Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Minimalistisuus omassa elämässäni kiteytyy tähän sanontaan – Vapauta luovuutesi, näe lahjasi. Vähän tavaraa, tilaa toteuttaa. Ajattelin tarinoida teille sisustamisessa ja pukeutumistyylissäni vallitsevasta säännöstä.
Kuva: Peggy Marco ©
Lähtökohdat elämään
Olen lähtöisin normisuomalaisesta pienituloisesta viisi lapsisesta perheestä, jossa oli tarpeeksi kaikkea tarpeellista materiaa hyvään ja turvalliseen elämään. Jos jotain erikoista tai kalliimpaa halusi, ei ollut itsestään selvää että sellaista sai. Monesti kävikin niin, että ei enää halunnutkaan sitä tavaraa, lelua tai vaatetta, kun joutui tovin odottamaan. Välillä oli rahat tiukilla, mutta harrastuksista ei kuitenkaan koskaan tingitty.
Joskus oli vaikeita kausia, erityisesti teini-iässä. Se oli lähinnä sellaista nuorison perusvollotusta kun muilla on, niin mäkin haluun, miksi mä en saa koskaan-ikinä-milloinkaan mitään. Isosiskon vaatteisiin oli monesti tyytyminen ja näin aikuisena olen siitä kiitollinen. Jakamisen ja kierrättämisen jalon taidon olen jo kotoa oppinut ja onneksi olemme voineet pyörittää vaatteita ja kenkiä kolmen siskoksen ja äidin kesken, samaa kokoa kun kaikki olemme.
Kuva: Stocksnap ©
Tavaran hamstraus on tarttuva tapa
Kun muutin 18-vuotiaana omaan kotiin silloisen poikaystäväni kanssa, ymmärsin miten kalliiksi elämä ja eläminen tulee. Sain toki kotoa ottaa mukaani yhtä jos toista käyttötavaraa, mutta silti paljon jäi uupumaan (esim. minulle elintärkeä vedenkeitin). Poikaystäväni oli myös omien periaatteideni vastaisesti piilohamsteri, joka keräili kaikkea mahdollista käytetyistä nauloista alkaen. Mitään ei saanut heittää pois, vaikka olisi ollut kyseessä rikkinäinenkin tavara.
Tuo ajattelutapa tarttui myös minuun pikkuhiljaa. Aloin itsekin hamstraamaan kaiken näköistä. Pääasiassa sisustustavaraa ja vaatteita. Huomasinkin seuraavaan asuntoon muutettaessa ja tavaroita pakatessani miten paljon kaikkea turhaa rojua on nurkat pullollaan. Jokainen kaappi ja hylly, varasto, vaatehuone, nurkka – kaikki tupaten täynnä.
En enää tiennyt enkä muistanut mitä jo omistan ja usein tuli ostettua kaupasta tavaraa tuplana ellei jopa triplana välttääkseen etsimisrumban. Muistan edelleen, kuinka tavaroita pakatessani laskin huvikseni kylpypyyhkeet. Niitä meiltä löytyi 42kpl. Ja tavallisia vesilaseja yli 30kpl. Lakanoista ja tyynyliinoista nyt puhumattakaan. Minimalistisuus ei käsitteenä ollut vielä tavoittanut minua.
Kuva: Ann Larin ©
Keräilykohteina alushousut ja muuta älytöntä
Henkilökohtaisesta hamsteriudesta kertonee se, että samoihin aikoihin keräilimme parhaan ystäväni kanssa mm. alushousuja. Luit ihan oikein, ALUSHOUSUJA! 😀 Meillä oli omat korit eri mallisille pöksyille. Minulla oli reilusti yli 100kpl stringejä ja monia kymmeniä normimallisia alushousuja, boxereita ja hipstersejä. Oli varmaan UFF:in lajittelijoilla hauskaa, kun purkivat kuusi kassillista pikkuhousuja, joissa lähes kaikissa oli vielä hintalappukin kiinni.
