Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Olenkin teille monesti kertonut leffaharrastuksestani ja siitä että viihdyn viikonloppuiltaisinkin parhaiten kotisohvalla leffoja katsellen. Olen ihan pienestä tytöstä asti nauttinut leffailloista ja elokuvamaailmaan uppoutuminen on ikäänkuin lomaa omasta elämästäni. Aikaisemmin on ollut hieman vaikeaa ja ristiriitaista yhdistää ”turhan tavaran” säilöminen ja leffaharrastukseni, mutta siihenkin on nykyaika ja vempeleet tehneet muutoksen.
Irti tavarasta – Keräilyn lopettaminen
Tältä leffakaappini näytti blogini alkuvaiheessa. Elokuvia oli kahdessa rivistössä tusinan hyllyllisen verran ja kappaleita oli ainakin 500 (siinä vaiheessa lopetin laskemisen). DVD:t ja sarjaboksit sekä Bluray-leffani veivät ison kaapillisen verran tilaa ja hyvin harvaa elokuvaa katselin koskaan toiseen kertaan.
Minulla on huono nimi ja numeromuisti, mutta kuvamuistini on todella hyvä. Muistan pelkän kansikuvan perusteella kymmenenkin vuotta sitten katseltujen leffojen tapahtumat ja juonenkäänteet. Siksi minun tapauksessani harvoin toimii tämä ”parin vuoden päästä leffa on taas kuin uusi”-ajatus. Kerran katseltu on auttamattomasti krääsää, 95% kokoelmastani. 🙂
Elokuvakokoelman karsiminen
Vuosi sitten olin päässyt jo tähän tilanteeseen, eli puolet leffoista olin saanut karsittua pois. Aloitin lajittelun ja karsimisen sieltä huonoimmasta aineksesta (American Pie yms. ei minua kiinnostavat leffat) ja vaikka alussa tekikin tiukkaa pienentää rakkaudella haalittua leffakokoelmaani, en jäänyt harmittelemaan yhtäkään ulos kannettua koteloa. 🙂
Karsimisen lopputuloksena 90% elokuvista pois
Nyt näyttää tältä. 🙂 Vasemmalla puolella ylähyllyssä on tytön klassikkokokoelma bluray-formaatissa ja keskimmäisellä on dvd:t sekä pari sekalaista leffaa. Alahyllyssä on omat rakkaimmat leffa-aarteeni, jotka mahtuvat tänä päivänä kahteen Ikean Kasset dvd-laatikkoon. Kappaleita taitaa olla hieman alle 50, joten ainakin 450 leffaa saivat lentää ulos pesästä. 😀
Voisi uskoa että hartaalle harrastajalle olisi tullut surku jo monta kertaa, mutta näin ei ole tapahtunut. Olen nimittäin siirtynyt katselemaan leffani ja tv-sarjani nettiin, ja siellä valikoima on todellakin rajaton. Kaikkea on saatavilla juuri silloin kun siltä tuntuu pelkällä kaukosäätimen näpyttelyllä. 🙂
Elokuvat ja sarjat kätevästi Netflixistä
Painotan tässä vaiheessa että kyseessä ei ole mainos enkä saa mitään hyötyä postauksestani miltään osin, mutta aiheena tämä on minulle niin tärkeä että haluan konkreettisesti kertoa miten olen korvannut maallisen ja fyysisen leffakokoelmani tilaa viemättömällä nettileffakokoelmalla. Liityin nimittäin jokin aika sitten Netflixin käyttäjäksi ja siellä vasta paratiisi aukesikin. 🙂
