Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Muutama lukija on kummastellut tapojani ja valintojani, joiden perusteella puhun minimalismista. He kokevat minut ristiriitaisena persoonana, joka minimalismiin verhoutuen kylpee materialismissa. Tässä he ovat tavallaan ihan oikeassa, vaikka heidän näkemyksensä minimalismista eroaakin melkoisesti omista ajatuksistani. Minimalismi pyörii tavaran ympärillä samalla tavoin kuin materialismikin, kumpikin keskittyy tavaroiden ja asioiden arvostamiseen ja niiden tuottamaan iloon ja onneen. Siinä missä minimalisti pyrkii omistamaan määrällisesti vähemmän mutta laadullisesti enemmän, saa materialisti eniten iloa suuresta määrästä kauniita ja tärkeitä asioita.
Mikä on tarpeeksi hyvää ja mikä liian huonoa?
Minimalismi on kasvava trendi, jossa ihminen alkaa miettimään syvällisemmin omia tottumuksiaan ja toiveitaan elämältä. Ensimmäinen sysäys asiaan on yleensä totaalinen kyllästyminen tavarapaljouteen, josta syntyy tarve karsia kaikki turha pois. Tavaroiden kanssa puljatessa päästään hitaasti mutta varmasti eteenpäin ja mukaan kuvioon astuu oman elämän ja omien tavaroiden uudelleenarvostelu – mikä on tarpeeksi hyvää ja mikä on liian huonoa.
Monet huomaavat ajatustensa pikkuhiljaa muuttuvan, rima nousee ja laatu saa entistä suuremmat mittasuhteet. Siinä missä ennen ostettiin helposti kahdet kelvolliset halpisfarkut tarpeita tyydyttämään, ostetaankin enää vain yhdet kaksien sijaan ja vertaillaan parempia vaihtoehtoja selkeämmällä visiolla. Tavaroiden raivaamisen aikaansaama itsetutkiskelu tuottaa tulosta viiveellä ja moni huomaa muutoksen itsessään heräteostosten vähentyessä. 🙂
Minimalismin monimuotoisuus
Minimalismia on montaa muotoa eikä sen itseisarvo ole kuluttamisen lopettaminen ja ei-minkään-ostaminen. Yhteistä kaikille minimalismin muodoille on kuitenkin järkevä ostokäyttäytyminen, turhuuksien välttely ja laadukkaisiin asioihin ja esineisiin panostaminen.
Oma arvomaailma ja elämä muovaa minimalismin jokaiselle sopivaksi, eikä ole yhtä ainutta oikeaa tapaa toteuttaa sitä. Minimalisti saa ja voi ostaa asioita, tavaroita ja palveluita – sitä vartenhan raha on että sitä käytetään oman elämän iloihin ja samalla tuetaan maailmantalouden pyörimistä. Jos suurin osa ihmisista lopettaisi kaiken ostamisen, taantuisimme kivikaudelle ja alkaisimme käymään kauppaa oravannahoilla.
Totta on että maailma ei tarvitsisi lisää materiaa, mutta minusta ongelman ydin ei ole materia itsessään vaan sen laatu. Minimalistisuuteen pyrkivät ihmiset arvostavat tavaroitaan ja ostamiaan palveluita ja sen myötä myös vaativat parannuksia äänestämällä lompakollaan. Jos huono tavara ei käy enää kaupaksi, ei valmistajalla ole muuta vaihtoehtoa kuin parantaa laatua tai lopettaa toimintansa. Tämä on asia joka on minulle tärkeä ja omilla valinnoillani pyrin kantamaan oman pienen korteni kekoon. Siksi en shoppaile ulkomaisissa halpanettikaupoissakaan, koska rahalla on minulle suuri arvo ja haluan saada sille todellista vastinetta.
Saavutettujen mukavuuksien vaaliminen ja arvostaminen
Vaikka haluankin elää suhteellisen vähäisen tavaramäärän keskellä, en silti ole valmis luopumaan saavutetuista mukavuuksista, joihin kuuluu ikioma asunto ja kaunis sisustus. Haluan juoda kahvini kauniista kupista, suihkuttaa hiuksiini tuuheuttavaa suihketta ja pukeutua joskus juhlavasti, vaikkei juhlavaatteet viikottaiseen asuvalikoimaani kuulukaan.
Tavaroiden ostaminen ja niistä nauttiminen parantaa elämänlaatua, kunhan kokonaisuus on hanskassa ja uutta ostetaan järkevin perustein. Silmänilo on täysin hyväksyttävä syy ostaa kotiin jotakin uutta kivaa, kuten kukkakimppu joka palvelee rahansa edestä tarkoitustaan ja tuottaa paljon iloa. Erilaiset ihmiset arvostavat erilaisia asioita ja joku muu kokee minulle tärkeän kukkakimpun täytenä turhuutena. Oma mielipide ja mieltymykset eivät ole minkäänlainen mittari silloin kun kyseessä on aatteelliset asiat kuten minimalismi – tämän moni tuntuu unohtavan välillä.
