Blogeissa on muutamia viikkoa pyörinyt Paras valokuvani -somehaaste ja ihan mielenkiinnosta silmäilin läpi omaa blogihistoriaani ja tuhansia kuvia. En edelleenkään ole valokuvaajana kovin ihmeellinen, mutta herranen jestas mikä kehitys on tapahtunut parissa vuodessa. Nyt kuvistani saa katsojankin näkökulmasta jotakin ehkä irti. Siispä tarjoilen teille pienen koontipostauksen omista lempparikuvistani, joissa on minusta sitä jotakin. Onnistuneeseen kuvaan tarvitaan minusta tekniikkaakin enemmän tunnetta ja intohimoa.

Taidot kehittyvät kuvaamisen myötä

Olen itse todella tyytyväinen omaan kehitykseeni ja tämän hetkiseen kuvausilmääni. Tällaisesta tekniikkaa karttavasta fiiliskuvaajasta tuskin koskaan kehkeytyykään ammattikuvaajan veroista, mutta en osaa ottaa siitä paineita, sillä en ole koskaan siihen pyrkinytkään. Keskityn kehittämään itseäni oman tekemiseni kautta ja ainakin toistaiseksi kehitystä on tapahtunut tasaisen varmaan vauhtiin.

Yllä oleva kuva on yksi omista lempparikuvistani sen vuoksi, että minusta kuvasta huokuu ihanan lämmin ja kodikas tunnelma. Koristetyynyt ja kukat tekevät sisustukseen kerroksia ja kuvakulma näyttää kaikki parhaat palat makuuhuoneen nurkkaa myöten.

Hempeää ja vaaleaa pehmeyttä

Tämän jouluisen kuvan osalta olen erityisen tyytyväinen. Onnistuin taltioimaan tähän kuvaan juuri sen mitä tahdoinkin, eli hempeää ja vaaleaa pehmeyttä. Kuvasta tuli puolivahingossa näin kiva, sillä kuvia ottaessani en keskittynyt asiaan kovinkaan paljoa ja kuvan vino kuvakulmakin syntyi täysin vahingossa. Kuva kuitenkin onnistui paremmin kuin hyvin, enkä muuttaisi siitä mitään.

Valokuvan tunnelma

Tämän makuuhuoneesta otetun kuvan osalta tykkään pehmeästä ja utuisesta valaistuksesta, jonka onnistuin taltioimaan hyvin realistisesti kuvaan. DIY-lamppuni heijastamat kuviot ja lakanoiden ryppyisyys tekevät kuvasta helposti lähestyttävän, vaikka siitä puuttuu perinteisesti kodikkaiksi luonnehdittavat kalusteet ja yksityiskohdat, kuten värien vaihtelut.

Keinovalossa kuvaaminen

Sain taltioitua Tupla Kupla -valaisimen tähän yllä olevaan kuvaan mielestäni hyvin. Valaistus ei ole liian kirkas ja ympärillä olevat asiat hehkuvat. Ikkunan takaa pilkottava syksyinen maisema ruskansävyissä on piste iin päälle.

Vastavaloon kuvaaminen

Raikas keltainen ja vihreä piristävät kauniisti mustaa ja valkoista. Tykkään erityisesti siitä, että kylmä teräs ja industrial-tyylinen musta valaisin pehmenevät tuoreiden sitruunoiden ja rönsyilevän mintun vieressä.

Mustan ja valkoisen kontrasti

Tässä kuvassa on kauniisti yhditetty kolme täysin erilaista kuosia koristetyynyjen muodossa. Siinä on Elefantit, Artekit ja Annot sulassa sovussa keskenään. Toimii livenä, toimii kuvana.

Heijastuksia ja hehkuvan punaista

Tämä kuva Artekin pahvilaatikosta tuunaamastani printtikehyksestä ja punapohjaisista Louboutineistani on minusta hieno. Korkeakiiltoinen Lack-hylly heijastaa kauniisti kehyksen alimman sanan Forever.

Valoja ja varjoja valokuvassa

Design House Stockholmin musta Limited Edition -roikkavalaisin valaisee seinälle hauskan ristikkokuvion, jollainen seinästä löytyy jo valmiiksi maalaamani struktuuripinnan vuoksi. Ristiin rastiin, vinksin vonksin… Tummaa ja vaaleaa, valoa ja varjoja.

