Ystävänpäivän yllätys!

Ystävänpäivä oli ihania yllätyksiä täynnä, joista yksi on tämä olohuoneesta paikkansa löytänyt suurikokoinen peikonlehti. Uusi asukkini sopii täydellisesti peikonlehti-kokoelmani jatkeeksi, joita olenkin ripotellut vähän sinne ja tänne. 🙂

Suuri peikonlehti olohuoneessa - Sisustusblogi Omakotivalkoinen
Suuri peikonlehti olohuoneessa - Sisustusblogi Omakotivalkoinen
Suuri peikonlehti olohuoneessa - Sisustusblogi Omakotivalkoinen

Kauniita viherkasveja on lukuisia, mutta peikonlehti on ehdoton lempparini. Se on väriltään täydellisen vihreä (ei liian tumma, vaalea, kirkas, haalea, raidallinen tai pilkukas) ja rakastan sen isojen lehtien muotoa. Osa rakkaudestani saattaa selittyä lapsuuden kodissani olleista kattoon asti kasvaneista peikonlehdistä, joilla äitini tykkäsi sisustaa. Hän onkin melkoinen viherpeukalo, saa nähdä riittääkö minun kykyni samaan… 🙂

Aurinkoista tiistaita kaikille!


Seuraa myös Instagramissa 

20 kommenttia “Ystävänpäivän yllätys!

  1. Ei riitä sinun viherpeukalo, onhan se jo nähty! 😀 Ei mutta tosissaan, kaunis on kyllä uusi kasvi! Itsekkin olen suunnitellut vastaavan ostoa, ovathan ne nyt aika trendikkäitä eikä yhtään puistata vaikka niitä myös minun lapsuuden kodissani oli.

    1. J: Saattapi olla, mutta onneksi kaikessa voi aina kehittyä. :)<br />
      <br />
      Peikolehdessä on vahvat kasarivibat, klassinen lapsuusajan kasvi monelle kolmekymppiselle. 🙂 Ihana oli saada tommoinen iso kasvi yllärinä. &hearts;

    2. Joo en todellakaan tarkoittanut pahalla! 🙂 <br />
      <br />
      Onko peikonlehti haasteellinen? Minä yleensä onnistun tappamaan kaikki kasvit heti alkuunsa.

    3. J: En ajatellut kommenttiasi ilkeilyksi, olet täysin oikeassa. 😀 Paljon on vielä opittavaa kasvien hoidosta. :)<br />
      <br />
      Peikonlehti on aika helppohoitoinen, tykkää auringosta mutta viihtyy hyvin puolivarjossakin. Kastelua noin kerta viikkoon, sumuttelua kesäaikaan. 🙂

  2. Oi, sepä onkin upea! Ja oikeassa olet, väri on just oikean vihreä! Mä olen myös kasvien vihreyden suhteen nirso. Kaunis on muuten tuo ruukkukin, tosi kivan muotoinen. Itse karsastan tätä nykyä viherkasveja sisustuksessa, enkä oikeastaan tiedä miksi. Keittiössä pitää toki olla yrttejä ja kesällä takapihan terassi saa pursuta vehreydestä, mutta sisätiloissa en niitä enää pidä.

    1. Heidi: Ihanaa että siellä on toinenkin joka on tarkka kasvien väristä. 🙂 Mm. traakkipuu kuuluu niihin kasveihin joista en niin välitä, liian tumma vihreän sävy ja punertava raita lehtien reunoissa. Kultaköynnös on myös siinä ja siinä, sen lehdissä kun on vaaleampaa vihreää sellaisina laikkuina. 😀 <br />
      <br />
      Joskus kyllästyy, ei sille mitään voi. 🙂 Itsekin olen huomannut etten enää tykkää pitää keittiön tasoilla mitään keittiövälinehärpäkkäitä, joista ennen tykkäsin tosi kovasti. Jemmasin justiinsa maustemyllytkin kaappiin piiloon ja tasolla on esillä enää kahvinkeitin, yksi yrtti ruukussaan ja teepaketti (jonka paikka on oikeasti kaapissa). 🙂 Kasvien suhteen olen vuorostani aivan hullaantunut, tuovat ihanan tunnelman ja väriä valkoisuuden keskelle. &hearts; Pari vuotta takaperin olin täysin toista mieltä. 😀

  3. Ihanan iso peikonlehti! Kasvihaavelistalla täälläkin. Luin, että peikonlehti kestäisi hieman varjoisempaakin paikkaa ja eteiseen olisi kiva jotakin vihreää saada.