Netflixin kiinteä kuukausimaksu on hyvin maltillinen ja vain murto-osa siitä mitä olen aikaisemmin laittanut kuukauden aikana rahaa palamaan leffoihin. Katseluaikaa ei ole myöskään rajattu, joten voin tiirailla vaikka sata tuntia leffoja / tv-sarjoja kuukaudessa. Ja parasta on se että äärimmäisen upean helmen löydettyäni, voin ostaa sen kokoelmani jatkoksi mikäli näin tahdon. Ei tule hutiostoksia eikä hyllyihin keräänny B-luokan plättyjä. 🙂
Vähemmän maallista mammonaa, enemmän vapautta
Romunraivaaja, tavaran karsija, haalimisen karttaja ja säilytyksen minimoija kiittää nykyteknologiaa ja laajentuvia palveluvalikoimia! Mitä vähemmän omistan kiinteää maallista mammonaa, sen vapaammaksi olen kokenut itse elämän. Olen nimittäin huomannut sen että mitä enemmän minulla on varastoitavaa tavaraa, sen enemmän koen huolta niistä. Varsinkin varastossa olevat tavarat ovat ärsyttävyyden huippuja. Tavallaan ne ovat kaikki turhaakin turhempaa roinaa ja jos ne tuhoutusivat niin se ei haittaisi. Mutta silti pelkään että ne varastetaan tai että vesivahinko pilaa ne. Ihan hölmöä vatvoa tuollaista juttua. 😀
Tavaralla on valitettavasti tapana hallita ihmismieltä, tavalla tai toisella. On sitten kyse kodista, autosta, pyörästä tai muusta. Tavarat helpottavat elämää, mutta aiheuttavat ainakin allekirjoittaneelle samalla pientä stressinpoikasta. Tätä kuormaa haluan pienentää ja kurssi oikeaan suuntaan on onneksi otettu jo. Hermoilen jatkossa vain sellaisista mööpeleistä joita todella tarvitsen arkeani helpottamaan ja kaunistamaan. Muu saa ottaa kurssin kohti huitsin nevadaa. 🙂
Palailen iltasella vielä järjestely- ja raivausaiheen pariin. 🙂
Seuraa myös Instagramissa
Myitkö leffat? Missä? Mulla olisi sama ongelma ei vissiin kuitenkaan 500 mut 300 paremmalla puolella. Yhden kokonaisen ikean kaapiston tuosta olohuoneesta valloittaa vois olla tärkeämpääkin tavaraa niihin laatikoihin säilöä
Kisu: Annoin ystävien ja perheen valikoida mieluisimmat päältä ja loppuja vein divariin ja myin kirppiksellä. Niiden arvo on todella pieni, kympin kaksi olen maksanut uutena ja euron kaksi sain myymällä (paitsi sarjat ja boksit). Rahallinen menetys on suuri, mutta eipä se siitä koskaan olisi noussutkaan. Ihmiset kauppaa nykyisin tosi paljon leffoja ja niitä saa kauppojen alelaareistakin pariin euroon. Itse en miettinyt rahan kannalta vaan keskityin siihen että saan turhaa roinaa pois ja lisää tilaa kotiin. Mitä enemmän tuli tilaa, sen pienemmälle karsin myös säilytystilat jotta en täytä niitä uudestaan. Nyt on hyvä balanssi sen suhteen ja olen tyytyväinen ratkaisuuni vaikka aluksi kirpaisikin vähäsen. 🙂
Leffat ovat kyllä olleet pieni riesa, varsinkin nuo lasten mutta vihdoin tajuttiin mekin ottaa nettipalvelut käyttöön:) Meillä on laatikollinen miehen cd-levyjä joka on seurannut kodista toiseen ja hän joutuu nyt sen hävittämään…Asumme seuraavat puoli vuotta väliaikaisessa kodissa Suomessa ja sitten muutamme maailman toiselle puolelle jossa varmaan ekat kuukaudet menevät myös väliaikaiskodissa joten kaikki on nyt pistettävä pinoon ja pihalle…ainoastaan vaatteet, astiat ja lasten lelut sekä viisi huonekalua jää jäljelle mutta siinäkin on jo paljon tavaraa liikutella ympäri maailmaa (uups ja vaellusvehkeet telttoineen kaikkineen…).<br />
<br />
Mä ymmärrän toisaalta ihmisten kommentit tavaran menon ja tulon kohdalla teidän kodissa mutta ihmisiltä näköjään yleisesti ottaen puuttuu ymmärrys ja myötäelämisen taito siinä suhteessa että tavaran karsiminen ja minimalismi pidemmällä aikavälillä on vaikea omaksua vaikka kuinka haluaisi jos ei aina ole tottunut elämään minimalistin elämää. Ja toisaalta tulee tehtyä huonoja ostoksia vaikka ajatus on aina alunperin hyvä. Siinä sitten oppii joka oston ja myynnin jälkeen jotakin itsestään. Mun mielestä olet kehittynyt tämän vuoden aikana paljon mitä olen blogiasi lukenut:)
Sissi: Ulkomaille muutto aiheuttaa pakostakin sen, että joutuu miettimään erittäin tarkasti millaisia tavaroita todella tarvitsee ja mikä on turhaa. Minun yksi ystävä muutti aikoinaan ulkomaille ja hän otti mukaansa vain kaksi isoa matkalaukkua sisältöineen, kaiken muun myi ja lahjoitti pois. Eikä ole sittemminkään kerännyt materiaa ympärilleen vaikka nykyään asuukin ihan vakituisesti omassa kodissa ulkomailla. Oli kuulemma erittäin vapauttavaa, kun jätti tavaravuoret taakseen ja osaan samaistua hänen fiiliksiin, vaikken itse olekaan joutunut ihan noin radikaaleja tekoja tekemään kuin hän. :)<br />
<br />
Huonoja ostoksia tulee varmasti kaikille, toisille vaan harvemmin. Itsekään en ole ostanut mitään sillä oletuksella, että "ostampas tästä nyt jotain kamalaa ja epäsopivaa jonka voin kohta pistää eteenpäin". 😀 Kyllä ne on enemmän tai vähemmän vahinkoja olleet ja tänä vuonna pyrinkin vähentämään sattuneiden tavaravahinkojen määrää mahdollisimman pieneksi. :D<br />
<br />
Kehitystä on tapahtunut, kromi-greige sen minulle todellakin opetti. Ja kehitys toivottavasti jatkuu tulevaisuudessakin. 🙂
Muikia karsinta! Onnitteluni!<br />
<br />
Meilläkin oli Netflix joskus joidenkin jalkapalloon (tms) liittyvien kisojen aikaan joitakin kuukausia. Olihan siellä toki paljon katsottavaa, lapselle lähinnä, mutta mulla ihmetytti ja ärsytti, että vaikka maksettiin kuukausimaksu, jotkin elokuvat oli silti erikseen maksullisia. Siis tietysti aina juuri se nimenomainen leffa, jonka halusi katsoa. Kiinteän kuukausimaksun lisäksi leffan katselusta piti siis maksaa erillinen maksu, muistaakseni vajaa neljä euroa.<br />
<br />
Heti kun nuo jalkapallojutut loppui, irtisanottiin myös Netflix. Tästä on jo ainakin puoli vuotta aikaa, enkä tiedä, meneekö maksut vielä samalla tavalla.