Toisten paheksuminen ei koskaan johda hyvään
Toisten ihmisten paheksumisen sijaan olisi hyvä miettiä omaa suhtautumistaan materiaan, meissä jokaisessa nimittäin asuu materialisti ja se on täysin meidän itsemme aikaansaamaa. Kuka haluaisi luopua saavutetuista etuuksista vapaaehtoisesti? Vähentää palkkaansa? Antaa pois lempitavaroitaan? Luopua puhelimestaan? Näitä on hyvä joskus jäädä pohtimaan ja samalla ottaa huomioon miten erilaisia me lopulta olemme samanlaisuudessamme.
Tottumukset ja tavat kehittyvät koko ajan eteenpäin ja lapset ovat siitä loistava esimerkki. Itse olin eskari-ikäisenä aivan eri tasolla kuin oma tyttöni on nyt, ei ollut nykypäivän lastenmuotia (kaikilla oli samat marketin kurahousut), ei nettivälineitä joilla seurata realiajassa maailman tapahtumia ja vertailla kenellä on mitäkin. Elämä oli tavallaan yksinkertaisempaa ja ehkä jopa parempaakin monilta osin, mutta tuohon aikaan emme takaisin pääse. Ainut asia mihin voimme vaikuttaa on oma elämämme ja tekemämme valinnat – mikä minulle ja sinulle on tärkeää juuri nyt!
Erilaisia samanlaisia ihmisiä
Lapsilla on Kånkenit, bloggareilla String-hyllyt, hipstereillä MacBookit, muodikkailla Vuittonit ja trendikkäillä Niken lenkkarit. Aikaansa seuraavilla on hiusdonitsit, verkostoitujilla Instagramit ja Twitterit, vastarannan kiiskillä ei ole mitään näistä, mutta hekin kuuluvat omaan massaryhmäänsä. Persoonallisuus on ihana asia jota kannattaa tuoda esille, on sitten minimalismista villiintynyt raivaaja tai maksimalismista nauttiva keräilijäsielu. Jokainen meistä on omanlaisensa mieltymyksineen ja ajatuksineen. ♥
Lopetetaan toistemme paheksuminen ja aletaan nauttia oman elämämme parhaista puolista! Jollekin se on minimalistinen tapa opetella arvostamaan asioita, esineitä ja elämyksiä, toiselle se on jotakin muuta. ♥
Leppoisaa ja aurinkoista mieltä kaikille!
Seuraa myös Instagramissa
Ehkä sen vuoksi herätät niin paljon keskustelua kun vaihdat sisustukseen liittyviä asioita tiheään.<br />
Itse ymmärrän minimalismilla sen että hankitaan aikaa kestäviä ratkaisuja joita ei tarvitse vaihtaa eli tuottavat iloa ensihetkestä lähtien.<br />
Minimalisti voi matkustaa, nauttia kultturista jne. Pointti on se, että jatkuvan ostostarpeen tyydyttämiselle tulee loppu.<br />
On totta ihmiset raivaavat kotiaan paljon,mutta kuinka moni ostaa uutta tilalle , esineitä joiden edeltäjät on heivattu menemään.<br />
Laatu käsitteenä on yksilöllistä, Laadukkaaseen panostaminen ja tavaroiden huoltaminen on pitkällä aika välillä suoraa säästöä. Vaatteissa kuten kengissä saati huonekaluissa markkinat pyrkivät tuomaan kertakäyttökultturia ilman muuta.Elämän ei tarvitse olla askeettista mutta maailma hukkuu poisheitettyyn tavaraan.<br />
Tapasi harjoittaa minimalismia on ristiriitainen, esimerkkinä postasit uusista hengareista vaikka sinulla on kauniit jo kotona valmiina.<br />
Mainitsit että ne on pakko saada? Miksi?<br />
<br />
Harmittaa että samalla sinut tuomitaan myös muilla elämänalueillasi, en minäkään pidä että lapsesi vedetään näihin kommnetteihin mukaan.
Ismi: rakastan sisustusjuttuja ja seuraan erittäin aktiivisesti sisustusrintaman muutoksia ja trendejä jo ihan bloginikin puolesta, jota kai osa-aikatyöksikin voisi kutsua. Maailma on pullollaan samanlaisia ihmisiä kuin minä (löytyy mm. Youtubesta monta vloggaajaa, jotka kertovat elämästään ja miten toteuttavat minimalismia), joilla on yksi tai kaksi asiaa jotka ns. rikkovat perinteisen minimalismin kaavan. Minulla se on sisustamiseen liittyvät seikat ja yhdellä lemppariminimalistilla se on valokuvaaminen ja siihen liittyvät varusteet. <br />
<br />
Tiheään on tavara joskus vaihtunut, en kiellä sitä ollenkaan. Nykyisin tilanne on kuitenkin toinen, mutta mielikuvat istuvat tiukassa. Keskustelin ystäväni kanssa taannoin hieman samantapaisesta asiasta, jossa eräs ihminen ja hänen käytöksensä oli ärsyttänyt häntä ja hänelle oli jäänyt se ärsytys ikäänkuin päälle. Hän kävi tasaisesti kurkkimassa itseään ärsyttävän ihmisen tekemisiä somesta ja poimi tarkoituksellisesti epäkohtia esiin joista sai lisäpontta ärtymykselleen. Olen itsekin joskus kokenut samaa ja siksi tiedän tuon tunteen ja osasin tunnistaa sen myös ystäväni käytöksessä. Kyseessä ei ole se että paheksunnan kohteena ollut ihminen olisi tehnyt mitään väärää tai tahallisesti provosoinut muita päivityksillään, mutta ystäväni projisoi häneen vanhoja negatiivisia fiiliksiä ja siksi koki ja näki kaiken negatiivisessa valossa. Tuo on päähänpinttymien malliesimerkki ja tiedän parin tuttavani kautta että minunkin blogiani käy kritisoimassa muutama sellainen henkilö jotka eivät pidä minusta ja ärsyyntyvät tarkoituksellisesti kaikesta mitä teen. <br />
<br />
Laatu on jokaiselle omanlaisensa käsite. Rahalla ei aina saa laatua, joskus tekee virhevalintoja tarkkuudestaan huolimatta ja toisinaan lompakko on se joka sanelee mihin on varaa. Zaran pillifarkut ovat erittäin edulliset mutta silti minun silmissäni tarpeeksi laadukkaat, joten niiden osalta minulla ei mitään tarvetta lähteä etsimään parempia. Jollekin toiselle Zara on laadutonta kiinakamaa ja se mielipide ja kokemus hänelle tietysti sallittakoon.<br />
<br />
Minulla on henkareita Ikeasta ja ne ovat loistavia, niitä on kuitenkin liian vähän suhteutettuna siihen että ripustan kaikki puseroni nykyisin makkarissa henkariin. Ja koska ostin itselleni sadetakin, on tarve 1 henkari vielä lisää. Minulla on itseasiassa tällä hetkellä neljän henkarin vaje ja halusin kokeilla miltä nuo uudet BEdesignin Lume-henkarit näyttävät ja tuntuvat käytössä. En aina tajua pohjustaa jokaista postausta ja ostosta riittävästi jotta ostamisen ja tarpeen suhde tulisi kaikille selväksi. Ja onhan se aavistuksen hölmöäkin joka asiassa selitellä ummet ja lammet ostoperusteista. :)<br />
<br />
Kiitos asiallisesta ja pitkästä kommentistasi! Olen samaa mieltä tuosta viimeisestä asiasta jonka mainitsit, on erittäin törkeää joidenkin tapa arvostella kasvatustapojani joita en blogissa ole pahemmin edes esille ottanut. Tuollaisia riman alle meneviä ihmisiä pidän sisäisesti rumina.
Henkaripostauksessasi mainitsit kyllä halustasi korvata makkarin henkarit BEdesignin henkareilla. Tästä varmaan johtuu tämä hämmennys.
Lightblue: mainitsin että BEdesignin uudet henkarit olisivat ihanat myös makuuhuoneessa mutten usko niiden kannattelevan lyhythihaisia tai ohutolkaimellisia toppeja. Eihän tuo tarkoita että olisin ostamassa ja korvaamassa tässä viivana makuuhuoneen henkarit. 🙂
Niin totta. Vuosi sitten – muuttaessamme uuten kotiin – jouduin katsomaan kaikki tavarani ja samalla itseni uudella lailla. Paljon tavaraa hävitin, enkä ole mitään siitä kaivannut. Tajusin olevani keräilijäsielu.<br />
<br />
En ole tänä kesänä ostanut YHTÄÄN AINUTTA uutta vaatetta (yhden hameen ommellut, kun oli pakko tehdä näytekappale) mutta sen sijaan olen kompastunut käsityömateriaalien keräilyyn.<br />
<br />
Eli en osta mitään sisustustavaroita, koska koti on valmis, en vaatteita, koska kaappi on täysi, eikä minun ole pakko juosta trendien harjalla….. mutta materiaalia, mistä voisi tehdä jotain – sitä minä keräilen. Enimmäkseen kylläkin kierrätyskeskuksesta, jossa niistä ei tarvitse maksaa mitään. Hienosta kankaasta tehtyjä vaatteita, esimerkiksi. Niistä ompelen kukkaroita. Pyh, minä mitään ehdi ommella, mutta sitten joskus.<br />
<br />
Olen kuitenkin lähtenyt sille tielle, että asuisin vain välttämättä tarpeellisten tavaroiden keskellä.