Yksityikohtien korostamista

Eteisen lipastoa kuvaan tässä otoksessa tikkailta käsin pää katossa kiinni. Tästä kuvakulmasta pidän siksi, että parketin kuviointi ja kolmisauvaisuus tulee selvästi esille. Kyseisessä kuvassa se näyttää minusta poikkeuksellisen hyvältä, vaikka olenkin aina ollut enemmän yhden sauvan kuin kolmen sauvan naisia. 😀

Pehmeän valkoista kynttilänvaloa

Osa teistä saattaa muistaa postauksen, jossa yllä ja alla olevat kuvat esiintyivät. Kyseessä oli tavallisen iltapalapuuron nautiskeluhetki romanttisissa merkeissä tunnelmoiden ja hetkestä jäi minulle niin hyvä mielikuva ja muisto, että sen vuoksi poimin kuvia kaksin kappalein tähän suosikkikuvien listaani.

Valokuvaus hämärässä

Hämärässä on vaikea saada onnistuneita otoksia, mutta yllä oleva kuva onnistui minusta erinomaisesti. Tarkennus servettirullaan sekä taustan häivytys oli hankalaa vähäisestä valaistuksesta johtuen, mutta lopulta onnistuin ja kuvasta tuli sellainen kuin tahdoin.

Valovoimaiset värit

Rentouttavat drinksut kahdelle rennoissa puitteissa ja kuvassakin on sellaista työviikon jälkeistä huokailevaa aivot narikkaan ja jalat ojoon -fiilinkiä. Lisäpisteen annan sohvalla olevasta tyynystä, joka sopii lasien sisältöön värinsä puolesta. Ja oikean ylänurkan ylivalottuminen näyttää kuvassa hienolta, kuva ikäänkuin sulautuu muuhun nettisivuun (selaimesta riippuen kuvissa saattaa olla pienet reunat). 

Suosikikuvani kautta aikojen

Loppuun vielä kaksi supersuosikkiani. Näiden väliltä en pystynyt tekemään päätöstä ja päädyin lopulta siihen että pistän molemmat kuvat lempparikuvat-listalleni. Perusteluina valituille kuville on ihana raikkaus ja valkoisuus, kodikas rentous tekstiilien ja kukkien ansiosta ja itselleni mieluisat ja rakkaaksi muodostuneet esineet.

Blogien kuvat ja blogihaaste

Haasteessa kuuluu vastata muutamiin blogeja ja valokuvia koskeviin kysymyksiin, mutta en muista kysymyksien tarkkaa sisältöä. Sen muistan että haasteessa kysyttiin kumpi on tärkeämpi kuvat vai teksti. Tähän vastaan että molemmat. Itse taidan olla vähemmistön puolella, joille tekstin osuus on blogista riippuen useimmiten vähintään 50%.

Täysin kuvatonta blogia voi olla tylsä lukea, mutta tekstitön blogi on myös yhtä tylsä, vaikka kuvat olisivatkin kauniita ja inspiroivia. Itse kiinnostun ja kiinnyn blogeissa persoonaan blogin takana, ja siksi kuvien ja tekstin symbioosi on minulle tärkein.

Kuvien laadulla ei ole minulle blogien osalta kauhean suurta merkitystä. Jos kuvien laadusta jäädään jälkeen, saatetaan se paikata loistavalla ja koukuttavalla kirjoitustyylillä ja blogipersoonan viehättävyydellä, tai itselleni tärkeällä aiheella. Hyvä ja mielenkiintoinen blogi koostuu monesta erilaisesta palasesta: kuvien, tekstien, aiheiden, sekä kirjoittajan persoonan yhdistelmästä.

Halusin kuulla teidän lukijoiden mielipiteitä siitä, millainen on hyvä blogi. Onko teille tärkeämpää blogin kuvat vai tekstillinen osuus? Vai oletteko kanssani tälläisiä keskiviivan kulkijoita, joille blogin mielenkiintoisuus koostuu kokonaisuudesta ja painotuksia blogien ja aihepiirien mukaisesti hieman vaihdellen?