Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Tänään sain kirjaimellisesti häikäistyä kesken touhujeni, kun aurinko päätti paljastaa itsensä pilvien lomasta. Säkenöivä kirkkaus sai pysähtymään ja nauttimaan valosta ikkunan edessä silmät suljettuina. Ehdin latautumishetken jäljiltä juuri ja juuri hakemaan kamerani ja nappaamaan pari kuvaa ennen kuin aurinko katosi takaisin pilvien taa.
Kamera kädessä kuljeskelin pitkin kotia ja räpsin kuvia kivoista yksityiskohdista ilman sen suurempaa syytä tai syvällisempää tarkoitusta. Aurinko ei harmikseni näyttäytynyt enää uudestaan, mutta onneksi kevät on joka päivä lähempänä.
Kasvihuoneena toimivan lasikuvun sisällä on meneillään kuivahtaneen viherkasvin pelastusoperaatio. Toistaiseksi tämä tuntuu toimivan ja kasvi on saanut kuivumisen vuoksi menettämäänsä vihreää väriä takaisin. Saa nähdä virkoaako tuo kunnolla vielä kukoistukseensa… 🙂
Halusin yksinkertaistaa kodin valaisinmaailmaa ja näin ollen saarekkeen päällä oleva kanootin muotoinen riippuvalaisin vaihtui eilen kahteen Artek A330 -valaisimeen. Valaisimet on otettu olohuoneen katosta, joten muutoksesta ei koitunut kustannuksia. Kuvat saavat puhua puolestani, mitä sitä turhia enempää höpöttelemään.
Olohuoneen kattovalaistusta olen tarvinnut ainoastaan siivouspäivinä. Onneksi päivän pituus kasvaa koko ajan, joten ihan hyvin näen pyyhkiä pölyt tasoilta ilman kattolamppujakin. Olohuone tulee aikanaan samaan uudet valaisimet, tai ainakin yhden valaisimen, mutta toistaiseksi minulla ei ole mitään ajatusta siitä millaiset ne voisivat olla.
Kaikkien olohuoneen ja keittiön yhdistävän tilan valaisinten olisi hyvä sointua toisiinsa, joten se rajaa jonkin verran vaihtoehtoja pois. Onneksi rajaakin, sillä maailmassa on liikaa ihania lamppuja. Olohuone ei hassummalta näytä ilman kattovalaisimiakaan, joten mikään kiire asian kanssa ei ole.
Tämä postaus on osoitettu erityisesti Terhille ja tietysti myös teille kaikille muillekin siivousrutiineistani kiinnostuneille lukijoille, jotka olette harkinneet Pappelina-muovipunosmaton hankintaa. Meidän kodin lattioilta löytyy yhteensä viisi valkoista Pappelinan Svea-mattoa. Vanhin niistä on lähes neljä vuotias ja edelleen erinomaisessa kunnossa. Keittiössä kaapistojen välissä sijaitseva pitkulainen Pappelina-matto kaipailee meillä eniten huoltoa ja pesen sitä koneessa noin neljästi vuodessa… ja tänään koitti pesupäivä.
Pappelina 70x240cm matto mahtuu pesukoneeseen
Pitkä 70x240cm kokoinen Pappelina-matto mahtuu täyttömäärältään 5-6 kilon kokoiseen pesukoneeseen, sillä sen paino pysyy aikalailla samoissa lukemissa niin kuivana kuin märkänäkin. Oman kokemukseni kautta suosittelen käytettävän nestemäistä pesuainetta, joka liukenee ja levittyy rummussa pyykkipulveria paremmin.
Veden lämpötila kannattaa säätää 40°C ja linkous mahdollisimman pienelle. Itse säädän linkousluvuksi 400 kierrosta minuutissa ja matto on vain hieman kostea rummusta ulos tullessaan. Täydellä linkouksella (1200-1400 kier./min) on vaarana että matto saattaa paikoitellen venyä.
Laakakuivaus tai ripustaminen kuivaustelineeseen
Pappelina suosittelee matoilleen laakakuivausta, mutta harvalla on mahdollista järjestää yli 2 metriselle matolle tasokuivauspintaa. Itse olen surutta ripustanut mattoni roikkumaan kuivaustelineeseen eikä koskaan ole tullut venymiä tai painautumia.
Matto kuivaa 1,5 tunnissa ja suoristuu vartissa lattialla. Toisin sanoen, maton pesu ja kuivaus vie yhteensä vain noin 2,5 tuntia (tunnin pesuohjelmalla). Koska olemme koiraperhe, pitää keittiössä sijaitsevan maton pesu suorittaa noin neljästi vuodessa. Kylpyhuoneessa on mattona samanlainen Pappelina, mutta 70x90cm ovimaton kokoisena. Sitä pesen samoilla pesuohjeilla noin kerran kuussa, tai useamminkin jos tarve niin vaatii.
Ison 180×260 kokoisen Pappelinan peseminen
Olohuoneessa on kaksi isoa 180x260cm kokoista Pappelinaa vierekkäin ja niitä en valitettavasti mahdu konepesemään tai kylpyhuoneessa telineessä kuivattelemaan. Olenkin ratkaissut pesuongelman moppaamalla matot puhtaiksi samaan tapaan kuin parkettilattiatkin.
Puhdasta on tullut ja vain yhden kerran olen vajaan neljän vuoden aikana joutunut viemään toisen matoista pesulaan. Pesetyksen hinta on onneksi halvimmasta päästä oleva neliöhinta ja kaksi mattoa pesettää hieman alle satasella pesulasta ja hintatasosta riippuen.
Moni ehkä saattaa ajatella että meillä olisi hirveän tarkkaa sotkujen suhteen, mutta totta puhuakseni en ole ikinä varjellut yhtäkään matoistani. Niihin on sattunut vahinkoja monenlaisia. On oksuiltu, kaadettu kahveja, läikytelty viinejä, lennätelty lautasia, tiputeltu porkkanasosetta ja mustikkakeittoa, tallottu murusia, ruopsittu ja kuopsittu koiran kynsillä, ja astuttu sukalla currykanakastikeläntin päälle, mikä iloisesti merkkasi askeleet koko olohuoneen maton matkalta.
Normaalilla ylläpitosiivouksella eli tahrojen paikallisella pyyhkimisellä (kohtuullisen nopeasti vahinkojen jälkeen) ja viikottaisella imuroinnilla selviää koira- ja lapsiperheessä jopa useamman vuoden ilman pesukone-pesua tai pesulapalvelujen käyttämistä. Ja tämä jopa vitivalkoisen Pappelina-maton kanssa.