Epäilen kovasti, että kyseessä ei ole ollut Netflix vaan joku muu vastaavanlainen palvelu. Itse en ainakaan yli vuoden käytön aikana ole yhdestäkään elokuvasta/sarjasta joutunut extraa maksamaan. Mielestäni Netflix ei myöskään tarjoa urheilua. Kuullostaisi enemmänkin Viaplayn tarjonnalta 🙂
Perhana, oiskohan ollu sitten Viaplay! Nyt en kyllä osaa varmaksi sanoa, niillä on samanväriset banneritkin. Kertomukseltani meni pohja, nolottaa :/
Kirpparikeiju: Minulla ei ainakaan Netflixissä ole urheilua, ainoat urheilua käsittelevät ohjelmat ovat urheiluleffoja tai -dokumentteja. Lapsille on melkoisesti leffoja ja sarjoja, paljon myös sellaisia jotka ei täällä Suomessa näy (niissä tekstitys kuitenkin suomeksi). Itse olen enimmäkseen katsellut komediaa ja romantiikkaa sekä muutamaa sarjaa. Uusiakin leffoja on muutama valikoimassa, eikä niistä ole ainakaan tähän mennessä tarvinnut maksaa extraa. <br />
<br />
Netflixissä kannattaa arvostella leffoja, niin saa enemmän valikoimaa näkyviin. Ja täyttää myös niitä kyselyitä, joiden perusteella leffa- ja sarjavaihtoehtoja tarjoillaan. Mitä aktiivisempi on, sen enemmän vaihtoehtoja. 😀
Ella: Netflixissä ei ainakaan minulle ole urheilua kuin leffa-aiheina ja satunnaisia dokumentteina urheilijoiden elämänkerta-tyyppisesti. Viaplayltä kuullostaa minustakin, tai sitten se Nordictvjotainjotain. 😀
kirpparikeiju: Mitäs pienistä. 😀 Mut jos et ole Netflixiä vielä kokeillut, niin kannattaa se ilmainen kuukausi kurkata. Laitat vaan muistutuksen itselles, että perut sen sitten ajoissa jos tuntuu ettei se tarjoa sitä mitä haluat katsella. Ja Netflixissä kannattaa täyttää sieltä omista tiedoista niitä kyselyitä (arvosteluasteikkona tähdet, joita klikkaillaan) joiden perusteella Netflix luo sinulle valmiita ehdotuksia. 🙂
Meillä on vähintäänkin tuollainen kaapillinen dvd/blu ray -leffoja -mieheni on käsittämätön leffahamsteri! Itse en voi ymmärtää sitä, että jokainen "vähänkin hyvä" leffa on ostettava kotiin ja sitten se katsotaan kerran, jonka jälkeen se menee kaappiin… Voi kun joskus herra pääsisi tuohon sinun nyt-kuvaasi!
Lukija: harvaa "loistoleffaakaan" tulee kahdesti katseltua, ainakaan minulla ei ole kuin pari kymmentä sellaista leffaa joita viitsii ja jaksaa katsella useamminkin. Ne olen säästänytkin ja kaikki loput pistin eteenpäin. Ihan innoissani keräsin mm. Robert Pattinsonin leffoja, jotka on ihan hyviä, mutta en todellakaan kahdesti katsoisi kuin Twilight-sagaa (jonka säästinkin :D). Siskoni oli ihan riemuissaan kun sai kasan oman lempparinäyttelijänsä leffoja ja minä riemuitsin kun sain ihan-ok-leffat ulos ovesta. 😀
Ymmärrän NIIN hyvin tuota tavarankarsimisintoa! Itselläni on ihan sama projekti menossa. Luovuin viikko sitten viimeisistäkin cd-levyistä (n. 70 kpl), koska en ollut kahteen vuoteen kuunnellut niitä kertaakaan. Kuuntelen jatkossa musiikkia vain digitaalisesti. En itse asiassa edes ladannut musiikkeja itselleni vaan luovuin kokonaan.<br />
<br />
KIrjojen kanssa sama: ostan kaiken e-pub tai Kindle-muodossa ja luen sähköisesti. Helmet-kirjastosta voi myös kivasti lainailla e-kirjoja. Kaikista romaaneista olen luopunut, muutamia rakastamiani klassikkoja lukuunottamatta, joita luen säännöllisesti uudelleen. Tosin nekin olen valmis korvaamaan e-kirjana, jos ne joskus tulevat suomeksi saataville.
