Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Monista designtuotteista löytyy tänä päivänä edullisia kopioita ja jotkut niistä ovat onnistuneempia kuin toiset. Omasta mielestäni parhaimmat ovat sellaisia, joissa keskinäinen yhtäläisyys on havaittavissa, mutta pienten eroavaisuuksien ja erilaisten materiaalien vuoksi suorasta kopiosta ei kuitenkaan voida puhua. Aiheesta kiinnostuneena keräsin teille muutamia Pihistä tai Panosta -sarjaan sopivia tuotevertailuja.
Normann Copenhagen Tablo pöytä
Normann Copenhagenin Tablo-pöydän look-a-like on minusta todella kiva ja sirolinjainen. Samankaltaisesta yleisilmeestään huolimatta tässä Elloksen pöydässä on riittävästi erottavia tekijöitä, kuten erilaiset materiaalit, Tablon jalkojen alaslaskettu liitoskohta sekä pöytälevyn reunapyöristys, jotka puuttuvat Elloksen pöydästä. Pöydät luovat tilaan samanlaista tunnelmaa, mutta silti ne ovat keskenään eri maailmoista.
Tom Dixon Copper valaisin
Elloksen Canon-riippuvalaisin muistuttaa legendaarista Tom Dixonin Copper-valaisinta. Tämäkin klassikkovalaisinta tyylittelevä toteutus on mielestäni vielä hyvän maun mukainen, sillä Elloksen kaltaisia perusmallisia valaisimia on markkinoilla tuhansia ja kupari on muutenkin nyt sisustuksessa in.
Pappelina Honey vs Ellos Bessie
Pappelinan Honey-maton ja Elloksen Bessien välillä ero on samankaltaisuudestaan huolimatta kristallin kirkas, vaikka nopealla vilkaisulla voisi kuvitella molempien olevan Pappelinoja. Pappelina on tapansa mukaan kestävää muovipunosta ja kuvioinnista löytyy hunajakennojen lisäksi myös pyöreitä pampuloita. Bessie sen sijaan on puuvillaa ilman palloja. Molemmat matot ovat kaksipuoleisia, toisen puolen ollessa käänteisesti valkopohjainen tummanharmaalla kuvioinnilla.
Kartell Small Ghost Buster sivupöytä
Jotexilta löytyi tämä kivannäköinen View-sivupöytä, jossa on yhtäläisyyksiä Kartellin Small Ghost Busterin kanssa. Erityisesti sivuprofiilista katsottuna ne ovat samankaltaisia, vaikkakin materiaali, tasomoduulin eri tavoin pyöristetyt kulmat sekä taustalevyn puuttuminen tekevät selvän pesäeron.
Ripustettava Gubi Adnet peili
Pyöreä nahkaverhoiltu peili on tänä syksynä erityisen suosittu ja niitä löytyy monen eri merkin mallistosta. Alkuperäinen designklassikko taitaneen kuitenkin olla Gubin aitonahkainen Adnet, joita on näkynyt paljon ulkomaalaisissa luksustason hotelleissa.
Jotexin versio Look on keinonahkaa, joka näkyy tietysti myös edullisena hintana. Keskitason versioksi hinnan puolesta tähän vertailuun olisi sopinut myös Balmuirin viime vuonna lanseerattu mustaa aitoa nahkaa oleva Wellington Oval -peili, jonka hinta pyörii noin 300 euron kieppeillä.
Legendaarinen Barcelona tuoli
Seuraava designkopio meneekin jo mielestäni mauttomuuden puolelle. Aito Barcelona on yksi designkeräilijöiden halutuimmista aarteista, koska se säilyttää hyvin arvonsa. Halpoja kopioita löytyy markkinoilta sadoittain, sekä keinonahkaisina että aitonahkaisina.
Elloksen keinonahkaiset tuolin saa reiluun 300 euroon, mutta itse laittaisin rahani mielummin aitoon kestävään nahkaan. Monet Barcelonaa imitoivat tuolit valmistetaan italialaisesta laatunahasta, joka kestää normaalissa käytössä vuosikymmenet, mutta oma moraalini ei taivu näin pitkälle. Tämä on siksi minulle ehdoton nounou, olkoon keinonahkaa tai aitoa.
Ferm Living Wire teräskori
Ferm Livingin Wire-kori on erityisesti mustassa värissään todella upea sisustuselementti. Ellokselta löytyy samaa tyyliä noudattava teräksinen kori, mutta hintaeroa on sen verran vähän, että itse satsaisin mielummin tuohon Ferm Livingin koriin.
Muuto Stacked hyllymoduulit
Kaikenlaiset irtomoduulit ovat tekemässä uutta tulemistaan sitten 90-luvun ja Muuton Stacked-sarja on ollut etunenässä tässä trendisuuntauksessa. Ellokselta löytyy saman tyylinen kuutiohylly-nimeä kantava moduulikokonaisuus, joka Stackedin irtomoduuleista poiketen myydään kolmen erikokoisen osan settinä. Hintaero on huima ja materiaalissa sekä viimeistelyssä on havaittavissa selvästi laatueroa, mutta tyylillisesti ajaisivat samaa asiaa sisustuksen visuaalisuudessa.
Seinälle kiinnitettävät Menu Pov kynttilänjalat
Viimeisenä inspiraationa on Menun seinälle kiinnitettävät hauskat Pov-kynttilänjalat, joissa on samaa henkeä kuin Elloksen timantin muotoisissa kynttilänjaloissa. Tämä imitaatio ei mene ihan yks yhteen, koska muotoilussa on suurta eroavaisuutta. Sisustuksen kannalta kumpikin luo kuitenkin samanlaisen skandinaavisen design-efektin, joten tässä tapauksessa kynttilänjaloissa pihistäminen ei ole lainkaan hullumpi valinta.
Mitä mieltä sinä olet näistä kopioista? Pihistäisitkö vai panostaisitko?
Tuotekuvat: Ellos, Muuto, Menu, Ferm Living, Knox, Jotex, Kartell, Pappelina, Tom Dixon, Balmuir
Lue myös: PIHISTÄ TAI PANOSTA – Muovimatot vertailussa
Seuraa myös somessa
Suurkiitokset tästä! Pidän tosi paljon näistä pihistä – panosta -jutuista!
Elski: Kiva kuulla että tykkäät! ♥ ♥
Korjaathan tämän kohdan ymmärrettävämmäksi, kiitos!<br />
<br />
"Samankaltaisesta yleisilmeestään huolimatta Elloksen "kopiossa" on riittävästi erottavia tekijöitä, kuten jalkojen alaslaskettu liitoskohta sekä pöytälevyn reunapyöristys, jotka puuttuvat täysin edullisesta Elloksesta."
Korjaa asiavirheesi: Kiitos huomiostasi! Sana "Tablon" oli jäänyt uupumaan lauseen keskeltä ja se on nyt korjattu. 🙂
Kiitos tästä, rakastuin elloksen kynttilänjalkoihin. 🙂
Ferm living koriin liittyen; Prismoissa on tällä hetkellä myynnissä House -sarjan metallinen Onni -kori, joka muistuttaa muodoltaan vielä enemmän tuota Ferm livingin koria! Ja vielä edullisempaan hintaan kuin Elloksen kori! :)<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/house" target="_blank">http://www.prisma.fi/fi/prisma/haku/house</a> onni
Tia: Too Prisman Onni-kori olisi ollut niin kiva valinta, mutta saatavuus on hieman heikko. Minun lähiPrismassa ei tuota ole valikoimassa ollenkaan, mikä harmittaa kovasti. Kalliimpaa koria kun en raaski valkoiseksi tuunattavaksi ostaa. 🙂
Kiva postaus!<br />
Prisman verkkokaupassa koreja on ja toimituksen voi ottaa omaan Prismaan. Silloin ei tule edes postikuluja. Tilasin yhden kerran erään toisen tuotteen Prisman nettikaupasta, koska meidän Prismassa ei sitä ollut. Noudin kuitenkin paketin lähimmästä Prisman myymälästä.
Aika hassua! Mun lähimmästä prismasta löytyi jopa mintunvihreänäkin 🙂
VK: Tuo on tosi hyvä toimitustapa, että voi ohikulkumatkalla napata sekä ruoan että paketin mukaansa. 🙂
Tia: Ehkä se tulee myymälöihin myyntiin eri aikaan tai myyntihenkilökunta ei olut saanut koria esiin yhtä aikaisin kuin toisessa myymälässä… Puolituntia kiertelin liikettä läpi aikaisemmin viikoll, enkä löytänyt kyseistä koria mustana sen enempää kuin minttunakaan. Ehkä sitä nyt jo olisi kun monessa muussakin Prismassa tuntuu olevan. 🙂
Mitä ajattelet siitä, että suunnittelijoiden työtä kupataan rahantekomielessä nykyään aivan häpeämättömästi? Jokuhan on alkuperäisen piirtänyt ja idean "omistaja". Pienillä viilauksilla halpaketjut kiertävät tekijänoikeuksia ja tekevät ison läjän rahaa. Pitääkö kaikkien saada hankittua kaikki trendijutut, oli aitoon designiin varaa tai ei? Ihan kivoillehan nuo näyttävät, mutta itselleni tulisi vähän hassu fiilis jos istuisin keskellä melkein-oikeita-leikki-design-huonekaluja.
Sohvafilosofi: Niin sanottuja suoria kopioitahan ei tuossa ole kuin Barcelona-tuoli. Muut tuotteet ovat enemmän tai vähemmän eriäviä enkä voi varmaksi väittää että yksikään ns. kopioista olisi saanut alkunsa designtuotteesta. Voihan se olla myös ihan sattumaa että Elloksen kalustetoimittaja on ottanut valikoimaan tietyn näköisen tuotteen joka muistuttaa designtuotetta kuten esim tuo ensimmäisen kuvan Tablo-pöytävertaus. <br />
<br />
Itse olen aidon designin kannattaja, mutten näe ongelmaa siinä että joitakin juttuja hankkisi edullisemminkin, kunhan kyse ei ole tekijänoikeuksia rikkovasta kopioinnista. Ymmärrän hyvin heitä jotka eivät designin vuoksi halua laittaa kalusteisiin tai sisustustavaroihin suuria summia. Niin kauan kuin tuote myydään aitona itsenään designmerkillä tai merkittömänä tusinatuotteena, ei minusta ole mitenkään moraalitonta valikoida esimerkiksi ensimmäisen kuvan Tablo-pöydän sijasta edullisempaa merkitöntä vaihtoehtoa. Elloksen pöytä itsessäänhän on aivan ihana ja eroavaisuudet paljastavat että kyseessä on samantyylisyydestään huolimatta täysin eri pöytä. ♥<br />
<br />
Valitettava totuus on se että kaikki on jo keksitty ja moneen kertaan kopioitu. Uutta muotoilua ei paljoakaan ole ja innovaatiot ovat viime vuosina olleet enimmäkseen uudenlaisten tekniikoiden ja ekologisempien valmistustapojen kehittelyä jo keksityille tavaroille. Moni ns. designbrändikin tekee uustuotantona vanhoja klassikoita, jotkut vanhoilla klassikkonimillä ja toiset uusina tuotteina pienillä muutoksilla vanhoja kunnioittaen. <br />
<br />
Itse arvostan aitoja designtuotteita, niiden syntyhistoriaa ja korkeaa laatua (yleensä) sekä arvoja joita ne edustavat. Jos en arvostaisi niin tuskin maksaisin itseäni kipeäksi Artekin jakkarasta vaan kipaisin Askossa ostamassa koivuisen jakkaran 25€:lla. Ymmärrettävä kuitenkin on, että toimivan kalusteen ei tarvitse olla ns. designia eikä kenenkään ole pakko haluta ostaa designtuotteita jos siihen ei ole aitoa halua.