Pikkuhiljaa minua kuitenkin alkoi ahdistaa tavaramäärä kotonamme, oma shoppailuni sekä itseänikin pahemman hamsterin kanssa eläminen. Meillä oltiin kuin sotatantereella, ainainen taistelu tavaroista ja tavaroiden paikoista. Koti ei enää tuntunut kodilta, vaan lähinnä kaatopaikalta ja hylättyjen tavaroiden hautuumaalta.
Muutenkin tuntui, ettei omilla toiveillani ollut mitään merkitystä ja elämä oli siivousta ja hampaiden kiristystä. Kompromissiin emme koskaan päässeet, ennen kuin ero viimein tuli (tosin ihan muista syistä). Samalla kun pakkasin omia tavaroitani, luovuin kaikesta mahdollisesta turhasta. Muuttokuormani oli kooltaan vain puolikas pakettiautollinen sisältäen sohvan. Voi että mikä tunne, vapaus!
Kuva: Monfocus ©
Samanhenkinen elämänkumppani
Sitten tapasinkin nykyisen mieheni ja pistimme hynttyyt yhteen. Olen löytänyt vertaiseni ja olemme melkolailla samoilla linjoilla tavaramäärän suhteen. Tähän kotiin muuttaessa tosin koin takapakin, sillä iso koti vaati mukamas runsaasti tavaraa ja mopo riistäytyi hetkellisesti aivan käsistä. Vuosien 2007-2008 aikana ostin aivan hulluna kaikkea, etenkin alennusmyynneistä, ja vaikken varsinaisesti mitään kadu niin kyllä mielelläni olisin jättänyt kaikki nuo jutut ostamatta.
2008 lopulla alkaneen tavaran karsimisen seurauksena meillä on sopivasti kaikkea tarpeellista käyttötavaraa ja vaatetta. Muistoille on yksi laatikko per nuppi ja niiden lisäksi tietysti remonttitarvikkeet, harrastusvälineet ja kausivaatteet. Roinasta ei tarvitse enää kättä vääntää ja meillä toimii periaate 1 sisään ja 1 ulos. Mitään turhaa ei enää hankita.
Kuva: Stocksnap ©
Yksi sisään ja yksi ulos taktiikka
Tässä muutamia esimerkkejä yksi sisään ja yksi ulos -taktiikasta, jonka avulla pidän tavaramäärän hallinnassani.
Ostin Gantin lakanasetit ja uudet peitot, jonka seurauksena tuplapeitto ja kaikki aikaisemmat tuplapussarisetit pistin pois.
Hankin New Wave -sarjan astiastoa ja samalla karsin aikaisemmat astiasarjat pois. Jätin vain 2 kpl valkoisia Arabian Koko-kuppeja ja pikkuneidin omat astiat.
Ostin uuden untuvatakin, koska vanha meni pilalle pesussa ja päätyi roskiin. Luontainen vaihdos siis.
Ostin MarcO´Polon olkalaukun ja lahjoitin kaikki muut pikkuiset laukkuni pois, joita oli 3 kpl.
Halusin valkoiset matot ja ostin neljä isoa ja kolme pientä mattoa. Kirppistelin kaikki vanhat mattoni uusien tieltä, joita lähti yhteensä 8 kpl.
Kuva: Ylanite ©
Samat säännöt myös pukeutumisen puolella
Nämä samat säännöt pätevät myös pukeutumisen puolella. Olen työskennellyt aina muodin tai sisustuksen parissa ja erityisesti vaateliikkeessä töissä ollessani tuli ostettua vaatteita kokonaisen naisarmeijan tarpeisiin. Äitiyslomani alkaessa 1,5 vuotta sitten kävin läpi viimeisetkin säästämäni vaatekappaleet. Olin jo aiemmin valehtelematta hankkiutunut eroon kuudesta jätesäkillisestä muotiluomuksia ja tälläkin kertaa sain kolme säkillistä kasattua lähtevien pinoon.
