Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Olen todella pihi käsisaippuoiden suhteen. Ostin vuosia sitten Savon de Marseillen lasiseen pumppupulloon pakatun saippuan, joka oli hintansa veroinen ja teki käsistä ihanan pehmoiset. En ole raaskinut sitä kuitenkaan toiste ostaa, vaikka saippuan lasipullo onkin edelleen päivittäisessä käytössä kylpyhuoneen altaan reunalla. Lasipullomme ei sisällä sitä itseään vaan sekoitelman kaikenlaisia jämäshampoita, purkinpohjia ja muita pesuaineita, joita hyödynnän käsien pesussa.
Tällä kertaa täytin pullon tymäkän hajuisella Vadelma Linnalla ja siskon roskiskuormasta pelastamallani yhtä öklöllä marjashampoolla. Cocktailista tuli käsipesuun oikein passeli, vaikka marjaisat esanssituoksut eivät olekaan kovin miellyttäviä.
En muista koska minun olisi viimeksi pitänyt ostaa ihka oikeaa käsisaippuaa. Jämäien sekoittelulla olen pärjäillyt oikein hyvin jo melkein pari vuotta ja huonoksi havaitut shampoot ja suihkusaippuatkin on tullut käytettyä hyödyksi, sillä periaatteeni on ettei saippuoita heitetä hukkaan.
Tilasin sisustusalesta Hayn vihreän Hee-tuolin, jota kaavailin räiskyväksi yksityiskohdaksi ruokapöydän ääreen viherkasvien rinnalle. Tuolin vihreä sävy oli kuitenkin pettymys, luonnossa se oli todella kirkas ja keinotekoisen näköinen shokeeraavan vihreä. Hetken aikaa mietin että olisin maalannut tuolin oikean väriseksi itse, mutta päädyin lopulta palauttamaan sen takaisin kauppaan.
Yhden kuvan nappasin muistoksi tästä visiitistä. Tuoli tuli, tuoli oli ja tuoli meni – sen pituinen se. 🙂
Ärsyttääkö teitä maustemyllyjen pohjasta pöydälle rapisevat suolat ja pippurit? Myllyistäni jää pöytätasolle aina pieni keko myllyn suulle jäänyttä maustetta, joista suola on pahin. Keittiössä on massiivipähkinää oleva taso ja huomasin viime viikolla että suolamyllyn kohdalle on muodostunut kuiva ja haalistunut myllyn kokoinen ympyrä. Onneksi keittiö tasoineen on niin elähtänyt ettei se pahemmin nostanut verenpainettani, mutta pisti miettimään miten olisin suhtautunut jos taso olisi ollut uusi.
Ripsuttavat maustemyllyt tarjottimen päällä
Muuton myllyni ovat sisustuksellisesti huippukivat, mutta käyttöpuolessa olisi hiottavaa. Myllyjen koneisto on alkanut jumittamaan pehmeissä pippureissakin, suolaa on turha edes enää yrittää jauhaa sillä terä jää totaalisesti jumiin.
Suolan olenkin siirtänyt tammiseen Sagaformin myllyyn ja Muuton myllyissä on musta- ja valkopippuria. Kävin ostamassa pienen Artekin Siena-tarjottimen pikaratkaisuksi ongelmaan nro 1. Ripsutelkoon jatkossa murusensa tarjottimen päälle, se on sentään helpompi puhdistaa kuin mausteinen pöytätaso.
Keittiön kivoimmat tarvikkeet
Tarjottimen päälle myllyjen kanssa laitoin Design Lettersin B-mukissa olevan basilikan jämäni, joka edelleen jaksaa puskea uutta vartta ja lehteä. Sisukas tapaus. Taustalla oleva Alessin sitruspuristin on jo monen monta vuotta vanha ja aina vaan yhtä rakas, vaikken ole joulun jälkeen puristanut sillä ainuttakaan sitruunaa. Men in Black -leffan avaruusalusta muistuttava puristin on keittiövälinesuosikkini, puhtaasti ulkonäöllisistä syistä.
Muita juttuja ja muuttokuulumisia
Saimme eilen muutettua siskon perheineen uuteen ihanaan kotiin. Siskon tyttö nauroikin, että olisi pitänyt ottaa videokuvaa muuttourakasta, kun kaksi rimpulaista lyhyttä naista kantaa yhtä painavia huonekaluja ja laatikkokasoja kuin kaksi riuskaa lihaksikasta muuttomiestä. 😀
Siskon kanssa ollaan aika samanlaisia, me ei voida odotella ja seisoa sivussa tekemättä mitään vaan pistetään hihat heilumaan. Rekkalastillinen oli tavaraa ja koko muuttoon lastaamisineen ja uudessa paikassa sisään kantamisineen meni tasan kolme tuntia.
Reippaina naisina emme suinkaan lopettaneet siihen, vaan asensimme pesutornin käyttökuntoon ja purimme eilisillan aikana yli puolet tavaroistakin suoraan omille paikoilleen. Illalla menen vielä sen verran auttelemaan, että saamme varastoon menevät ylimääräiset kalusteet ja tavarat kannettua pois eteisestä.