    1. Kaisa J: peikonlehti on ihan ykkönen, viihtyy hyvin myös varjoisammassakin tilassa eikä ole muullakaan tavalla kovin vaativaa lajia. 🙂

  4. Hieno on ja tuo kivasti kodikkuutta! Mutta mitä stringissä olleille mehikasveille tapahtui, nekin olivat kivoja?

  5. Ensimmäinen kasvi kodissasi, joka on oikean kokoisessa purkissa. Purkissa riittävästi massaa alhaalla tasapainottamassa kasvin lehtien massaa. Näyttää sopusuhtaiselta ja kasvilla on juurissa riittävästi tilaa. Onnittelut.

    1. Kaupan ruukku on tietenkin mahdollisimman pieni. Kasvia on kevyt liikuttaa varastossa, asiakkaan on kevyt kantaa se kotiin ja multaa tulee annettua &quot;ilmaiseksi&quot; mahdollisimman vähän. Kaupan ruukkuvalinnassa ei ole mietitty kasvin pitkäaikaista menestymistä eikä taatusti sisustuksellisia näkökohtia, vaan sen koko johtuu puhtaasti muista syistä. Nyt mittasuhteet ovat oikeat, mutta kasvin hyvinvointia ajatellen se siis edelleen on vääränkokoisessa purkissa suojaruukun sisällä.

    2. Niin?: huh sentään, eihän tuon kokoista kasvia nyt sentään noin suureen ruukkuun laiteta, eihän se kasvattaisi seuraavaan vuoteen muuta kuin juuriaan. Ja tämä siis ihan alan ammattilaisen suusta kuultuna, ettei tule epäselvyyksiä. Oikea ruukku koko olisi tuosta puolivälistä, eli isompi kuin myyntiruukku mutta pienempi kuin tuo hehtaariruukku joka imee sisäänsä yli 10L multaa.

    3. Väitinkö minä, että nykyisen kokoinen suojaruukku olisi oikea istutusruukku kasvin hyvinvoinnin kannalta? Itsekin sanot, että kasvi on liian pienessä purkissa edelleen, suojaruukun sisällä. Tässä on kaksi erillistä asiaa, jotka eivät kulje käsi kädessä: sisustukselliset mittasuhteet ja kasvin hyvinvointi. Sisustuksellisten mittasuhteiden puolesta suojaruukku on nyt oikean kokoinen isossa peikonlehdessä ja tältä kannalta kaikki muut kasvisi ovat väärän kokoisissa purkeissa. Ne näyttävät siltä, että meinaavat keikahtaa tai muuten vaan hassulta silmään. Esimerkiksi Kubus on liian matala purkki kukille, se ei luo tarpeeksi massaa/painoa alleen ja viritelmä näyttää hassulle. Toinen seikka on tuo oikea ruukkukoko kasvin kannalta, joka toki voi olla pienempi kuin suojaruukku. Itsekin siis myönnät, että kasvi on väärän kokoisessa purkissa kasvin hyvinvointia ajatellen.

    4. niin?: Onneksi kyseessä on vain vihersisustaminen eikä kenenkään maailma kaadu siitä jos minun ruukkuni ovat väärää kokoa. 🙂 Ihme kyllä kasvit ovat viihtyneet hyvin Kubuksissa, osa jo pitkäänkin, joten ainakin toistaiseksi annan niiden olla juuri tällä tavoin. 🙂

    1. Lo: Uudet kaapit tasapainottavat kokonaisuutta ja tuovat kivasti säilytystilaa mm. sellaisille kirjoille joita en halua pitää esillä. 🙂 Tällä hetkellä kaapissa on kassillinen kirjaston kirjoja ja kasa kynttilänjalkoja. 🙂

  6. Hei Miia<br />
    Eilen kun tulin kotiin oli päällä hirveä viherahdistus. Olin etsiskellyt tiettyä kaktusta, mutta kaikki näkemäni versiot olivat ihan rähjäisiä. Traakkipuu, leveälehtinen, oli taas venähtänyt, mutta eniten ärsytti anopinkieli. Saksin traakkipuun lehdet puolet pienemmiksi ja anopinkieli saa muuttaa ulos heti kun se siellä tarkenee. Sitten luin kirjoituksesi ja tajusin, että<br />
    viherkasvit ovat parhaita juuri tuollaisina heleän vihreinä, ei tosiaan mitään raitoja eikä laikkuja tähänkään talouteen enää. <br />
    Kivan lahjan olet saanut. Sopii niin hyvin kotiisi ?.

    1. Raili: Ihan saman olen käynyt läpi ja tajusin lopulta että vihreällä on väliä, ihan kaikki kasvit eivät käykään rintarinnan jos haluaa rauhallista tunnelmaa. 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *