Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Lue lisääOta yhteyttä
Keittiön seinähyllyt ovat muuttuneet yrttipuutarhaksi ja voi miten tykkäänkään tästä sisustuksellisesta vehreästä vitamiinipommista. Sen lisäksi että voin poimia tuoreita yrttejä suoraan ruokaan, ne myös näytävät tosi kivalta ja ovat ehkäpä koko kodin mielenkiintoisin yksityiskohta. Kuvat otin hetki sitten ja tältä yrttiseinäni näyttää iltaisin tunnelmavalaistuksessa.
Rosmariinia löytyy kahdesta Uashmaman S-kokoisesta pussukasta ja tätä yrttiä ajattelin käyttää liharuokien joukossa. Myös aamuisin nautittavaan vihersmoothieen se sopii hyvin ja se saa aikaan melko vahvan makuelämyksen, joka herättää ja virkistää sekä mielen että makunystyrät.
Kuukausi sitten ostamani sitruunamelissa (ylhäällä vasemmalla) rehottaa edelleen vilisti ja sen kasvuvauhti on nopeampi kuin syöntivauhti. Yrttisuosikkiani basilikaa löytyy myös kaksin kappalein. Ne ovat hyväksi havaituissa Eva Solon yrttiruukuissa, joissa on oma kastelumekanisminsa lankamaisten lisäjuurien ansiosta.
Tunnelmavalaistus tuo yrttien vihreyden kauniisti esille ja valkoisessa ympäristössä se vielä korostuu entisestään. Kyllä kannatti lisätä hyllyjä seinälle, vaikka joskus pienesti epäilin sen järkevyyttä. 🙂
Siirsin sitruunat Uashmaman M-kokoiseen pussukkaan, koska kaipasin vaihtelua vuosia yhtäjaksoisesti esillä olleen Alessin sitruskorin tilalle. Minusta tuo Uashmaman pussukoiden ryppyisyys sopii kauniisti yrttien ja hedelmien rinnalle, ne henkivät yhdessä sellaista oikeaa viherpeukalomaista fiilistä.
Nyt meillä aletaan kokkailemaan ja keittelemään soppaa. Saattaapi muutama rosmariinin oksakin eksyä soppakattilaan tuomaan makua. Namskis. 🙂 Huomenna on tulossa juhla-asupostausta, johon toivon saavani teiltä hieman mielipiteitä… pysykää siis linjoilla!
Lisää lukijatoiveiden toteutusta vuorossa! Tässä on päivällä ottamani kuvat Iittalan Leimu-valaisimesta ilman valoa. Valaisin on minusta kaunis näinkin, toki sen parhaat puolet tulevat esiin vasta iltaisin valon ollessa päällä. Kaunista on kummin päin vaan.
Tuo valkoinen energiansäätölamppu on aika kolhon näköinen tuolla valaisimen sisällä ja sen meinaan korvata kirkkaalla pyöreän mallisella lampulla pikimmiten. Tämä kynttilälamppu on napattu tytön huoneen Myy-valaisimesta, joten tarvitsen toisen E14-kantaisen lampun joka tapauksessa.
Ihana aurinko vilahti muutamaan otteeseen pilvien lomasta ja Bestå-tason päällä olevat uudet lasilevyt oikein hohtavat valoa ja kirkkautta. Suosittelenkin kaikille Bestån omistajille näiden edullisten lasilevyjen hankkimista, sillä ne sekä näyttävät kivalta että suojaavat itse kaapin kansilevyä. 🙂
Leimu on saapunut! Minulta toivottiin asiapitoista ja kriittistä arvostelupostausta Iittalan Leimu-valaisimesta ilman ylimääräistä hehkutusta, joten tässä tulee nyt sitten minun rehellinen mielipiteeni plussien ja miinusten kera.
Leimu valaisin koossa 200x300mm
Minun valaisimeni on kahdesta kokovaihtoehdosta se pienempi, eli 200x300mm. Vaikka mittailin valaisinta jo valmiiksi tulevalle paikalleen mittanauhan kera, oli silti pieni yllätys miten sirolinjainen valaisin pahvipakkauksestaan lopulta kuoriutui.
