Useampi lukija on ollut minuun yhteydessä oksarekki-tuunaustani koskien. Jostakin syystä sivupalkin tunnisteista on kadonnut DIY-tägi, joten katsoin helpoimmaksi kerrata tuunausohjeeni postauksen muodossa.

Älä katko oksaa luvattomasti

Täällä kaupungin vilinässä ja pikkumetiköissä ei parane omin nokkineen mennä sahailemaan eläviä puunoksia, joten katkenneeseen maasta löytyneeseen karahkaan oli tyytyminen. Oikeanlaisen oksan löytäminen ei ollut kovin helppoa ja se vaati pari metsäreissua ja useamman tunnin ennen kuin tärppäsi. Oksa oli todennöisesti katkennut myrskytuulen seurauksena ja se oli ehtinyt lojumaan maassa metsikön uumenissa niin pitkään että se oli valmiiksi kuivunut ja kuolettunut.

On tärkeää muistaa, että jokamiehenoikeus ei koske elävien oksien katkomista. Myöskään naapuritontilta ei luvatta voi mennä oksia hakemaan, ellei kyseessä ole kunnan omistama alue ja oksa on jo valmiiksi irronneena maassa. Tämä ei kuitenkaan koske rauhoitettuja luonnonsuojelualueita, kuten Helsingissä esimerkiksi Uutelan metsiköitä, joista ei saa mitään käydä noukkimassa omaan käyttöön.

Poista pintakuori, hio ja pyyhi nihkeällä liinalla

Sitten alkoikin varsinainen puuhasteluvaihe. Oksa piti kuoria kaarnaasta ja muusta kuorimateriaalista. Työvälineiden puutteessa suoritin kuorimisen vanhoilla pinseteilläni, jotka olivatkin varsin hyvät jyystimet.

Kun puunkuori oli nypitty, raavittu, kaavittu ja rapsutettu pois, sahasin oksan oikeaan tulevaan pituuteensa ja hioin oksan hienolla hiekkapaperilla kauttaaltaan.

Kevyt kosteapyyhintä ja tunnin kuivatus olivat viimeinen pohjatyövaihe ennen maalaamiseen ryhtymistä. Anna oksan kuivaa rauhassa vähintään vuorokausi ennen maalaamista, jotta myös sisäkosteus pääsee haihtumaan.

Maalaa oksa kahteen kertaan

Oksa on maalattu valkoisella seinämaalinjämällä kahteen kertaan. Maaliksi olisi ehkä paremmin sopinut kalustemaali, mutta hyvin on onneksi tavallinen seinämaalikin pysynyt oksassa kiinni. Ainoastaan vaijerin lenkkikohtiin oksan alapinnalle on tullut painautumat, joista maalikerros on kulunut pois. Se ei kuitenkaan häiritse, sillä valkoinen vaijeri peittää nuo kohdat melkein kokonaan.

Ripusta oksa verhovaijerin avulla kattoon

Oksa roikkuu kahden valkoisen verhovaijerilenksun varassa. Verhovaijerin löysin Clas Ohlsonilta, samoin kuin tavalliset kattokoukut. Vaijerin molempiin päihin tein tuplasolmut ja ripustin vaijerin niistä koukkuun roikkumaan.

Kertaakaan ei ole oksarekkiviritelmäni tippunut alas, vaikka siinä on välillä ollut yli 10kg painoakin roikkumassa. Hyvin on kestänyt tämä patenttiratkaisuni käyttöä.

3 vinkkiä oksarekin tuunaukseen

Tässä vielä muutama vinkki kaikille kevään ja kesän oksatuunailijoille:

1. Maalattavan puun täytyy olla täysin kuivaa. Mikäli hyödynnät tuoretta oksaa, on sen annettava kuivahtaa ja kuolettua useampia viikkoja jotta puunkuori ja kaarna lähtee irti.

2. Hionta ja pölypyyhintä kannattaa aina tehdä ennen maalausta. Näin maali tarttuu kunnolla kiinni ja pinnasta tulee siisti.

3. Oksarekin yläpintaan voi sahata pienet urat henkareita varten. Näin henkarit pysyvät kauniisti ja tasaisesti paikoillaan vaikka oksarekki olisi kupera.

Ihanaa ja aurinkoista päivää!