Tarjoan vaatteitani ensin siskoilleni ja äidilleni, sitten ystäville ja tutuille ja jäljelle jääneet annan hyväntekeväisyyteen tai kierrätän UFF:in laatikkoon. Tyttöni pieneksi jääneet vaatteet ja tarvikkeet lahjoitin HOPE-yhdistykselle, joka tarjoaa apuaan vähävaraisille lapsiperheille täällä suomessa. Asiasta enemmän heidän omilla nettisivuillaan: hopeyhdistys.fi
Kuva: Webkims ©
Minimalistisuus on harkintaa ennen ostamista
Minimalistisuus vaikuttaa vahvasti ostokäyttäytymiseen. Olen huomannut, että harkitsen huomattavasti enemmän uusien tavaroiden ostamisen kanssa. Mietin pitkään ja puntaroin myös mistä olen valmis luopumaan saadakseni tämän uuden tuotteen. Ensin oli vaikeaa, mutta nyt harkinta ja itsehillintä tulee jo aika luonnostaan. Ainakin paljon paljon helpommin…
Myös siivoamiseen kulunut aika on lyhentynyt huomattavasti, ollessaan enää murto-osa siitä kuin ennen. Tavaroita ei tarvitse pahemmin etsiä, kun niillä on omat loogiset paikat. Ja itsestäni tuntuu, että olo olisi henkisesti vapautuneempi. On tilaa elää ja ajatella.
Vaikka ostan nykyään melko kalliita ja arvokkaitakin tavaroita ja kalusteita, minulla kuluu vähemmän rahaa, kuin silloin kun ostin mitä sattuu ja muka halvalla sai. Lisäksi olen tehnyt itselleni ostoslistan. Olen kirjannut siihen kaikki kovasti haluamani tavarat, jotka aion elämäni aikana hankkia. Tämän periaate on se, että listassa olevan tavaran voi korvata vastaavanlaisella tuotteella, mutta silloin ei sitä alkuperäistä sitten hankita. Se on joko tai. Esimerkkinä olkoon Pappelinan Svea-matto, jos haluan sen en saa ostaa mitään muuta mattoa. Sortumisia ei hyväksytä.
Kuva: Anlomaja27 ©
Tämän hetkinen ostoslistani
Alla tämän hetkinen ostostistani:
- Eero Aarnion Tupla Kupla lattiavalaisin
- Philippi teräksinen kukkamaljakko
- Pappelina Svea matto helmiäisvalkoinen
- Eero Aarnion Pony-tuoli valkoinen
- Valkoinen nahkainen parisänky päädyllä
- Uusi keittiö
- Lisäyksiä V&B New Wave -astiastoon
- Gantin tai Alessin aterimet 8:lle
- Gantin neliönmalliset lautasliinarenkaat 8:lle
- Gantin kokovalkoiset tähtilakanat tyynyliinoineen
- Gantin valkoisia ja harmaita tähtipyyhkeitä
- Suihkunurkka (suihkuseinän tilalle)
- Louboutinin mustat korkkarit
- Burberryn musta ja beige trenssi
- Mulberryn nahkainen konjakinruskea olkalaukku
- Ripsien pidennys ensi kesäksi
Kylläpä tuo lista olikin pitkä. Se näytti paljon lyhyemmältä excelissä. 🙂
Kuva: Susann Mielke ©
Minimalistisuus tavoitteena
Tuli paljon asiaa laidasta laitaan, mutta toivottavasti tämä avasi edes vähän omaa järjen juoksuani. Rakastan kauniita asioita ympärilläni, lahjojen antamista ja toisten iloiseksi tekemistä. Tulen onnelliseksi, kun saan vihdoin ostettua jotakin, josta olen pitkään haaveillut. Minulle tulee hyvä mieli myös siitä kun voin kierrättää itselleni turhaa tavaraa.
Olen materialisti, enkä häpeä sitä myöntää. Minimalistisuus ohjaa valintojani ja haluan olla myös ekologinen ja vähentää kulutustani. Siinä olen jo mielestäni melko hyvin onnistunut ja matka jatkuu!
Kivaa keskiviikkoa kaikille uusille ja vanhoille lukijoille!
Lue myös: Uskalla olla sisustamatta!
Seuraa myös somessa
Tosi kiva postaus <3! Tämä kosketti juuri itseäni, koska ennen olin kamala hamstraaja ja kotona on vieläkin paljon sisustustavaraa jolla en tee yhtään mitään+vaatteita! Tänään meiltä lähti taas kaatopaikkakuorma ja kirpparille tarvis laittaa kamaa oikein olan takaa! Täällä siis tavoitellaan samaa, ostetaan kalliimpaa harvemmin kuin ennen oli näin että halvalla jotain joka päivä!!
Minna: Kiitos! 🙂 Mä olen itse liian laiska lähtemään kirpparimyyntiin tai säilömään Huuto.net tavaroita nurkissani ajan X.Minä annoin ronskisti tavaraa perheenjäsenille ja ystäville ja loput mitkä eivät heille kelvanneet menivät Työ ja toiminta ry:lle täällä Helsingissä. Muutaman pakettiautollisen hakivat meiltä ja siskolta huonekaluja ja muuta rompetta, lankaa, kenkiä, vaatteita, kuntolaitteita, kirjoja, hamsterin häkkiä yms….. :)Sinne menivät hyvään tarkoitukseen!!! Ja hyvä mieli jäi itsellekin! <3
Pitkän ja kivisen materialistisen tien oot kyllä kulkenut. Mulla on myös projektina sisustamisen lisäksi hankkiutua eroon mahdollisimman suuresta rojumäärästä juuri tuolla Vähemmän on enemmän -mentaliteetilla.
Inanaa: Juu, tie on ollut kyllä töyssyjä täynnä. Ensin pakkominimalistisuudesta perusminiin, sitten ääretön hamstrauskausi (3-vuotta enempi ja vähempi pahana) ja sitten semi-minin kautta superminimalismiin. Kylläpä on muuten varsinainen sanahirviö tuo minimalistisuus…. :)Totta puhut, vähemmän on enemmän, paitsi vaatetuksen määrässä, HIH! 🙂
Taitaa mullakin kääntyä siihen että annan perheenjäsenille suurimman osan, koska ovat jo kyselleet "teetkö tolla mitään, voin ottaa sen" :O) Kaikki turha pois vaan, sitten pystyn taas hengittämään ;)!
Minna: 🙂 Jonkun itselle turhan mutta kuitenkin edes vähän tärkeän tavaran antaminen perheen sisällä on helpompaa kuin antaa/myydä pilkkahintaan tuntemattomalle. Ja itsestäni on ihanaa katsoa sitä iloista ilmettä "siis häh, annatko ton tosiaan mulle"… Minäkin haikailin pienenhetken ihanaa tuplapeittoani ja ihania pussilakanoitani jotka rakkaudella ja ilolla ostin. Muttamutta, pikkusiskoni on toivonut itselleen tuplapeittoa jo tovin ja kyllä tuli hyvä mieli kun sai pikkusiskon (22-v) niin iloiseksi antamalla hänelle koko settini. <3 Tavallaaanhan ne ovat edelleen tallella, tosin vain siskoni omistamina ja toisella paikkakunnalla mutta kuitenkin…. 🙂
Just noin sen pitää toimia <3! Super iso kiitos näistä vinkeistä<3, :O)!!
Minna: Ole hyvä! 🙂 Ihanaa jos voin olla avuksi!!! <3 <3 <3
Juu! Vaatteet on ihania, samoin meikit, muut kauneudenhoitotuotteet ja sisustusjutut. Oon ihan liekeissä, kun huomenna tulee taas pakettia. 🙂
Inanaa: Hih 🙂 Paketit on kivoja! <3Mutta mun pointti aikaisemmassa kommentissa oli aavistuksen kaksimielinen. Eli minimalistisuus on hyvä juttu, kunhan ei ala naapurit tulemaan alasti vastaan minimalistisuuden nimissä! 🙂 🙂 🙂 Ihana Inanaa olet! <3 <3 <3
Todella mielenkiintoinen postaus!Mä en ole hamstraaja, kun kyllästyn johonkiin, se lähtee saman tien.. oliko kysessä sitten vaate tai sisustusesine..Mutta kas kumma, kun silti kaikki kaapit pursua roinaa. Tai hei, mä tiedän! Meillä on yksinkertaisesti liian PIENET kaapit :)Hienoja juttuja ostoslistalla Sinulla.Ottaisin ainakin puolet! 😛
Oli ihanaa lukea, että joku muukin on "kokenut" samaa kuin minäkin. Vuosia sitten oli ihanaa ostella tavaraa kotiin ja sisustaa koko ajan ja sitä tavaraa vain kertyi ja kertyi ja todellakin siivoaminen oli yhtä tuskaa. En tiedä tuliko minulle kolmekympin kriisi =D, mutta yhtäkkiä tavarapaljous ja vaatepaljous rupesi ärsyttämään ja urakalla olen nyt vuoden verran laittanut tavaraa UFFille, vienyt kirpparille, lahjoittanut ystäville ja vienyt kaatopaikalle. Nyt jo pystyy hengittämään kotona suht koht hyvin, mutta vielä löytyy sisustustavaraa kaapista sen verran että kirpparipöytä tarttee laittaa varaukseen niin pääsee lopuistakin eroon.Ehkä minäkin joskus pääsen samaan tilanteeseen kuin sinä ja perheesi 🙂 Mieheni ainakin kovasti odottaa tätä hetkeä, että on tilaa!Kiitos hyvästä postauksesta!
Maanvaiva: Mulla oli tuo hamstrauskausi, josta onneksi pääsin eroon. Nuorena olin hyvin kärkäs heittelemään tavaraa pois, mutta jotenkin silti onnistuin muuntautumaan hamsteriksi aikuistumisen aikoihin, hih hii :).No onneksi ne ajat ovat mennyttä! Kaapitkin voivat oikeasti olla liian pienet!!! 🙂 Ja vaikka kuinka karsisi, voi siltikin usein löytyä kaapin perukoilta tavaraa jota ei koskaan tule käytettyä. ;)Tuo ostoslistan tekeminen on hillinnyt aika paljon mun ostosten tekemistä. Pysyy hyvin mielessä mitä kivaa voikaan ostaa/omistaa kun hieman toppuuttelee hankinnoissa ja säästää edes hitusen ennakkoon… :)Tsinnia: Sisustustavaraa kertyy todella helposti nurkat täyteen. Itselläni oli joskus sellainen kokoelma valokuvakehyksiä, että niillä olisi saanut päällystettyä ison 5m seinän kauttaaltaan. Ei mitään järkeä sanon minä! :)Hulvattominta tässä on se, ettei mikään valokuva ollut "tarpeeksi hieno" yhteenkään niistä kehyksistä. Jemmailin niitä tyhjiä kehyksiä kaapin pohjalla odottamassa jotakin…. se jokin ei koskaan tullut, ja lahjoitin 90% kehyksistäni pois! Enkä ole katunut, vaikka ensin luulin niin :).
Kiva ko ootte toipuneet flunssasta :)Tosi kiva ja ihana postaus :)Mulla on välillä Less is more-kausia ja sitte niitä kodikkuus-kausia 🙂 Onhan nuita kausia ehtiny kertymään, nelikymppinen ko oon 😀
Olen myös yrittänyt samanlaista "puhdistautumista" ja nyt alkaa olla jo ihan hyvällä mallilla. Vain muutamia kaappeja, joihin en ole tyytyväinen (ja huonekalut vähenee / lähtee vaihtoon heti seuraavan muuton yhteydessä). Jotenkin se vain on hirveän vaikea luopua jostain tavaroista, jos ajattelee niissä olevan rahaa kiinni, mutta todellisuudessa niiden arvo eteenpäin myytäessä on muutaman euron luokkaa. Tosiaan tuo siivouspuoli on yksi motivaattori tässä projektissa, eikä tarvitse miettiä isompaa asuntoa sen vuoksi, että tavaroille olisi tarpeeksi tilaa.
