Lapsellista menoa

En ole vähään aikaan kuvannut teille realistisia kuvia meidän jokapäiväisestä lelujen valtauksesta. Meillä tosiaan asustaa myös kohta 3-vuotias pikkutermiitti, joka tuo väriä elämään kaikin puolin. 😀

Helinä Keijun siivet
Lego Duplo Zoo eläintarha
Värikkäät Lego Duplot
Värikkäät Lego Duplot
Lapsen lelut olohuoneessa
Palapelejä pikkulapselle
Värityskirja ja Disney Tähkäpää
Värikkäät Lego Duplot
Seinälle maalattu Aarnio Pony kuvio
Lapsen luovuus näkyy kotona
Lapsen luovuus näkyy kotona

Neiti on kyllä kekseliäs sisustaja… Tyttö ihmetteli kun kynttilänjalassa ei enää ole kynttilöitä ja päätti auttaa asiassa. Hän sovitteli ja sommitteli oikeanlaisia leluja ja legopaloja tuohon jalkaan ja vartin päästä ilmoitti että nyt on valmis. Aika hieno kyllä tuli! 🙂

Värikästä päivää!


Seuraa myös somessa 

Rakkaudesta kauniisiin esineisiin

Rakastan kauniita esineitä. Rakastan erilaisia materiaaleja, pehmeitä värejä, kauniita muotoja. Kuvasin blogitaipaleeni alussa sanallisesti sitä tunnetilaa, kun kaupassa hypistelen ihania juttuja ja mietin minkä yhden ihanan asian ostaisin kotiin vietäväksi (postauksen löydät täältä) Kyseinen postaus oli viides koskaan kirjoittamani ja allekirjoitan sen täysin vielä tänäkin päivänä.

Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin
Rakkaudesta kauniisiin esineisiin

Ihanaa naistenpäivää kaikille!


Seuraa myös somessa 

Lähikuvassa mietteitä bloggaamisesta

Nyt täytyy joka ilta kuvailla tunnelmavalo-otoksia, kun vielä pystyy. Kohta onkin jo kesä ja aurinkoa lähes 24/7, ellei viime vuoden synkkä kesä toistu. En tiedä oletteko huomanneet eroa kuvissa, mutta olen viime päivinä opiskellut valokuvaamista. Lähinnä makrokuvauksen osalta olen yrittänyt oppia tekemään tarkennuksia ja kohdistuksia oikein ja muutamat kuvat ovatkin onnistuneet aika hyvin.

Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi
Mietteitä bloggaamisestan ja valokuvaamisesta Omakotivalkoinen sisustusblogi

Mietteitä bloggaamisesta ja valokuvaamisesta

Tykkään tosi paljon kuvailla tällaisia pieniä yksityiskohtia ja vaikka aika ei aina riitäkään kovin vaativiin kuvaushetkiin, niin silloin tällöin yritän kehittyä myös kuvaamisessa. Kiiltävien esineiden lähikuvaus on aika haasteellista, koska ne heijastavat yleensä valoa monesta eri suunnasta. Ja meillä kiiltoa totisesti riittää, on korkeakiiltoisia kalusteita ja peilipintaista kromia, kristallia ja hopeaa.

Aina silloin tällöin minulta kysytään, että miksi blogini kuvanlaatu ja kirjoitukset ovat niin heikkotasoisia. On myös ehdotettu, että tekisin blogiani enemmän ammattimaisella ja sisustuslehtimäisellä otteella, ammattitason kuvilla varustettuna ja kieliopillisesti virheettömästi. Tuossa tyylissä ei ole minusta laisinkaan mitään vikaa, mutta se ei ole ”minua”. Minä olen tällainen, epätäydellinen tyyppi, ja tyylini tehdä tätä blogia on alusta asti ollut samanlainen. Kirjoitan ja kuvaan hyvin spontaanisti, ilman esivalmisteluja ja jälkikäsittelyjä. Puran tänne blogiini kaiken inspiraationi, visioni, innostumiseni ja muun kauniin ja ihanan mitä päivän mittaan eteeni osuu. Kirjoitan tätä hieman kuin päiväkirjaa, pääpainona kuitenkin visuaaliset jutut eikä niinkään mieleni sopukoissa asuvat suuret asiat.

En edes tahdo tehdä täydellistä ja virheetöntä blogia, vaikka niillekin on paikkansa ja lukijansa. Itseäni blogien lukijana puhuttelee enemmän sellainen elämänmakuinen aitous, jossa ei liikaa esivalmistella ja fiilata postauksen sisältöä. Ja kyllähän sitä minäkin tahdon että kuvat olisivat erinomaisia (ilman sitä jälkikäsittelyä), mutta en ota siitä itselleni paineita. Annan itseni kehittyä tekemisen kautta pikku hiljaa, luonnollisesti ja pakottamatta.

Blogini on itselleni todella tärkeä ja suuri osa päivittäistä elämää. Vaikka pyrkimykseni ei olekaan ammattijournalismi ja sisustuslehden kaltainen luomus, niin silti rakastan blogiani ja bloggaamista sydän vereslihalla. 🙂 Blogini on itseni näköinen, virheineen päivineen. Se kehittyy ja kasvaa pikku hiljaa, samalla kun minäkin niin teen. Meillä jokaisella on omat mieltymyksemme, itse pidän enemmän oikeaa elämää kuvaavista tavallisista blogeista, joissa ei turhaan hienostella. 😀

Ihanaa illan jatkoa kaikille!


Seuraa myös somessa