Pellavasydämen Mervi: Muutot ovat aina loistavia tilaisuuksia käydä omaisuuttaan kriittisesti läpi ja viimeisen puolen vuoden aikana olen osallistunut useampaan muuttoon joista sain kunon muistutuksen tavarapaljouden aiheuttamasta stressistä ja vaivasta. Se jos mikä on hillinnyt uusien juttujen haluamisia. :D<br />
<br />
Monilla meillä on yksi tai pari asiaa, joiden osalta emme ole valmiita "karsimaan" kaikkea. Minulla se on sisustus, vaikkakin pyrin siihen etten ostelisi turhuuksia tai kausitavaraa. 🙂 Mies on myös melkoinen minimalisti nykyisin, mutta hänellä kaavan rikkoo musiikkiharrastus ja sali/treenivälineet. Hänelle riittää vähäinen määrä tarvetavaroita, mutta musiikkivempaimia, piuhoja, mikkejä ja salivehkeitä on useamman ihmisen tarpeisiin. <br />
<br />
Vaikken itse karsimisen aikana tiennytkään vielä Marie Kondin Konmari -metodista, on hänen oppinsa aika lähellä sitä miten itse asioista ajattelen. Minimalismisen elämän idea ei ole pärjätä mahdollisimman vähällä, vaan pitää vain ne asiat jotka ovat mieluisia ja tuottavat iloa. Hän on hienosti osannut pukea sanoiksi ja neuvoiksi minimalistisen aatteen, joka soveltuu jokaiselle ihmiselle eikä mene äärimmäisyyksiin. ♥<br />
<br />
Minä olen monesti ajatellut jonkin asian olevan kodissa valmis, mutta silti joskus käy niin että kaipaan jotakin pientä piristystä valmiiseen kauniiseen tilaan. Usein päädyn piristämään itseäni ihan vaan kukkasin ja kasvein, sillä ne ovat yksinkertaisia ja edullisia. 🙂 Kausivärien villityksistä olen vierottautunut ihan itsestään enkä ole pitkiin aikoihin harkinnut ostavani omaan kotiin trendiväreissä olevia ihania koristetyynynpäällisiä tai kynttilöitäkään, joita aikaisemmin hamstrasin hirveät määrät. 🙂
Minimalismi on taidesuunta, eikä mikään nykypäivän "kasvava trendi". En oikein tavoita tekstissä yhteyttä minimalismiin.
Ark: Minimalismia on montaa eri tyyliä ja tapaa, se ei todellakaan ole enää pelkkä taidesuuntaus. Suosittelen että käyt tutustumassa aiheeseen hieman syvällisemmin The Minimalists -blogissa:<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="http://www.theminimalists.com/minimalism/" target="_blank">http://www.theminimalists.com/minimalism/</a>
Nykypäivänä brändätään jokainen asia. Normaali kotona oleminen on harrastus nimeltä kotoilu, järkevä kuluttaminen, johon yhdistyy jonkinlainen elämänhallinta ja asioiden priorisointi halutaan ilmeisesti määritellä minimalismiksi ja edustaa sen mukaista aatesuuntaa. Minimalismi varmaankin määritellään asiasta riippuen monella eri tavalla. Itse liitän sen ajatuksellisesti jonkinasteiseen ekologisuuteen, vähään tyytymiseen ja hyvin harvoin (jos ollenkaan) ja tarkkaan harkiten tapahtuvaan uuden hankkimiseen. <br />
<br />
Totta puhuen hiukan vaikeaahan sinua on mieltää minimalistiksi, vaikka kotisi onkin kaunis ja selkeä. Uusien tavaroiden hankintavauhti ja itse tavarat kuitenkin puhuvat mimalismia vastaan – aito minimalisti ei hanki memobottlea, koska se on täysin turha hyödyke. Näistä ristiriidoista johtuen lukijat eivät ehkä osta tätä minimalismi-aatetta. <br />
<br />
En väitä olevani yhtään sen parempi. Pidän minimalistisesta sisustuksesta, mutta ei se tee minusta minimalistia. Ostan yleensä tuotteita, joilla on pitkä käyttöikä ja haluan ehdottomasti, että hinta ja laatu kohtaavat – mutta mitä tekemistä silläkään on minimalismin kanssa. Askeettinen elämä ei innosta, en kuitenkaan ole valmis luopumaan juuri mistään, ja hyvistä päätöksistä huolimatta mopokin joskus shoppaillessa karkaa. Miksi identifioida itsensä sellaiseksi, jota ei oikein millään mittarilla ole?
