärsiä huonosta muististani. Toiselle basilikalleni kävi samalla tavalla, mutta se pääsi kuivumaan vielä pahemmin. Katsokaa sitä nyt!
Se on noussut uuteen kukoistukseena ja vain muutama kasaan kuivahtanut jäänne muistuttaa kärsimyksistä.
Tässä vielä kuva yläruukun pohjasta, jossa ne valkoiset narut roikkumassa lisäjuurien tapaan.
Eva Solon yrttiruukut kokoa 11cm
Omat Eva Solon ruukkuni ovat halkaisijaltaan 11cm, eli se pienempi koko kahdesta vaihtoehdosta. Tämä on juuri sopivan kokoinen kaupan yrteille. Näissä voi ymmärtääkseni myös kasvattaa yrttejä siemenistä alkaen, laittaen mullat yläruukkuun ja muuten täysin samoilla ohjeilla toimien. Itselläni ei ole siitä vielä kokemusta, joten en osaa sanoa miten hyvin siemenet lähtevät itämään ja kuinka isoiksi yrtit kasvavat.
Yrttiruukuista muihin asioihin, illemmalla postailen teille niistä omatekemistäni tauluista. Taulut ovat reunoiltaan kuivuneet ja sain nostettua ne olohuoneen seinähyllylle pystyyn. Ne on aika vekkulit kyllä, ihan kivat siis vaikka onkin ensikertalaisen räpellyksiä.
Nyt löytyi kova kilpailija valkoiselle Barcelona-tuolille, josta olen haaveillut villeissä unelmissani. Kilpailija on nimittäin Harri Koskisen suunnittelema kotimainen Woodnotes K-tuoli, josta on saatavana valkoista nahkaa oleva versio ja vielä tuplaleveänä rahin kera. Hintakin on huomattavasti maltillisempi, vaikka K-tuolista saakin pulittaa itsensä kipeäksi. Mutta katsokaa nyt miten ihana! Tämä meni ehdottomasti haaveilulistani kärkisijalle.
Olen tutustunut viime viikkoina Woodnotesin tuotevalikoimaan laajemminkin ja minulle tuli ihan uutena asiana se että heillä on myös kattaustekstiilejä, kuten tabletteja ja kaitaliinoja. Alla muutamia kuosivaihtoehtoja.
Woodnotes New York paperinarumatto
Heidän mattovalikoima sen sijaan onkin tullut tutuksi, sillä ystävälläni on pari Woodnotesin mattoa ja olen päässyt niitä hypistelemään ja imuroimaankin. New York -matto on eniten omaan makuuni mieluisa ja ihan kernaasti ottaisin omaan olohuoneeseemme haalean vaalean 200x300cm kokoisen New Yorkin.
Paperinarua sisältävistä matoista on itselläni hieman ristiriitaisia kokemuksia, koiratalous kun ollaan. Meillä on ollut eteisessä yli neljän metrin mittainen paperinarumatto aikoinaan ja se oli todella haastava hoidettava. Puhtaanapito oli kuratassujen kanssa mahdotonta ja hintaansa nähden se oli pettymys meille. Imurointi oli onneksi hyvin helppoa, eikä se kerännyt hiekkaa ja pölyä itseensä, kuten nukkamatot. Mutta likatahrat olivat ja pysyivät ja kääntelimme mattoa aina välillä, mahdollisimman puhdas puoli päälle päin.
Onko teillä kenelläkään kokemuksia Woodnotesin matoista koira- ja / tai lapsiperheissä? Vielä onnellisemmaksi tulisin jos kokemusta löytyisi juuri tästä kyseisestä New York-matosta. Itseäni eniten karmii ajatus siitä, että näinkin arvokas matto olisi koiran vuoksi pesulakunnossa kuukauden sisällä… Meillä pestään koiran tassut, jos ulkoilma on sateinen tai loskainen. Mutta aina sitä rapaa jää ja kuivunut hiekka kun rapisee tassuista matolle, niin likaiseksi se nopsaan menee.
* * *
Voisin melkein päivitellä haaveilulistaani, sillä en ole sitä pitkään aikaan tehnyt. Barcelona-tuoli keikkuu edelleen ykkösenä, mutta jaetulle ykköspaikalle nousi myös nahkainen K-tuoli. Kakkosena on ehdottomasti Eva Solon valkotakkinen vesikarahvi, josta eilen postailin. Siitä eteenpäin en enää tiedä.
Me lähdetään kohta ruokaostoksille, sillä kaapit on vapun jäljiltä tyhjillään. Tänään on tarkoitus tehdä kaksi isoa makaroonilaatikkoa, joista riittäisi viikonlopullekin syötävää. Nam, meidän perheen herkku. Ja maitoa saa kantaa taas selkä vääränä, sillä mies ja tyttö juo jo kahteen pekkaan melkein 3L maitoa päivässä. Minun olkapää-luksaatiovammani kiittää kauppakassien kantamisesta.