Oletin valaisimen olevan kuvien perusteella maskuliinisempi ja kookkaampi, jopa tässä pienemmässä kokoluokassa. Sirous ei onneksi minua haittaa, olen ihan hyvilläni että valaisin on voimakasluontoisesta materiaali- ja väriyhdistelmästään huolimatta kevyen oloinen.
Kuparin sävyinen valaisin
Leimun värisävy on nimeltään kupari ja minusta se ei ole ihan niin punertava kuin mitä oikea kupari on. Konjakinruskeaksi itse tätä oranssiin vivahtavaa ruskeansävyä kuvaisin.
Valaisimen yläosa on suupuhallettua kuparinruskeaa lasia ja siinä näkyy minusta kauniisti pinnan vaihtelut ja muutama pieni ilmakuplakin löytyy omasta yksilöstäni. Alaosa vuorostaan on harmaata jykevää betonia, jonka sisälle on valettu lampun kantaosa johtoineen.
Valaisimen kanta on kooltaan E14 ja minulla on tuossa omassa Leimussani 25 watin kynttilän muotoinen energiansäästölamppu, joka ei ole paras mahdollinen vaihtoehto. Itse suosisin energiansäästölampun sijasta led-lamppuja ja mielummin kirkkaalla lasilla kuin valkoisella. Uskoisin että se yhdistelmä saisi Leimun kuparinsävyn hehkumaan entistäkin kauniimmin.
Musta johto on miinus
Valaisin vaikuttaa oikein pätevältä ja laadukkaalta kaikin puolin, mutta mustasta johdosta rokottaisin kuitenkin hieman pisteitä. Musta johto on toki aina tyylikäs valinta, mutta minusta se on tässä tapauksessa hieman irrallinen ja selvästi silmiinpistävä elementti. Oma valintani johdon väriksi olisi ollut ehdottomasti harmaa ja se olisi minusta toiminut kauniina jatkumona Leimun betonisen jalan perässä.
Kaunis ja rauhoittava valon sävy
Valon sävy on hyvin lämmin ja pehmeä, kuin konjakkitilkka lasissa. Valaistus kietoo ympärillään olevan valkoisen syleilyynsä ja varsinkin näin pimeään vuodenaikaan tuo lämmin hehku on kaunista ja tunnelmallista. Joku teistä minulle kommenteissaan kirjoittikin, että Leimu toisi varmasti lämpöä tänne meidän valkoiseen sisustukseen ja näin on.
Iittala Leimu – Upea valaisin syystunnelmointiin
Minusta Iittalan Leimu on kaunis ja ajaton suomalainen valaisin, mutta itse koen sen ehdottomasti syys- ja talvikauden valaisimeksi lämpimän värinsä puolesta. Tämä on tietenkin makukysymys, mutta itseni tuntien tiedän että kevään koittaessa kaipaan taas kasvavassa määrin valkoisuutta ja raikkautta, jolloin Leimu pääsee kesälomalle huilimaan.
Myös hinnasta minulta kysyttiin mielipidettä, onko tämä valaisin sijoituksen arvoinen satsaus vai ei. Tähän on vaikea vastata, koska sisustusjutut ovat minusta sydämen asioita, eikä niitä oikein kukaan muu voi määrittää kuin ostaja itse. Minusta tämä valaisin on hinnaltaan oman arvonsa ylärajoissa, eli en ole itse täysin vakuuttunut siitä että jokainen maksamani pennonen on tämän arvoinen.
Kallishan tämä valaisin on euroissa, mutta oman kipurajani puitteissa toistaiseksi, joten en koe tätä täysin turhaksikaan rahanmenoksi. Ristiriitaista. 😀 Iittalaa suuresti arvostaville keräilijöille hinta taasen on varmasti aivan kohdillaan ilman epäilyksen häivääkään. En osaa tähän kysymykseen tämän paremmin teille vastata, kuin sen että Leimu on kallista kaunista katseltavaa.
Toivottavasti tästä postauksestani oli apua teille, jotka olette miettineet Leimun ostamista.