Aurinkoiset päivät ovat ihania! Muutenkin viimeaikoina on tuntunut siltä että aurinkoa on elämässä enemmän kuin aikoihin. Ajattelinkin siksi, ja koska mielialani on korkealla, kirjoitella teille tajunnanvirtaa pitkästä aikaa. 🙂

Lapsuudenystävät ja kaverisuhteet

Olen miettinyt paljon ihmissuhteita ja niihin liittyviä asioita viimeisen puolen vuoden aikana. Ystävyys on vaikea aihe purtavaksi ja olen avoimesti teille joskus kertonutkin, ettei minulla ole montaa ystävää, mutta ne harvat sellaiset ovatkin sitten kultaa kalliimpia. Olen lapsuudessani muuttanut monta kertaa kaupungista toiseen ja puolen vuoden välein joutunut luomaan tyhjästä uusia kaverisuhteita.

Tarhaiästä ja ala-asteen ekasta ja tokasta luokasta on jäänyt minulle vain hyviä muistoja ja vaikka vuosien saatossa silloiset ystäväni ovat jääneet menneisyyteen, olen miettinyt että yrittäisin lämmitellä suhteita reilun 20-vuoden jälkeen uudelleen. Olisi ihana saada pitkästä aikaa yhteys lapsuudenaikaisiin ystäviin ja päästä jakamaan kuulumisia puolin ja toisin.

Ystävyys on tärkeä ja pyhä

Itselleni ystävyys on tärkeä ja pyhä asia. Olen vanhetessa tullut hyvin varovaiseksi ja vaikka tutustunkin ihmisiin hyvin helposti, olen sosiaalisesta luonteestani huolimatta hieman pidättyväinen. Liian monta kertaa olen saanut siipeni ja tullut petetyksi, kun olen turhan avoimesti jakanut asioitani. Elämä ja elämänkokemus kuitenkin opettaa ja joissain tapauksissa on parempi varoa kuin katua.

Tänään olen tutustunut yhteen uuteen ja ihanaan ihmiseen pintaa syvemmältä. Uskon vahvasti että aikuisiälläkin on mahdollista rakentaa pitkäaikaisia ja aitoja ystävyyssuhteita, jopa loppuelämän mittaisia. Olen todella toiveikas ja uskon että olen löytänyt todellisen helmen elämääni. Aidon, vilpittömän, rehellisen ja ihanan ihmisen, sellaisen sopivan samanlaisen ja vähäsen erilaisen persoonallisen yksilön, jollaiselle on aina sydämessäni paikka vapaana. Toivon hartaasti, että yksi oikean ystävän kokoinen kolonen on sydämessäni nyt täyttynyt.

Ystävyys kestää näkemyserot ja epätäydellisyydet

Mielestäni oikeita ystäviä ei voi koskaan olla liikaa. Oikeaan ystävyyteen kuuluu minusta se, että hyväksyy ihmisen sellaisena kuin hän on, virheineen päivineen. Mikään ihmissuhde ei koskaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista, riidoilta ja erimielisyyksiltä ei voi välttyä. Mutta se miten ne selvitetään ja miten niistä päästään yli toimii hyvänä mittarina oikealle ystävyydelle.

Toki on sanoja ja tekoja, joita ei voi unohtaa tai sivuuttaa, mutta anteeksianto on aina lopulta kannattavaa ja vaikka joskus saattaa sortua ylireagointiin niin oikea ystävyys on taistelemisen arvoinen asia. Koskaan ei pidä luovuttaa liian helposti, ei koskaan.

Kuka on sinun ystäväsi?

Lainaan tähän Birgit Ahokkaan äärimmäisen kaunista ja koskettavaa runoa:

KUKA ON SINUN YSTÄVÄSI?

Hänkö, joka asuu kaukana, mutta on silti niin lähellä sinua?

Hänkö, jota et ole tavannut pitkään aikaan, mutta joka kulkee ajatuksissasi mukanasi jossain mielen pohjalla?

Hänkö, joka saa tuntemaan olosi mukavan kotoisaksi pelkällä läsnäolollaan?

Hänkö, jonka vuosien takaa tavattuasi saa menneet vuodet unohtumaan?

Hänkö, jonka sanojen ja tunteen ilmaisun aitoudesta voit olla täysin vakuuttunut?

Hänkö, jolle uskallat vuodattaa sydämesi syvimmät salaisuudet pelkäämättä, että sinua niillä joskus satutetaan?

Kun minulla on yksikin tällainen ystävä, niin minulla on maailmassa kaikki!

Birgit Ahokas

Minulla on tällaisia ystäviä muutamia. Elämäni helmiä he ovat ja heidän puolestaan olen valmis taistelemaan. Ja kun minulla on heidät, minulla on todellakin kaikki!

Siellä lukijoidenkin joukossa on teitä, joista mielelläni tahtoisin ihan tosielämän ystäviä ja ystävyyssuhteita rakentaa. Varovaisesti haaveilen että siihen kenties joskus olisi joskus mahdollisuus.

Pitäkää siis huolta ystävistänne – muistakaa heitä, soittakaa heille ihan muuten vaan ja halatkaa kun seuraavan kerran näette. Kertokaa että välitätte.

Ihanaa iltaa teille aivan kaikille!