Ikean ja Elloksen kaltaiset sisustustavaratalot ovat pelastus meille kaikille, sillä vaikka kuinka designia itse arvostankin ja mieluusti siihen rahani myös laitan, ei lompakossani ole loputonta kultasuonta jotta voisin ostaa kaiken mitä haluaisin. Välillä on tyydyttävä muihin tuotteisiin, mikäli tavaralla on akuutti tarve. Kakkosvaihtoehtojen ostamista toki suosittelen välttämään sillä omasta kokemuksestani tiedän ettei se johda kuin tuplasti suurempaan rahakatoon, mutta harva haluaa elää puolta vuotta ilman sohvaa vanhan hajotessa jos haaveiden designsohvaan ei ole sillä hetkellä varaa panostaa. Silloin on pakko priorisoida asiat ja valita jotakin väliaikaisempaa. ♥<br />
<br />
Meidän perheessä minä olen ainut joka omistaa ns. designia joten aihetta on tullut käsiteltyä molemmin puolin pelikorttia viimeiset 8 vuotta. Kättä on väännetty ja kannassani designin ihanuudesta olen pysynyt mutta samalla olen oppinut ymmärtämään myös heitä joille design itsessään ei ole merkityksellinen. Yksi sukulaisistani teetättää kaikki kalusteensa mittojen ja toiveiden mukaan suoraan puusepällä eikä arvosta tehdasvalmisteisia designtuotteita yhtään sen enempää kuin Ikeankaan kalusteita. Meitä on siis moneksi. 🙂
Erittäin hyvin vastattu!<br />
<br />
Joskus muuten on käynyt niin, että halvempi versio on paremman näköinen kuin vastaava designtuote. Yleensä kuitenkin toisin päin.
VK: Ja joskus samankaltaisuus on pelkkää sattumaakin, kuten By Lassen ja House Doctorin tarjotinpöydässä on käynyt. 🙂
Enpä ole edes hoksinut, kuinka paljon noissa Elloksen tuotteissa on halpoja kopioita! Varmaan juuri siksi, etten ole Elloksen asiakas. 🙂 Eli inhoan halpoja kopioita ja jos ei ole rahaa ostaa alkuperäistä, niin jätän ostamatta. Tavallisimmin säästän ja ostan sitten kun on. Enimmäkseen kyllä hankin suomalaista, Artekia jne. Noissa viehättää ajattomuus ja 'ikuisuus'.. 🙂
sari: Elloksella on paljon kaikenlaista ja sen todellakin voin allekirjoittaa sillä selasin kolmena iltana kaikki lähes 11 000 kodin osaston tuotetta läpi, hihii. 😀 Meinasi usko jo loppua kesken kaiken, mutta en ollut aikoihin kunnolla katsonut tarjontaa ja halusin päästä kerralla kartalle. :)<br />
<br />
Elloksella on myös muita merkkejä myynnissä kuin heidän omiaan, mm. Himlan aivan ihanat pellavatuotteet löytyvät edustuksesta ja Elloksen puolesta on sanottava että Himlan valikoima on heillä pohjoismaiden laajin. Oma laskosverhonikin on sieltä ostettu, vaikka muuten asioinkin Elloksella melko harvoin. <br />
<br />
Jos vielä palaat lukemaan vastaustani, suosittelen lukaisemaan myös yllä olevalle Sohvafilosofille kirjoittamani toooodella pitkän vastineen ajatuksistani ja kokemuksistani designin tiimoilta. ♥ Kiitos vielä kommentistasi! ♥
Kannattaa muistaa, ettei kaikki seuraa designia eivätkä Elloksella, Ikeassa, Iskussa jne. asioidessaan edes tiedä, että kyseessä on ns. halpa kopio! Ostavat vain kivan näköisen huonekalun tai esineen ja ovat tyytyväisiä, kun se ajaa asiansa ja on suhteellise edullinen.
sara: Itsellenikin on tullut yllätyksenä muutamat designtuotteista inspiraationsa saaneet ns. tahattomat kopiot, joiden en ole tiennyt olevan "jo keksittyjä". :)<br />
<br />
House Doctorin Cube-pöytä ja By Lassen Twin ovat hämmentävän samanlaisia, mutta kumpikaan ei ole toisensa kopio vaan saanut ideansa 50-60-luvun designista. :)<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://allerdesign.dk/en/inteniore/201-house-doctor-cube-sofabord-messing-.html" target="_blank">http://allerdesign.dk/en/inteniore/201-house-doctor-cube-sofabord-messing-.html</a><br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://www.hoghshoppen.dk/by-lassen-twin-sofabord-eghvid-laminat" target="_blank">http://www.hoghshoppen.dk/by-lassen-twin-sofabord-eghvid-laminat</a>
Kiitos Miia vinkistä. Olin katselemassa juuri tuollaisia pöytiä netistä enkä löytänyt oikein mieleistäni. Mutta tässähän se on 🙂
Marja: Tuo ykköskuvan Tablo-imitaatio on minusta tosi kaunis ja siro. Tuossa ylempänä kritisoitiin näiden ns. kopioiden ostamista, mutta tuo kyseinen pöytä on minusta designfriikistä se postauksen paras ostovaihtoehto. Pöytä eroaa aidosta Tablosta juuri sopivasti ollakseen ihan omanlaisensa tuote, vaikka muistuttaakin ulkonäöltään Tabloa. ♥ ♥
Huippuja nää sun pihistä ja panosta! Minä olen sillä linjoilla että oli kyse sitten merkki laukusta tai design huonekalusta jos se ei ole aito niin saa mun puolesta jäädä hankkimatta! 😀
Fanni: Kiitokset Fanni! ♥ Olen itse samalla linjalla kanssasi, mutta pakko sanoa että ykköskuvan Ellos-pöytä ja viimeisen kuvan kynttilänjalat eivät ole yhtään hullummat. 🙂 Niissä on sopivasti eroavaisuuksia valitsemiini designtuotteisiin verrattuna, joten suorasta kopioinnista ei voi onneksi niiden osalta puhua. 🙂 Barcelona-tuoli sen sijaan sai minulta satikutia, se menee jo oman rajani väärälle puolen. 😀
En ole asioinut Elloksella varmaan kymmeneen vuoteen, sisustuspuolella en koskaan. Tästä tuli vahva fiilis, että aikamoisia copycateja tuolla Elloksella! Ei houkuttanut ostoksille 🙁 .
