Blog Centre – minun tarinani

Blog Centre-sivustolta oltiin minuun jokin aika sitten yhteydessä ja kysyttiin olisinko kiinnostunut kertomaan itsestäni ja blogistani heidän sivuillaan. Blog Centren ideana on kerätä yksiin kansiin kertomuksia ja elämäntarinoita bloggaajana olemisesta ja blogin kirjoittamisesta. Tässä minun tarinani…

Sisustusblogin perustaminen

Aloitin blogitaipaleeni reilut kaksi vuotta sitten pitkällisen mietinnän ja ystäväni kanssa saamani hetkellisen päähänpiston seurauksena. Olin miettinyt oman blogin perustamista jo useamman vuoden, tarkalleen ottaen siitä asti kun vuonna 2008 löysin ensimmäiset suomalaiset blogit, joita aloin aktiivisesti seuraamaan. Tällöin minulla ei ollut tarpeeksi aikaa eikä rohkeutta bloggaamisen starttaamiseen, mutta tyttäreni syntymä ja kotiäidin arki saivat minut kaipaamaan omaa harrastusta arki-iltojen tylsyyteen. Bloggaaminen oli täydellinen ratkaisu tähän, sillä se ei ole aikataulutettua eikä siinä ole toiminnallisia rajoitteita.

Vuosi 2011 oli mullistuksen aikaa. Kyseisenä vuonna päätin laittaa kotimme koko sisustuksen uusiksi ja sisustusblogin aloittaminen heinäkuussa oli sille luonnollinen jatkumo. Heinäkuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2011 tein itselleni blogger-tilin ja kirjoitin ensimmäisen postaukseni kädet täristen, täysin tietämättä mihin tie vielä tulevaisuudessa johtaa. 

Inspiraationa kannustava palaute

Päivääkään en ole katunut päätöstäni heittäytyä mukaan blogimaailmaan, joka on viimeisen parin vuoden aikana lähtenyt räjähtävään kasvuun. Aloittaessani en osannut oikeastaan mitään bloggaamiseen vaadittavista asioista, kuten valokuvaamista tai teknisiä jippoja, ja pienenkin postauksen tekoon saattoi mennä useampi tunti. Kuvasin kotiamme vanhalla pokkarikameralla ja vaikka kuvien laatu ei ollut lähelläkään nykypäivän vaatimustasoa, olin silti todella iloinen omasta suorituksestani ja uskaltamisestani. Kannustava palaute ja kommentit lukijoiltani olivat arkipäivieni piristys ja näiltä alkuajoilta asti on matkassani pysynyt mukana monta tutuksikin tullutta ihanaa ihmistä. Blogini kautta olen saanut mahdollisuuden tutustua kymmeniin uusiin ihmisiin ja luonut virtuaaliystävyyden lisäksi oikeitakin ystävyyssuhteita.

Sisustus oli minulle blogin kantavaksi aiheeksi alusta asti itsestäänselvä valinta, sillä olen aina rakastanut sisustamista. Kotiäitinä ollessani minulla oli kerrankin kunnolla aikaa suunnitella ja laittaa omaa kotiamme. Blogini tarkoitus oli toimia sisustuspäiväkirjanani, keräten ideoita, suunnitelmia, kokeiluja ja visioitani talteen. Olen monesti palannut selailemaan vanhoja postauksiani muistellakseni menneitä sekä nähdäkseni luonnollisen kehityskaaren tuomat muutokset. On kuin kurkkaisi omiin aivoihinsa ja lunttaisi vanhoja ajatuksiaan. 

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys parasta bloggaamisessa

Minusta oli, ja on edelleen, aivan huikean hienoa että blogissani käy päivittäin samoista asioista kiinnostuneita lukijoita, joiden kanssa voin jakaa ideoita ja vinkkejä puolin ja toisin. Olen saanut lukijoiltani monesti kullanarvoisia sisustusniksejä ja ehdotuksia. On mahtavaa että varsinkin sisustusongelmatapauksissani saan apua lukijoiltani, kun oma pääni lyö tyhjää.

Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys ovat bloggaamisessa ehdottomasti parasta, sekä bloggaajan että lukijan näkökulmasta. Vaikka oman blogin kirjoittaminen ja kommentteihin vastaaminen viekin nykyisin suuren osan päivittäisestä omasta ajastani, olen edelleen myös blogien suurkuluttaja ja himolukija. Seuraan pääasiassa sisustuspainotteisia blogeja, joita onkin lukulistalleni kertynyt lähes parisataa.

Bloggaamisesta on tullut suuri osa elämääni ja se on kasvanut osaksi minua. Blogi ei ole enää pelkkä harrastus vaan enemmänkin elämäntapa. Siinä missä olen itse kasvanut ja kehittynyt sekä ihmisenä että sisustajana, näkyy tämä muutos myös blogissani. En juurikaan suunnittele postauksiani etukäteen, koska bloggaaminen on minulle luonnollinen ja spontaani tapahtuma – sellainen pieni ikioma hetki kun pääsen istumaan alas ja näpyttelemään viimeisimmät (sisustus)kuulumiset blogimaailman luettavaksi. Rinnastaisin sen kahvin nauttimiseen, ei pakollista mutta ah niin nautinnollista.

Vapaus toteuttaa omaa visiota

Postausten tekemiseen on muodostunut omat rutiinit vuosien varrella ja varsinaisen postauksen julkaisukuntoiseksi saamiseen menee vaihtelevasti vartista tuntiin. Työssäkäyvänä pienen tytön äitinä olen oppinut olemaan lähes salamannopea omien juttujeni hoitamisessa ja postauksetkin yleensä syntyvät kiireen keskellä toisella kädellä kirjoitellen. On tärkeää, että saan toteuttaa itseäni ja pääsen purkamaan ajatukseni ja intoni postauksen muotoon mahdollisimman reaaliaikaisena. Siksi postauksia saattaa ilmestyä jopa kolmekin saman päivän aikana.

Tällä hetkellä bloggailen CASA Blogit-portaalin alla yhdentoista muun sisustuspainotteisen blogin kanssa ja olen iloinen siitä, että olen osa isoa blogiperhettä. Blogisiskojen ja -veljien tuki on välillä kultaakin kalliimpaa ja yhteisöllisyys tuo mukanaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, johon otamme myös kaikki lukijamme mukaan. Portaalimme kantava voima onkin rentous, joka antaa bloggaajillemme täyden vapauden toteuttaa itseään. Vapautuneeksi kuvaisin myös omaakin blogiani, sillä blogin aihealueita ei tarvitse rajata ja kuukausittain postauksieni joukosta löytyy sisustussisällön lisäksi myös muita lifestyle-aiheita, kuten asukuvia ja painonhallinta-asiaa.

Pari vuotta on nyt bloggailua takana ja toivottavasti monta blogivuotta vielä edessä. Oma Koti Valkoinen on minulle rakas!

Blog Centrestä löydät monta muutakin mielenkiintoista tarinaa blogien takaa, kannattaa käydä kurkistamassa! 🙂

Ihanaa päivää kaikille!