Loistava juttu. Itse en ole aivan noin järjestelmällinen (=uusi sisään, vanha ulos), mutta säännöllisin väliajoin tyhjennän etenkin vaatekaappejani, mutta myös liian laiska myymään kirppiksellä/netissä).JA vaikka kerran vuodessa kassikaupalla vaatekaapista on lähtenyt tavaraa, on siellä silti liikaa käyttämättömiä "sitten kun laihdun 3 kg"-vaatteita…
Meän Satu: 🙂 Itse pyrin pysymään Less is More-kaudessa. Joulu tosin kirvoittaa aina ostosteluvimman. Täytyy yrittää välttää sitä tänävuonna… :)Neiti H: Tavaroiden ja vaatteide arvo laskee kuin häränhäntä heti kun hintalappu on irroitettu…. :)Siksi itselleni onkin helpompaa tarjota tavaroitani perheelle ja sukulaisille. Tällöin rahallisella menetyksellä ei ole niin suurta merkitystä! :)Anonyymi: Minulla oli myös näitä "muutaman kilon kun laihdun niin hyvin mahtuu"-vaatteita. Laitoin ne surutta kiertoon, kun tajusin että laihtuessani sen maagisen pari kiloa tahdon palkita itseäni ostamalla muutamia uusia vaatteita… <3
Jouluna saaki vähän "irrotella" 😀 Eikö saakki 😀 Mullaki on nyt se Less is more muttei ihan pysty kokonaan, ihan pikkusen on karannu käsistä 🙂 Muttei liikaa 😀 Punasta ei tuu tänäkään jouluna koristeisiin muutako tonttuihin vain, muut on mustaa, hopiaa, valkosta, ruskiaa ja pellavaa, niilläki yllättäen saa erittäin kodikkaan ja tunnelmallisen joulun tehtyä kera kynttilöin ja ihanien jouluvalojen 🙂 Toki kuusi on ihan vihriä, oikia kuusi :DJoko voi toivottaa mukavaa joulunootusta 😀 Täällä ainaki on jo muutama joululahjaki jo ostettuna 😀
Meän Satu: Joulu olkoon poikkeus!!!! :DMeillekään ei tule punaista joulua… Suunnittelin tälle vuodelle hopean hohtoista kimaltavan valkoista joulua. Tarkoitus olisi hakea tyyliä, joka kuvastaisi ensilumen satamista sinertävänhopeisena pakkaspäivänä. <3
Jep, joulu saa olla poikkeus :DOi! Varmasti tullee upea ja tyylikäs joulu teille tuosta tyylistä päätellen! 😀 Tosin, eipä se muuta voikkaan olla ko teillä muutenki niin ihanan tyylikäs ja upea koti 🙂
Meän Satu: 🙂 Kyllä se joulu saisikin jo tulla, sormet jo syyhyää koristelun pariin… 🙂
Samma här, sormet syyhyää jo 🙂 Mutta, eihämmeitä kukkaan estä etteikö jotaki joulutunnelmaa jos vois laittaakki esille, no ehkä ei ihan kuusta ja kuusenkoristeita 😀 mutta jouluvaloja tunnelmaa antaan joihinki lasiruukkuihn/astioihin jne 😀 ehkä…kait… 🙂 no ainaki pian vois :)Mukavaa tulevaa viikonloppua 🙂
Meän Satu: Hyvää viikonloppua sinnekin päin! 🙂
Auts, joulukoristeita! Aiemmin mulla on ollut lapsuudenkodista saatuja punaisia kaitaliinoja ruokapöydällä, joulutähti siinä päällä, sähkökyntteliköt keittiön ja olkkarin ikkunalla, parvekkeen kaiteen ympäri kieputettu valon värinen valoletku(-kaapeli)sekä saadut joulukortit teipattuna eteisen tyhjälle seinälle koristeeksi.Nyt olisi sitten aloitettava oma joulukoristeperinne. Voisi olla värimaailma vaikka valkoista, mustaa, hopeaa, kultaa yms. En tiedä joulukuusesta… tekosemmoinen voisi olla näppärä, en vaan tiedä onko tämä tuleva joulu vielä sen aika. Mistäköhän lähtisi pikkuhiljaa hankkimaan joulujuttua?
Ah , tää tuli mulle niiin tarpeeseen lukea ensi vuotta ajatellen!! Kiitos Miia :)) Ensi vuonna meidän kodin tavaranäärä tulee vähenemään PUOLELLA ( sen olen päättänyt ) ja ostokset minimiin ja ostan VAIN ne joita oikeasti haluan/tarvitsen!! AMEN:)))