Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Annoin tytön huoneen raitaseinästä ylijääneen keltaisen maalin ystävälleni, mutta hän ei lopulta tarvinnutkaan sitä ja se palautui minulle takaisin. Mietin miten saisin jämämaalin hyödynnettyä itse ettei se menisi hukkaan ja nappasin tytön huoneessa olleen valkoiseksi maalatun jakkaran värikäsittelyyn.
Auringonkeltaiseksi maalattu jakkara
Maalikerroksia on sudittu näitä kuvia ottaessa vasta yksi. Toisen kerroksen sutimiseen pääsen noin klo 14 aikaan, jonka jälkeen tarkastan tilanteen. Mikäli maalipinnasta tulee tasaisen kaunis niin jätän maalaamatta kolmannen kerroksen. Iloisen värinen jakkara pääsee valmistuttuaan olohuoneeseen sivupöydäksi, tuomaan kivaa ja leikkisää fiilistä valkoisen keskelle.
Kalusteiden maalaaminen kerrostalossa
Minulta monesti kysytään missä ihmeessä oikein puuhastelen näitä maalaushommiani kun asustelemme kerrostalohuoneistossa. Useimmiten tuunailupaikkani on keskellä lattiaa maalauskohteen ollessa muovipressun tai saumasta aukileikatun jätesäkin päällä. Vesiohenteiset maaliroiskeet lähtevät tuoreeltaan nihkeällä rätillä pyyhkimällä pois, mutta aika harvoin syntyy sellaista sotkua joka leviää suojamuovien ulkopuolelle.
Neljävuotiaan tyttöni otan mukaan tuunailuun kykyjensä ja kiinnostuksensa perusteella. Hän on mm. maalannut tämän jakkaran istuinosan ihan itse ja on kovin ylpeä kun siitä tuli niin siisti. Pienempänä hän oli aina kielloista huolimatta hyppystelemässä märkää maalipintaa, mutta nyt kun hän saa osallistua maalailuun, on hänelle tärkeää että tuunauksesta tulee hyvä. Minuakin hän komentaa varomaan ettei maalipinta mene ruttuun. 😀
Illalla on tulossa postausta uudesta Marimekon Tasku-pussukasta, joka arkisin toimii meikkipussinani, mutta taipuu juhlatilaisuuksia varten myös pikkulaukuksi.
Iloista päivää kaikille!
Lue myös: Raitaa, retroa, remontointia ja rakkautta
Seuraa myös somessa
Onpas raikkaan värinen. Sopii varmasti hyvin sinne olkkariinkin. Minäkin kyllä maalailen juuri olkkarissa lattialla olevien lehtien tai muovien päällä.. (mies ei kyllä oikein tykkää.. kerran spraymaaliasin jotakin ja pleikkari oli ihan pilkullinen huomasin jälkeenpäin.. ehkä siksi..) ;))
Hemma hos Ingeborg: Spray-maalatessa roiskuu kyllä melkoisesti, nimimerkillä kokemusta on ja jälkien siivoaminen vei monta tuntia. 😀
Suosittelen ohentamaan maalin huonekaluja maalatessa niin saat paremman lopputuloksen 🙂 nyt suoritat tuoliin välihionnan ja sen jälkeen maalaat normaaliin tapaan toisen kerroksen.
Maalari: Hain jakkaraan sellaista kotikutoista fiilistä ja maalasimme tytön kanssa sen tarkoituksella todella reippaalla maalikerroksella. Toisen kerroksen jäljiltä jakkaraan syntyi aivan ihana puunsyitä muistuttava kuviointi. 🙂 Seinämaalilla ei saa koskaan niin tasaista jälkeä kuin kalustemaalilla, ja minun tämän kertaiset maalausvälineetkin olivat kröhöm, jotakin aivan muuta kuin mitä maalarit suosittelevat, hihii. 😀 Hyvä kuitenkin tuli, sellainen mummolamainen eläväinen maalipinta. ♥
Ihanan pirteä väri! Ihailen sitä aina, miten tarmokkaasti ryhdyt toimeen ja saat nopeasti valmista. Meillä on ollut monen monta viikkoa jo ruokapöytien maalaamisprojekti kesken. Tosin osin siitä syystä, että maalaamme niitä vanhempieni verstaalla, emmekä jaksa lähteä sinne joka ilta. Hiontoineen ja useine maalikerroksineen työ tuntuu loputtomalta, mutta toivon ja uskon, että lopputulos palkitsee.
Kaisa J: Lopputulos varmasti palkitsee ja kaikki uurastus unohtuu kun pääsee ihailemaan valmista työtä. :)<br />
<br />
Itse innostun monesti tuunailemaan näitä pikkujuttuja kesken päivän ja jos vaan materiaalia on valmiina, tartun usein tuumasta toimeen. 🙂 Olisi ihana jos olisi oma paja jossa voisi tuunailla isompiakin juttuja, nyt tilanpuute rajoittaa ja joudun lykkäämään isompia tuunausprojektejani ensi kevääseen kun parvekkeella voi taas alkaa puuhastelemaan. Nyt on jo niin koleaa ja kosteaa, ettei maalit meinaa kunnolla kuivua ulkotiloissa. Siskoni pelasti taloyhtiönsä roskahuoneesta 4kpl täyspuisia tummanruskeaksi maalattuja pinnatuoleja, jotka lupasin maalata valkoiseksi hänelle. Tuokin projekti joutuu nyt odottelemaan kevääseen saakka, sillä kotona ei ole tilaa neljän tuolin operoimiseen. 😀