Minna: En tiedä onko siellä aina ollut tälläistä sillä en ole kovin aktiivinen Elloslainen ollut itsekään. Nyt siellä sattui olemaan nämä poimimani tuotteet, joiden lisäksi löysin mustavalkoinen puukuvioidun tapetin joka muistutti jonkun designmerkin tuotetta, mutta en onnistunut löytämään etsimääni ja se jäi pois postauksestani kokonaan. :)<br />
<br />
Olen ehdottomasti designin kannattaja ja siitä olen saanut vuosien aikana kuulla melkoista satikutia. 🙂 Sanottava kuitenkin on että jos yhtään muistan oikein, ei taida Tablokaan olla ihan ainutlaatuinen ja uniikki. Luin reipas vuosi sitten Tablon suunnittelija Nicholai Wiig Hansenin haastattelun jossa kertoi inspiraationsa lähteistä omaan suunnitteluunsa ja ohessa oli mustavalkoinen Tabloa muistuttavan pöydän kuva jostakin 60-luvulta. Tarkempaa sisältöä en valitettavasti muista joten tälle väitteelleni ei ole antaa juuri nyt vahvistusta. Designin historiakirjoja olen lukenut jonkin verran ja niistä voisin ehkä löytää tämän 60-luvun pöydän kuvan… Katson seuraavalla kirjastoreissulla josko löytyisi oikea kirja ja kuva, palaan tähän postaukseeni jos näin onnekkaasti käy. 🙂
Vähän aikaa sitten meille saapui tuo pihistys-peili 🙂 Peili on oikein kiva! Tablo-kopiota harkitsin terassille, mutta se ei koon puolesta ollut sopiva.
Syhi: Pihistyspeili näyttää kivalta eikä ole ainut laatuaan. 🙂 Juuri katselin syysuutuuksia eri merkeiltä ja mustaa nahalla kehystettyä pyöreää peiliä saa vaikka mistä. 🙂 Täysin identtisiä kopioita Gubista ne eivät kuitenkaan ole, kuten ei tuo sinunkaan peilisi. Gubi on sen verran tuntematon merkki täällä Suomessa, ettei moni edes olisi osannut ajatellakaan niiden samanlaisuutta. 🙂
Itse pyrin ostamaan sitä mitä silmää mielyttää, mutta en ikinä osta suoraa kopiota. Kaikkein eniten huvittaa nuoret tytöt, jotka kulkevat muovisten Vuitton laukkujen kanssa ja kuvittelevat olevansa elämää hienompia. <br />
Kuitenkin jokainen meistä voi elää ilman kirjahyllyä tai tuolia, tänä päivänä kun edullisen huonekalun ostaminen on äärimmäisen helppoa, en ymmärrä näitä jotka tilaavat huonekaluja postimyynnistä, jotka myyvät selviä kopioita.<br />
Kukin tyylillään. Itse säästän mielummin vaikka vuosia ja hommaan aidon tuotteen, jossa muotoilu ja viimeistely on täydellistä.
Lanttuleikkuri: Olen kanssasi samaa mieltä, suorien kopiotuotteiden ostaminen varsinkin logollisten laukkujen ja korujen suhteen itselleni täysin poissuljettu vaihtoehto. Postauksessani Barcelona-tuoli liippaa tuota kategoriaa, vaikka sen tuotesuoja onkin jo aikaa sitten kadonnut ja tuolia saa valmistaa muun merkkisenä vapaasti. Laukkujen osalta kyse on usein tuoteväärennöksestä, joissa on logoa myöten kopioitu kaikki ja se on jo rikollistakin. <br />
Huonekalujen suhteen ei onneksi mennä noin pitkälle muutamia Barcelona- ja Charles Eames RAR-tuoleja sekä Le Klint-valaisimia lukuunottamatta. Replikoiden myyminen aitojen maineella on asia jota en hyväksy, mutta muut "kopiot" joista käy heti ilmi joko tuotteen ulkonäön tai myyntitavan kautta että ne ovat designtuotteesta inspiraationsa saaneita ns. tavallisia tuotteita, en itse näe mitään väärää tai pahaa ostaa sellaista mikäli kalusteen ulkomuoto on syy kalusteen ostamiselle eikä se että saa "designia halvalla". :)<br />
<br />
Nyt tuli paljon lainausmerkkejä, hirmuisen vaikea saada järkevästi ymmärrettävää lausetta ulos kun valvoin flunssaisen tytön kanssa koko yön. 😀 Toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan. 😀
Minäkin tykkään kovasti näistä "panosta/pihistä" -postauksistasi! Itse käytän sisutuksessa paljon (aitoja) design-tuotteita, mutta en näe mitään pahaa siinä, että toiset ostavat design-tuotteita muistuttavia tuotteita kotiinsa vain murto-osalla design-tuotteiden hinnasta. Täytyy myös muistaa, että design-tuotetta muistuttava tuote ei ole sama asia kuin kopio. Ylläolevasta "listasta" ainoastaan Muuton Stacked -sarja ja Barcelona-tuoli näyttävät omaan silmääni alkuperäisten tuotteiden kopioilta. Muut ovat mielestäni selkeästi eri tuotteita. Listaanhan voisi myös lisätä loputtomasti tuotteita. Kenen mielestä esimerkiksi Ikean Bestå ei muistuta meille suomalaisille niin kovin rakasta Muuramea?;)
Christina: Täysin samaa mieltä olen minäkin. Barcelona-tuoli ja Muuton Stacked ovat todella lähellä alkuperäisiä, mutta Stacked-kopiosta on sen verran sanottava etten pidä neliskanttisia Muuton hyllymoduulejakaan kovin omaperäisinä. 🙂 Parhaimmat "kopiot" ovatkin niitä joissa on pieniä erovaisuuksia nähtävillä, tuotteen idea ja käyttötarkoitus toteutuvat yhtä kauniisti mutta suorasta kopiosta tai replikasta ei voida kuitenkaan puhua. <br />
<br />
Bestå on kuin Muurame, ei epäilystäkään. 🙂 Samoin Kaanin, Valantin sekä usean muun skandinaavisen huonekaluvalmistajan vastaavat kaapit, senkit ja laatikostot muistuttavat toisiaan hyvinkin paljon eikä päällepäin voi edes tietää minkä merkin taso on kyseessä. Minun tuttavallani on olohuoneessa tosi kaunis valkoinen kaappirivistö, jonka oletin olevan Muuramea, se oli kuitenkin Mooblen valmistama. 😀
Nämä on hauskoja kirjoituksia, kiitos. Itsekin olen aidon ystävä, mutta hauska aina katsoa, miten samantyylisen saa pienemmällä rahalla. 🙂
Minna: Kiva että tykkäät. 🙂 Samannäköisiä sisustuskokonaisuuksia saa luotua hyvinkin edullisesti kun jaksaa hieman etsiskellä tuotteita. :)<br />
<br />
Itsekin olen aidon ystävä mutta joissakin asioissa poikkeus vahvistaa säännön. Muuramen kaapisto olisi tietysti aivan superihana tv-tasona, mutta olen ihan tyytyväinen edulliseen Ikeaankin. Ne ovat ulkomuodoltaan samankaltaisia, mutta eron Muuramen kalusteen ja Ikean välillä on selkeä jos ne laittaisi vierekkäin.
Melko lohduton olisi ajatella, että kaikki keksimisen arvoinen olisi jo keksitty ja siksi olisi OK tyytyä muuntelemaan muiden suunnittelijoiden töitä sen verran, että voi niitä ominaan myydä eteenpäin. Tällä logiikalla taiteilijat voisivat pistää pensselit santaan ja nuottipaperit laatikkoon ja ryhtyä sämpläilemään vanhaa. Monikaan kuluttaja ei ilmeisesti oikein miellä tekijänoikeuksien eettistä näkökulmaa. Siksi tavoistani poiketen halusin tätä postausta kommentoidakin. Pihistä ja panosta -postaukset sinänsä ovat tosi hauskoja. Vaihtoehdot vaan saisivat olla jotain muuta kuin suoria tai lähes suoria kopioita klassikoista/ikoneista. Se tietty vaatii jo koostajaltakin erilaista otetta.
Sohvafilosofi: Onhan se vähän surullista, mutta jos yhtään olet seurannut huonekalusuunnittelun historiaa ja edellisten vuosikymmenten designtuotteita, ei ole epäilystäkään siitä että design kiertää kehää. Hyvä suunnittelu on aina hyvää ja hyvät tuotteet toimivat ajasta toiseen. Minusta se ei halvenna ketään eikä varsinkaan alkuperäisen 40-60-luvun suunnittelijan työpanosta. ♥<br />
<br />
Tässä on hyvä esimerkki nykypäivän tuoteuutuuksista:<br />
<br />
House Doctorin Cube-pöytä ja By Lassen Twin ovat todella samanlaisia, mutta kumpikaan ei ole toisensa kopio vaan idea on syntynyt 50-60-luvun designista. 🙂 By Lassen suunnittelutiimi tuskin on edes tietoinen House Doctorin tuotteesta, joka on vanhempi kuin By Lassen. Toisaalta By Lassen saattaa ehkä sittenkin olla alkuperäinen, sillä hänen lapsenlapsensa ovat tuoneet isoisänsä suunnittelemat pöytälaatikkoon jääneet tuotteet henkiin uustuotannon kautta… Mene ja tiedä kumpi oli ensin, muna vai kana tässäkin tapauksessa.<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://allerdesign.dk/en/inteniore/201-house-doctor-cube-sofabord-messing-.html" target="_blank">http://allerdesign.dk/en/inteniore/201-house-doctor-cube-sofabord-messing-.html</a><br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://www.hoghshoppen.dk/by-lassen-twin-sofabord-eghvid-laminat" target="_blank">http://www.hoghshoppen.dk/by-lassen-twin-sofabord-eghvid-laminat</a><br />
<br />
Vastaavia malliesimerkkejä on maailman väärällään, kun löydät jotakin uutta ja kivaa, niin viimeistään google kertoo tuotteella olevan jo esi-isä menneisyydessä. Hitsit kun en muista yhtä designhistoriasta kertovan kirjan nimeä jonka luin, siellä oli todella monta tuntemattomampaa designklassikkoa, jotka aiheuttivat ahaa-elämyksen… Nykytuotannosta nimittäin löytyi uutena designina myytäviä tuotteita joiden oletin olevan ns. uusia alkuperäisiä (kuten Hayn Tray -tarjotinpöytä), mutta niitäkin on ollut jo 60-luvulla. 🙂 <br />
<br />
Skandinaavinen design on ajatonta ja moni unohduksiin jäänyt loistavan suunnittelun tuotos on otettu uustuotantoon muunneltuna, tätä harrastaa esimerkiksi juuri Tanskalaiset designtalot kuten Hay. Minusta siinä ei ole mitään väärää tai huonoa, ja on vain hyvä että uusille sukupolville tuodaan uustuotannon kautta saataville entisajan klassikkoja, jotka eivät ole nousseet samanlaiseen arvoasemaan kuin esim Eamesin RARit tai Rohen Barcelonat, jotka kaikki tietävät. Huonekalujen historiassa on paljon helmiä, joiden ei soisi vaipuvankaan unholaan. ♥ ♥
Kiva postaus 🙂 <br />
Monelle (itseni mukaanlukien) voi hyvin käydä niin, että ostaa kopion, kun ei ole aidosta tiennyt 🙂
Rose: Täysin totta! ♥ Hyvin harva ostaa designia vain designin vuoksi, useimmiten itse tuote on se ostamisen syy ja siihen tarkoitukseen kaikenhintaiset kalusteet ja tavarat ovat päteviä valintoja. 🙂 Alle puolet kotisisustajista on edes kiinnostuneita designista ja jos ein itse aktiivisesti hakisi tietoa ja olisi kiinnostunut designista laajemminkin, en itsekään osaisi yhdistellä näkemiäni tavaroita toisiinsa. 🙂
Minusta tämä aihe aito design vs. kopio on todella mielenkiintoinen. Itse nostaisin erityisen kiinnostavaksi vielä juuri tämän puolen, tietääkö kopion ostaja ostavansa kopion. Voisin veikata, että suurin osa ostajakunnasta ei ole kovin perillä designista, jolloin ei voi edes olla tietoinen kopioista. Itsekin olen tutustunut designin maailmaan vasta muutaman vuoden ajan, kun kiinnostuin sisustamisesta ja yllättäin täällä blogimaailmassa design-tuotteisiin alkoi törmätä 😀 sitten silmäni aukenivat, kun rupesin huomaamaan kopioita monien ketjujen tuotteissa tai jos ei varsinaisia kopioita, selkeästi matkittuja muotoseikkoja kuitenkin. Siinä vaiheessa tulin vähän surulliseksi ja jouduin pohtimaan omaa näkökulmaani aiheeseen ja aiheen eettisyyttä ylipäätään.<br />
<br />
Aihe on vaikea, koska mielestäni on haastavaa vetää rajaa siihen, koska tuote olisi vielä kopio ja koska tuote olisi tarpeeksi erilainen ollakseen ihan oma itsensä. Sama rajanveto-ongelma taitaa olla taiteessa ylipäätään, ei pelkästään muotoilussa. Tulin siihen tulokseen, että taitaa olla tyytyminen tekijänoikeuslakien mukaisiin päätöksiin, eli jos kerta räikeät kopiot sallitaan, niin vaikea niitä kuluttajatasolla on lähteä boikotoimaan, jos haluaisi asiaan muutoksia. Suurelle osalle kuluttajista kopiot on kuitenkin vain tuotteita muiden joukossa, kun ei olla tietoisia niiden olevan kopioita. Teen hankintapäätökset siis ihan omantunnon pohjalta tuotekohtaisesti, ja ihan niitä selvimpiä kopioita en itselleni halua luultavasti hankkia. Arvostan muotoilun lisäksi tuotteen laatua, joten valitsisin desing-tuotteen myös sen (oletettavasti) paremman laadun vuoksi.
Nanna: Tuo on täysin totta, hyvän pointin otit esille. ♥<br />
<br />
Tuota matkimista on ollut kautta aikain ja sitä löytyy ihan jokaisesta osa-alueesta ruokatuotteista kosmetiikkaan, vaatteisiin ja sisustamiseen. Juuri löysin täysin Invisiboblen ponnareita vastaavan hieman edullisemman markettiversion, joka on tismalleen samanlainen värivaihtoehtoineen päivineen ja itsekin mietin että onko tuo nyt moraalisesti oikein ostaa kopio vai ei. Tässä lisämietintää aiheuttaa myös se, että puhelinjohtoponnarit eivät ole uusi keksintö vaikkakin Invisiboble on tehnyt omalta osaltaan laatuparannuksia ja kehittänyt tuotteen niin että se aikaisempiin puhelinjohtoponnareihin verrattuna hellävarainen hiuksille… Mikä oikeastaan määrittelee enää nykypäivänä sen mikä tuote on alkuperäinen ja mikä ei. Sisustuksen klassikkodesignin osalta se on tietysti helppoa, Louis Poulsenin valaisimia, Mies van der Rohen tuoleja ja Eamesin kalusteita jos kopioi, se on monelle selvää että ne ovat kopioita alkuperäisten tuotteiden tunnettavuuden takia. Mutta mites sitten kaikki ne muut sadat ja tuhannet tuotteet jotka eivät ole niin yleisiä? Tavallinen kuluttuja tai tavallinen sisustaja kuten minäkin olen, emme voi mitenkään tietää kaikkea ja olla koskaan täysin perillä menneisyyden keksinnöistä ja nykypäivän kopioista. Todella vaikea tilanne kaikin puolin ja itse olen sitä mieltä ettei tuohon ole olemassa yhtä oikeaa vastausta…<br />
<br />
Suoria täysin identtisiä kopioita en itse ostaisi jos tiedän että ne ovat kopioita. Tässäkin tosin riippuu tuotteesta, huonekalujen ja valaisimien osalta päätös on helppo mutta miten esim aterimet, sakset, astiat, tekstiilipuoli…. Kuvioiden plagiaatit on melko helppo tunnistaa, mutta jos kyse on kuvioimattomasta tuotteesta niin homma onkin jo äärimmäisen vaikeaa. <br />
<br />
Hyviä tuotteita kopioidaan aina tavalla tai toisella, näin maailma vaan toimii ja on aina toiminut. Sama pätee myös musiikkiin ja elokuviin, kerran hitti aina hitti vaikka sataan kertaan tekisi. 😀
Moi, mun täytyy tunnustaa, että miehen kanssa sorruimme kruunukalusteen-tuoliin, joka oli ottanut inspiraation Barcelonasta. Muoto on hieman eri ja nahka mattaa, joten kukaan ei voi kuvitella, että tuoli on aito ja alkuperäinen. <br />
Mutta silti kirpaisee on se niin kovasti iskostunut, keskiluokkaiseen makuun, että halppiskopiot on tosi noloja ja kertovat omistajansa sosiaalisesta statuksesta huonoa. Barcelona on vuodelta 1929, joten tässä tapauksessa ei voi katsoa vievänsä enää leipää tekijän suusta…
Mimmu: Tuo halpiskopioiden ostaminen on vaiettu synti. 😀 Itse olen sitä mieltä että jos tuote täyttää tarpeen eikä sen tarkoitus ole edustaa aitoa designia, ei ole mitään väärää tai noloa omistaa kyseisiä tuotteita. ♥ Barcelona tuolia itsekin joskus kopiona harkitsin, koska pienen lapsen ja sotkevan koiran kanssa valkoinen 8000 euron nojatuoli on jo ajatuksena aivan järjetön. Itse päädyin kuitenkin siihen että mieluummin istun täysin toisenlaisessa tuolissa ja jätin kopion aikoinaan väliin. En kuitenkaan tuomitse tai arvostele negatiivisesti ketään joka on päättänyt toisin. ♥ ♥<br />
<br />
Ainut mitä en hyväksy on suorien tuoteväärennösten ostaminen, joita myydään aitojen maineella. Chanelin logolaukut ja logokorut ovat yksi tälläinen asia. Jos ei ole varaa aitoon Chaneliin niin sitten olisi minusta parempi joko säästää tai ostaa jotakin aivan muuta. Rikollisuutta en itse halua tukea millään muotoa ja siksi olen todella tiukka tuollaisen kopioinnin kanssa. Huonekalujen ja sisustustavaroiden osalta noin räikeää kopiointia harvoin osuu vastaan, mutta en hyväksyisi myöskään sitä että Artekin E60-jakkaraa myytäisi Artekin tarroilla varustettuna Artekkina jossakin torikaupan kyljessä tiskin alta väärennyksenä. Tuollainen väärennys ja kopiointi on aina väärin!
Mikä ihmeen vaiettu synti? <br />
Eikö jokaisella ole valinnan vapaus ostaako aidon vai aitoa mukailevan?<br />
Nämä ovat ok juttuja mutta pikkuisen rivistä on luettavissa asenne " olen nyt itse desingnerin vankkumaton kannattaja mutta laitanpa tänne halvempia vinkkejä jos rahat eivät riitä aitoon""<br />
Oikeasti ärsyttäää tämmönen. Minusta on noloa jos pitää nostaa itsensä ikäänkuin jalustalle ja vakuuttaa desingnerin perään.
Synti: tarkoitin sitä, että monet designtuotteen "kopion" omistavat ovat ehkä tyytyväisiä ostokseensa mutta harva haluaa kuitenkaan tuoda sitä esille. Pätee myös laukkuihin.<br />
<br />
Itse rakastan designia ja omistan paljon designtuotteita, mutta kuten olen kommenteissani kertonutkin, en näe ongelmaa siinä jos omistaa look-a-like tuotteita. Pidän itseäni enemmän hyvällä maulla tuotettujen "kopioiden" puolestapuhujana kuin itseäni designin kautta jalustalle nostajana. Onhan minullakin Bestå-kaappia ja Casa Stockmannin veitsiä, jotka ovat useimpien mielestä kopioita. <br />
<br />
Lukijoissani on paljon ihmisiä jotka eivät halua edes maksaa designista, siksi minulta on toivottu tälläisiä postauksia joissa tuon esille myös edullisempia vaihtoehtoja samannäköisen kokonaisuuden rakentamiseen kuin mitä designtuotteilla saa. Jos maailmasta kiellettäisi kaikki sellainen mikä muistuttaa alkuperäisiä designklassikoita, ei meille jäisi kovinkaan paljoa vaihtoehtoja. Jokaisella olisi Barcelona tuoli, String-hylly ja Muuramen kaapisto. Minusta näitä postauksia on todella kiva tehdä enkä itse koe esim kuvan nro 1 pöydän osalta että Elloksen version ostaminen olisi mitenkään väärin tai huonompi valinta kuin Normannin Tablon. Molemmissa on samaa fiilistä ja selvää on että ne muistuttavat toisiaan, mutta ovat silti täysin eri tuote eikä kyse ole suorasta plagiaatista. <br />
<br />
Tottakai olen todella iloinen omista designtavaroistani, sillä ne ovat minulle juuri sellaisia mitä olen halunnut ostaa. Designin omistaminen ei kuitenkaan itsessään ole minulle mikään arvoasema, sillä omassa kodissani ne ovat arkisia tavallisia tavaroita joita käytetään ihan samoin kuin esim Ikean kalusteita. Ihan samaahan voisit sanoa Burberryn trenssin omistajalle – yrität olla parempi kuin muut kun omistat Burberryn tonnin trenssin etkä H&M:n 19,90 trenssiä. Eihän maailman nyt noin mustavalkoinen sentään ole. <br />
<br />
Tein viime vuoden lopulla designista ja rahasta oman postauksen, jossa otin esille juuri tuon kommenttiisi sopivan asenteen jota paljon kohtaan, kannattaa käydä lukemassa:<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/lue/2013/10/blogi-raha-ja-design" target="_blank">https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/lue/2013/10/blogi-raha-ja-design</a>
Minusta jokaiesella on myös oma mielipiteensä design käsitteestä. On myös tärkeää, että ei sekoiteta "in" tuotteita desingniin ja muutoinkaan ko.käsitettä käytetä liian heppoisesti.<br />
Itse en henkilökohtaisesti pidä juurikaan blogiessa näkyviä tuotteita (Hayt, stringit jne) design tuotteina. Käsite kärsii inflaation juuri ko.syystä.Tänä päivänä kuka tahansa voi lätkäistä tuotteensa perään desing tarran sekin on totta.<br />
Mieluiten omassa sisustuksessa suosin klassikkoja ja kerroksellisuutta.<br />
Suosittelen vilkaisemaan esim. Sisustuksen Atlas kirjaa jossa on upeita juttuja. Klassikkoja parhaimmillaan.<br />
Sisustus on taitolaji osaltaan ja se ettei niistä välity katalogimaisuus. Harva siihen oikeasit kykenee. <br />
No paitsi minä tietenkin:)
Synti: Hay, Muuto, Normann Copenhagen ja vastaavat merkit tuottevat uuden ajan designia, joista varmasti muutamat tuotteet tulevat olemaan tuleville sukupolville klassikkodesignia. Nils Strinningin vaimonsa kanssa vuonna 1949 suunnittelema String System sen sijaan kuuluu nykypäivän klassikkodesignkategoriaan ja sen nousukausia on nähty vuosikymmenten aikana jo monia. <br />
<br />
50-60 luvun muotoilu on tällä hetkellä todella in, minkä vuoksi moni klassikko on tullut uudestaan suosituiksi. Muutama vuosi kun mennään eteenpäin, alkaa klassikkohypetys vähenemään ja String kuten monet muutkin klassikot (esim Rar ja Muurahais-tuolit) väistyvät seuraavien muotiaaltojen tieltä. Klassikko on kuitenkin aina klassikko, eikä sellaiseksi koskaan synnytä suoraan. Tuotteen pitää designinsa lisäksi olla laadukas ja toimiva, jotta sen arvostus säilyy ja tuotanto jatkuu. String System on yksi parhaista esimerkeistä tälläisestä todellisesta jokanaisen designista. Designkalusteet eivät enää ole tavallisten kuluttajien saavuttamattomissa, kuten on ollut entisaikaan ja oikea design kestää yleistymisen. ♥<br />
<br />
Sisustus Atlas on loistava kirja, itsekin olen sen lukenut. ♥<br />
<br />
Oletan sinun viittavan katalogimaisella sisustuksella minun kotiini ja olen osittain kanssasi samaa mieltä. Itse en kuitenkaan pidä katalogimaisuutta huonona asiana, sillä se vastaa minun tarpeitani ja halujani oman kotini sisustuksen suhteen. En halua kotiini runsautta, kerroksellisuutta tai eri aikaikausien yhdistelmää. Tykkään omasta kodistani todella paljon juuri tälläisenä, avarana, vaaleana ja viihtyisänä. Meillä kaikilla on oma tapamme sisustaa kotiamme ja jokainen luonnollisesti haluaa omasta kodistaan tehdä oman makunsa mukaisen. Minun kotini on minun makuuni laitettu. ♥
Seuraan itse asiassa tiiviisti suunnittelun maailmaa jatkuvasti. Siitä mielenkiinto ylipäänsä kommentoida. Silloin tällöin suunnittelijoiden kanssa juteltuani olen ymmärtänyt, ettei ole kovin mukava fiilis tulla kopioiduksi. Plagiaatti ja vaikutteiden ottaminen ovat tietysti kaksi eri asiaa. Jos noita tämän postauksen kamoja katsoo, niin minulla ei ole epäilystäkään, kumpaan kategoriaan putoavat ja miksi ne on tuotettu. Myös määrätyt nimeltä mainitsemattomat vaateketjut tekevät tätä. Eli muotitalojen runway show:n jälkeen omat piirtäjät pikapikaa tutkimaan malleja, piirtämään niistä härskit-muttei-juridisesti-liian-härskit kaavakopiot ja sitten myyntiin massoille. Jos tämän ilmiön haluaa eettiseksi itselleen selittää, niin sopii yrittää.
Sohvafilosofi: Plagiaatti on todella eri asia kuin vaikutteita saanut tuote. Postauksessani on yksi virallinen plagiaattia hipova tuote ja se on tuo Barcelona-tuoli. Hipova siksi, koska kyseisen tuolin valmistaminen muun merkkisenä on täysin laillista eikä sen ostamisen osalta tarvitse kenekään tuntea häpeää tai joutua edes puolestelemaan itseään vaikka se moraalisesti onkin monelle designista kiinnostuneelle ehdoton ei-tuote. <br />
<br />
Kopiointia on ollut kautta aikain, myös musiikissa, ruoassa, kirjoissa sekä taiteessa. Hyvät ideat ja tuotteet tulevat suosituiksi ihan syystä ja jos mistään ei saisi ottaa vaikutteita olisi meidän elämä aika suppeaa ja tylsää. Lähes kaikki 2000-luvun musiikki artisteineen olisi jäänyt tuottamatta, elokuvat kuvaamatta ja maailma olisi täynnä kallista designia sekä vaatteiden että kalusteiden osalta. Jokainen tuote on jonkin suunnittelema ja sitähän sana design pohjimmiltaan tarkoittaa. Myös designtalot (erityisesti muotitalot) ottavat vaikutteita omiin luomuksiinsa, joskus jopa satunnaisen kaduntallaajan pukeutumisen perusteella. Marimekon plagiaattikohu Hetkiä-kuosista lieneen yksi tuoreimmista hyvistä esimerkeistä mitä voi tapahtua jos jää kiinni. Tämä on kuitenkin vain jäävuorenhuippu kaikessa mitä maailmalla tapahtuu. Tämä asia ei ole mustavalkoinen ja jos se on haastavaa jo designmaailmaa aktiivisesti seuraavallakin niin miten kukaan joka ei designista edes ole kiinnostunut voisi tietää mistä oman kodin tavarat ovat lähtöisin, kuka ne on suunnitellut ja onko niissä otettu vaikutteita jostakin ja jos on niin mistä…
Mariskooli on hyvä esimerkki designkopiosta, joka on hyväksytty yleisesti. Sekö sitten on se poikkeus?