tyylikasta: Minä siirsin lähes tuhannen cd-levyn sisällöt iTunesiin kolmisen vuotta sitten. 😀 Jummijammi mikä projekti se oli, yhden levyn siirtoon meni 5-10 minuuttia ja niitä levyjä oli, ja oli, ja oli… hirveät laatikolliset ja pinot pitkin lattioita pari kuukautta. Muistaakseni minulla meni 9 vkoa siinä siirtoprosessissa, never again sanon minä. 🙂 Nyt on cd-levyistä enää muutama rakas keräilykappale jäljellä. Niissä on sitä nostalgiaa jo ihan kansissakin, joten ne haluan säästää mummoikääni asti. 🙂
Itsellä ei onneksi ole ongelmaa dvd:den tai muiden sellaisten kanssa, niitä ei juurikaan ole. Muuta tavaraa sitten sitäkin enemmän. Mutta nuo netissä olevat leffapalvelut on kyllä mahtavia ja vapauttavat turhasta tavarasta ja kun vielä antavat mahdollisuuden katsoa ohjelmia juuri silloin kun itselle parhaiten sopii. 🙂
Henna: Youtube, Katsomo, Ruutu.fi, iTunes ja Netflix on pelastanut elämäni. 🙂 Kirjojakin olen iPadille muutaman ostanut ja iltaisin on oikeastaan kivempi lukea iPadilta kuin varsinaisesta kirjasta. 🙂 Kirjastoa olen hyödyntänyt jo pitkään, omasta kirjakokoelmastani (Cornwell, Crichton, Christie…) luovuin jo vuosia sitten. Suurin osa meni siskolle ja sittemmin ne ovat lähteneet siskoltanikin jo eteenpäin. Meidän perheessä kierrätetään paljon, keskenämme, ystävien ja tuttujen kesken ja naapureillekin mikäli vaan on sellaista mille on tarvetta. 🙂
Hei!<br />
Meilläkin on tuo Netflix ollut jo varmaan puoli vuotta, mutta vain muutaman kiinnostavan elokuvan tai sarjan olen sieltä löytänyt. Mitä kiinnostavaa itse olet sieltä löytänyt?
Jukka: Itse katselin juuri kaksi osaisen sarjan 10.5, joka kertaa maanjäristyksistä etelä-Californian rannikolla. Leffapuolelta katselin mm. Matka 2 (seikkailuleffa Atlantikseen) ja Jim Careyn komedioita. Ja romanttisia klassikoita olen myös illan pikkutunteina pyörittänyt, mm. Pretty Woman. 😀 Dokumentti-osastolta olen katsellut National Geographicin dokkareita ja Lifen, suosittelen jos tykkään luonnontieteistä. :)<br />
<br />
Sarjoja on reilusti, mutta itse olen enemmän leffaihminen. Mm. Twin peaks löytyy ja tuoreita uutuussarjojakin on saatavilla. Ystäväni katseli just Homelandin ekan kauden, eli suomennettuna Isänmaan puolesta-sarjan, jonka tekijät ovat myös 24 taustalla. 🙂
Heippa Miia! On sulla kyllä himputin siistit kaapit.. en tiedä miten pystyt tuohon, omat kaapit leveää päälle jos erehtyy oven avaamaan, heh 😀 Kaikki aina kehuu että meillä on niin siistiä mutta se onkin ihan silmälumetta, muahahahahaha!<br />
<br />
Oon itsekin miettinyt Bestå tv-tason hankkimista. Haluaisin sellaisen 180cm leveän, mutta yksi asia mietityttää. Jos taso kootaan moduleista/osista niin jääkö osat silleen pöhkösti eri osiin? Että päälytasossa näkyy ne mihin moduuli katkeaa vai saako ylintä tasoa yhtenäisestä levystä? Raot ärsyttäis liikaa mun silmää :/
satu: Olen aina ollut kaappinatsi, eli tykkään siitä että kaapeissa on edes jonkinlainen järjestys. Raivaushommia olen tehnyt jo vuosia ja mitä enemmän olen saanut turhaa kaappeihin jemmattua tavaraa ulos, sen paremmin ja helpommin on pysynyt kaappien sisukset siisteinä. :)<br />
<br />
Bestån osat eivät jää minusta ainakaan pöhkösti osiin ja ja valkoisella lasilevyllä saa kaappien väliset saumat piiloon. Mitään rakosia ei ainakaan minun tai ystävieni kaapeissa näy. 🙂