Tuuli: Näin varmasti, mutta minimalismi on tehnyt tuloaan jo monta vuotta ihan ilman brändäämisiä ja Marie Kondon Konmarejakin. Konmari -metodi on vastannut ihmisten kysyntään ja siksi siitä on niin monet innostuneet ympäri maailman. Minimalistinen sisustustyyli on taas sitten ihan eri asia kuin minimalistiset elämäntavat, sisustustyylinä tuo "vähemmän on enemmän" -taktiikka on tasaisesti pinnalla ja nyt ovat monet runsaamman sisustuskulttuurinkin edustajat innostuneet tästä skandinaavis/japanilaisesta ilmiöstä. :)<br />
<br />
Miksei aito minimalismi hankkisi Memobottlea? tarvitseehan minimalistinkin juoda vettä päivittäin ja ekologisempi tekohan on juoda laadukkaasta kestopullosta kertakäyttöisten sijaan. Pullot ostaessani tuin myös maailman vesijärjestöä tärkeän asian puolesta ja se jos mikä on ekoteko parhaimmillaan. Ääripään minimalisti ei omista tavaroita enempää kuin rinkaan mahtuu, he asuvat teltassa tai autossa ilman paikkakohtaista riippuvaisuutta, syövät lähitilojen luomuruokaa omin käsin poimittuna ja välttelevät kaikkea kulutusta. Tuo on kuitenkin se äärimmäinen tapa jota monikaan ei halua eikä varsinkaan perheellisenä edes voi noudattaa. Tähän juuri viittaankin sillä että minimalismia on montaa eri sorttia eikä yksi ainut mielipide sen toteutustavasta ole oikea, ei minun sen enempää kuin sinunkaan. <br />
<br />
Minimalistinen sisustustyyli on pelkkä tyylisuuntaus, eikä sillä ole välttämättä mitään tekemistä minimalismin kanssa. Minä pidän itseäni minimalistina monestakin eri syystä, joista osan olen tuonut esille videopostauksissanikin. Omaan kulutustottumusten järkevöittämiseen ja ns. tuhlaamisen lopettamiseen kuuluu ruokahävikin vähentäminen (sitä ei tulee enää ollenkaan), sähkönkulutuksen pienentäminen, autottomuus, turhien asioiden ja palveluiden ostamisen lopettaminen (tai ainakin raju vähentäminen) ja elämässä hyviin juttuihin keskittyminen. Huonot ihmissuhteet olen pistänyt poikki, huonot ja epämieluisat asiat minimoinut mahdollisuuksien mukaan. Elämässäni keskityn pääosin pelkästään itseäni ilostuttaviin asioihin ja se jos mikä on henkisen minimalistin tärkein piirre. 🙂
Samaa mieltä 1.kirjoittajan kanssa! On väärin paheksua, on selvää, että jokaisen termin voi tulkita/käsittää eri ihmiset eri tavoin, mutta jotenkin… Minimalismi on tosiaan kestäviä, pitkäaikaisia valintoja ja siksi en valitettavasti, anteeksi, yhdistä sitä kyllä tähän blogiin millään muotoa, vaikka ihana blogi ja kotisi onkin.
Affe: Niitähän minä pyrin tekemäänkin ja aika hyvin olen onnistunut yrityksissäni. 🙂 Kuten ensimmäiselle kommentoijalle kirjoitin, olen joskus vaihdellut paljonkin tavaroita suhteellisen hepposin perustein. Tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosien varrella, mutta mielikuvat istuvat tiukassa. Lisäksi haluaisin että moni minua kritisoiva ymmärtäisi että sisustus on siihen liittyvien asioiden ja trendien seuraaminen on minulle tärkeä harrastus ja osa blogiani, jota ajattelen myös osa-aikaisena työnä. <br />
<br />
Sinulla on täysi oikeus omiin mielipiteisiin, kuten sanoin, on minimalismia montaa eri tapaa ja jokaisella on siitä enemmän tai vähemmän samanlaiset ajatukset. Myös minulla on samanlainen oikeus pitää itseäni minimalistina ja toivoisin että sekä sinä ja muut kanssasi samaa mieltä olevat ymmärtäisivät ettei tämä ole sellainen kysymys jossa on oikea tai väärää vastausta. Sinä olet sinä, minä olen minä, tapamme ovat erilaiset mutteivat silti vääränlaisia. 🙂
Erittäin hyvä kirjoitus! :)<br />
<br />
Osa lukijoista tuntuu unohtavan, että sisutaminen on sinulle intohimoinen harrastus, jonka parissa tykkäät puuhastella paljon (ja vielä meidän iloksemme pitää blogia). Minimalismi ja sisustaminen eivät ole minusta toisiaan pois sulkevia asioita. Minimalismia ei tarvitse vetää äärimmäisyyksiin, vaan vähemmän ja laadukasta, kuten kirjoituksessasi toit esille.<br />
<br />
Itse ainakin tykkään tehdä asioita, joista saan hyvää energiaa. En edelleenkään ymmärrä sitä kuinka paljon bloggaajien kommenttibokseihin kirjoitetaan negatiivisia kommentteja. Jos blogi ei miellytä, niin eikö olisi helpointa vaan jättää seuraamatta kyseistä blogia, ja olla keräämättä itseensä kaikkea sitä negatiivisuutta? Kuten täällä jotkut anonyymit ja vilkkaasti nimimerkkejään vaihtavat tuntuvat harrastelevan….
Linda: Niin tuntuu. 🙂 Sisustus on minulle harrastus, kuten myös blogin kirjoittaminen jonka pääteemana sisustusaiheet toimivat. Bloggaaminen on lisäksi minulle osa-aikatyö, jonka ansiosta pääsen kokemaan ja näkemään paljon kaikenlaista tuotelanseerauksista yhteistyökampanjoihin. Viikottain kieltäydyn useista yhteistyöehdotuksista, koska tuote / palvelu ei kiinnosta minua tarpeeksi enkä halua ns. turhaa tavaraa kotiani täyttämään. Blogini sisällön osalta olisi välillä jopa fiksuakin lähteä kampanjoimaan mielenkiintoisia tuotteita, mutta periaatteeni on se etten mainosta tai esittele blogissani mitään mikä ei innosta itseäni. Näistä taustahulinoista en blogissani kertoile ja harva ei taida ymmärtääkään miten paljon kaikenlaista minulle tarjotaan blogissani esiteltäväksi sisustusteeman ulkopuoleltakin vaatteista ja kosmetiikasta lähtien. <br />
<br />
Minäkin keskityn asioihin joista saan hyvää energiaa ja iloista mieltä. 🙂 Mitä kivempia juttuja päivään mahtuu, sen paremmin sujuu seuraavakin päivä. Kiukkupäivinä välttelen tarkoituksellisesti kaikkea sellaista mistä tiedän joutuvani enemmän ojasta allikkoon. Moni pitää sitä ehkä itsekkyytenä, mutta minusta se on pelkästään tervettä itsekunnioitusta pitää itsestään huolta jotta voi huolehtia myös muista tarpeen vaatiessa. Tämän tajuaminen vei minulta 20 vuotta – mitä hyötyä minusta on kenellekään jos olen burnoutin partaalla. Siksi negatiiviset asiat eivät saa elämässäni enää jalansijaa ja välttelen huonoina hetkinä ja päivinä tahallista kiukkumieleni lisäämistä ja myöskin sen eteenpäin välittämistä. 🙂
en vaan ymmärrä miten luokitat itsesi minimalistiksi???? ostat kokoajan jotain uutta…pakko saada vaikka et edes välillä tiedä mihin jonkun esineen/tuotteen laitat….mutta kun on PAKKO!!! koitappa käydä välillä vaikka kirpputoreilla ja katsella ympärillesi. sieltä voi monesti tehdä tosi löytöjä eikä aina tarvis ostaa kaupasta se UUSI! kierrätystä parhaimmillaan ja rahaa säästyy. niillä rahoilla voisit sitten tehdä tyttösi kanssa jotain kivaa…..mennä johonkin: teatteriin,balettiin tai matkustaa, ym…..mikä ei tuota materiaa….mietippä 😉
maksimalisti: En ostele kokoaikaa uutta ja hyvin tarkoin harkitsen mitä ostan. 🙂 mielikuvat istuvat tiukassa ja suosittelen sinua lukemaan kirjoittamani malliesimerkin kommenttiboksin ensimmäiselle kommentoijalle kirjoittamastani vastauksesta. Et ilmeisesti lue blogiani kovinkaan aktiivisesti jos sinulta on mennyt ohi kaikki kesän kirppispostaukset ja maininnat. Tässäkin juuri tämä mielikuvapuoli tulee esiin – oletat etten käy kirppiksellä, joten kritisoit minua sen mukaisesti. :)<br />
<br />
Tavaran ostaminen ei estä reissujen ja elämysten tekemistä. Mistä tiedät ettemme ole tänäkin kesänä tehneet mitään kultturellista kivaa? Tarvitseeko mainita että se mielikuva taas….
löysin kesältä yhden kirppispostauksen ja sitten tuon keittiönpöydän…" kaikki kirppispostaukset "=DDD
ps: Kyllä mainintoja on enemmänkin. 🙂 Kirppislöytöjä koskevia postauksia on kesältä kolme, muita mainintoja kuulumisten joukossa pari lisää. 🙂
Useimmat lienee jossakin välimaastossa. Minusta se on materialismia jos tavarat ja ostaminen on tärkeä osa elämää. Materialismi voi sitten olla vaikka halpojen tuotteiden haalimista, keskittymistä ekodesigniin ja kotimaisiin vaatteisiin jne. <br />
<br />
"Lapsilla on Kånkenit, bloggareilla String-hyllyt, hipstereillä MacBookit, muodikkailla Vuittonit ja trendikkäillä Niken lenkkarit. Aikaansa seuraavilla on hiusdonitsit, verkostoitujilla Instagramit ja Twitterit, vastarannan kiiskillä ei ole mitään näistä, mutta hekin kuuluvat omaan massaryhmäänsä". -> En ymmärrä tuota vastarannan kiiskeyttä tässä yhteydessä ollenkaan. Itse en omista mitään noista esimerkeistäsi enkä ole mikään vastarannan kiiski, joka ei seuraa aikaansa ja osta jotain trendituotteitakin, jos ne itseä sattuvat kiinnostamaan. En kuitenkaan tee ostovalintoja kovin bränditietoisesti ja esim. lenkkaritkin ostan ihan sen mukaan mitkä istuvat jalkaani ja joissa hinta-laatusuhde on kohdillaan. <br />
<br />
Kaikki ihmiset voidaan luokitella erilaisiin luokkiin ja useimm at ovat useissa eri positioissa. Joskus alle kaksikymppisenä luokat oli tärkeitä ja halusikin luoda itsestään jonkinlaista kuvaa ulospäin, mutta aikuistumisen myötä tarkat rajat ovat hävinneet. Minua ei haittaa ollenkaan, että pukeutumistyylini on aika tavallinen (joko sporttinen tai naisellinen) tai ettei kotimme ole sisustuslehteen sopiva, koska eivät nämä asiat meistä ihmisenä sentään kovin paljon kerro. Tavallisen näköinen ihminen voi olla hyvin mielenkiintoinen ihmisenä, vaikka ehkä teininä saattoi tuomita ihmisiä tylsäksi pelkän pukeutumistyylin perusteella. 🙂
K-K: Minimalismi pyörii materian ympärillä aivan kuten materialismikin. Tavarat ja asioiden tärkeys kummassakin on suuressa arvossa, päinvastaisella tavalla vain. :)<br />
<br />
Otin esille nuo peruslokerointimallit joita paljon on nyt esillä. Vastarannan kiiski on ihminen joka paheksuu kaikkia jotka omistavat jonkin hypetyksen kohteena olevan trendikkään asian, olkoon vaikka Jopo-pyörän. He välttelevät tarkoituksellisesti kaikkea trendikästä, vain siksi että ne ovat trendikkäitä. Asialla ei ole mitään tekemistä omien makumieltymysten kanssa vaan kyseisen kuvauksen mukaiset ihmiset käyttäytyvät usein väheksyvästi ja jopa vihamielisesti kaikkia "sopuleita" kohtaan. Tämä on hyvin pieni ryhmä ihmisiä enkä usko että jokainen jolta puuttuu luettelemani tuotteet kuuluvat tuohon ryhmään. On olemassa ihmisiä joita ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta Macit, Kånkenit tai Niket, ilman sen ihmeempiä aatteita tai tunteenpurkauksia. 🙂 En minäkään kuulu Kånken-faneihin, muttei se tee minusta vastarannan kiiski-kategoriankaan ihmistä. Lokerointi on typerää mutta jokainen meistä sortuu siihen, sinäkin. On ikähaarukoita ja oletuksia miten ihmisten pitäisi missäkin elämäntilanteessaan käyttäytyä, jopa lapsiakin lokeroidaan ja ihan kasvatusalan ammattilaistenkin toimesta. Se on meidän ihmisten tapa ymmärtää asioita, kun ne laittaa boksiin niin kaikki kirkastuu, valitettavasti. Itse pyrin olemaan avoin, ymmärtäväinen ja ystävällinen kaikkia kohtaan, yritän vältellä ennakkoasenteita ja suhtautua elämään, asioihin ja ihmisiin uteliaisuudella. Silti minäkin sorrun lokerointiin välillä ajatuksissani, ihmisiä vain kun olemme.
Kuten sanot, minimalismia on monenlaista. Monillehan (ymmärtääkseni suurimmalle osalle) minimalismi kumpuaa nykyisen kulutuskulttuurin kyseenalaistamisesta ja maapallon resurssien rajallisuudesta yms. ekologisista syistä. Näille ihmisille tämä asia konkeritisoituu tavaramääränsä ja uuden ostamisen minimoimisella. Materialla ei saa onnea.<br />
Minimalismin perusajatus on kuitenkin keskittyä siihen, mikä on itselle tärkeintä. Olen pohtinut, voiko minimalistille shoppailu olla tälläinen asia. Jos shoppailu on itselleen tärkeää (sinulle jo bloginkin puolesta), ja priorisoi elämässään muut asiat niin, että niille (esim. perhe & shoppailu) tärkeimmille asioille jää mahdollisimman paljon aikaa ja rahaa. Tällöin ei henkilön minimalismi sodi tuota ko. perusajatusta vastaan.<br />
Kuitenkaan ekologistahan jatkuva uuden ostelu ei millään ole, varsinkin kun asiaa katsoo ekologisuuteen minimalisminsa perustavien silmin. Blogiasi lukemalla huomaa huonekalujen ja muun tavaran vaihtorytmin olevan selvästi keskivertokuluttajaa tiheämpi, saati sitten näihin ekologisiin minimalisteihin verrattuna. Mielestäni onkin aika ymmärrettävää, että vaikka sinut voikin minimalistiksi määritellä, ei suurin osa minimalisteista sitä hyväksy, sillä se sotii merkittävällä tavalla heidän minimalismimääritelmäänsä vastaan, joka perustuu ekologisuuteen. Ja se heille sallittakoon.<br />
<br />
Tottakai ekologisuutta voi toteuttaa muutenkin, kuten olet juuri ruokajätteen ja sähkön kulutusta jne. vähentämällä tehnytkin.<br />
<br />
Tunteita minimalismisi herättää aivan varmasti jatkossakin, onhan blogisi hyvin näkyvä, kun minimalismia netissä tutkii. Tsemppiä asian kanssa 🙂
sofia: Juuri näin. 🙂 Kyllä minimalistikin voi saada iloa shoppailusta, muttei samalla tavoin kuin maksimalisti. Minimalisti vertailee ja suunnittelee, harkitsee ja nauttii ostoksestaan, maksimalisti nauttii myös itse shoppailusta tekemisen kautta. Minä esimerkiksi en tykkää pyöriskellä kaupoilla, en sen enempää vaate- tai sisustusostoksilla kuin ruokakaupoissakaan. Itse ostaminen on projekti jonka mieluusti jättäisin väliin ja siksi suosinkin isoja viikottaisia ruokaostosreissuja ja muut tuotteet ostelen netistä, jossa minulla on enemmän aikaa vertailla ja harkita. <br />
<br />
Minulle shoppailu ei ole tärkeää, mutta uudet sisustusjutut ovat. Seuraan erittäin aktiivisesti sisustusrintaman tapahtumia ja väkisinkin samalla tulen löytäneeksi paljon sellaistakin kivaa josta itse pidän. Osasta postaan teille ilman oman ostoksen tekemistä, osasta vasta ostoksen ja oman käyttökokemukseni jälkeen. Teen jonkin verran tuotevertailuja ja mielenkiintoisen tuotteen osuessa vastaan saatan sellaisen hankkia ihan uteliaisuuttanikin, vaikkei suurta tarvetta sille olisikaan. Ilman minkäänlaista tarvetta en kuitenkaan mitään osta, eli tarkoitukseni ei ole pyörittää tavaraa kotini läpi vaan sitoutua aikaisempaa tiiviimmin tekemiini ostoksiin. <br />
<br />
Sohva vaihtui viime vuonna, Muuramen vitriinikaapisto (joka nyt makuuhuoneessa) tuli alkuvuodesta, tytön tuoli vaihtui risasta kirppistuolista ehjään kesällä ja ruokapöytä parin kommervenkin kautta uuteen hetki sitten. Siinä on monelle "tavalliselle" ihmiselle paljon muutoksia, mutta minun elämässäni vaihtuvuus on normaalia. 🙂 Monelle asialle on perusteet, joita joku saattaa pitää pötypuheina. Sohvan vaihtuminen lähti omasta halustani kokeilla sohvattomuutta, ruokapöytä sen sijaan vaihtui yhteistyökampanjan puitteissa, joka meni lopulta mönkään. Pöytä oli muutenkin miehen omaisuutta ja hänen muutettuaan viime syksynä se jäi minulle tilapäiseen käyttöön. Ilman yhteistyökampanjan tuomaa mahdollisuutta en olisi jaksanut pöytää alkaa vaihtamaan, mutta koska asiat menivät niin kuin menivät, on minulla nyt toisenlainen pöytä ja hyvä niin. :)<br />
<br />
Tämä on minun tapani toteuttaa minimalistisia arvoja omassa elämässäni ja kerron omista tavoistani avoimesti blogissa. En tuputa kenellekään mitään enkä kritisoi kenenkään elämäntapoja, sillä ymmärrykseni riittää kaikenlaisille ihmisille tavoista riippumatta. Kohtelen muita niinkuin toivoisin itseäni kohdeltavan ja toivon samaa kohtelua tietysti myös muilta. 🙂
Kysykseni ei liity postaukseesi, mutta kuvassa näkyy Balmuirin käsirasva. Mistä kyseisen merkin tuotteita saa ostettua?
Johanna: Stockmannilta olen omani ostanut. 🙂 Löytyy myös nettikaupasta kylpyhuone-osastolta wellness-tuotteiden joukosta. 🙂
Kiitos! Käympä heti katsomassa tarjontaa 🙂
johanna: tein postauksen Balmuirin voiteista, minulla oleva Mountains-tuoksu on ehdottomasti kaikista paras tuoksultaan. :)<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/lue/2016/04/balmuir-kasivoide-stockmannin-alekoodi" target="_blank">https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/lue/2016/04/balmuir-kasivoide-stockmannin-alekoodi</a>
Kiitos! Meillä kun ei Stockmannia ole lähimainkaan 🙂
Johanna: 🙂
En ymmärrä minkä vuoksi sinun valintojasi ja elämäntapaa kritisoidaan niin paljon. Olen pitkäaikainen lukija ja rakastan blogiasi. Olen saanut monta vinkkiä sisustukseen ja muuhunkin elämään blogistasi. Pidät sisustusblogia ja itse ainakin tykkään kun sisustus vaihtuu useammin. Tykkään myös siitä, kun blogisi ei ole täynnä yhteystyöpostauksia.
Tiina: Minulla on muutamia tosielämän tuttuja, jotka jatkavat samaa ilkeilyä kuin joskus muinoin. He ovat suuressa äänessä ja aktiivisesti kantaa ottavia. 🙂 Heidän lisäkseen löytyy myös ihan fiksujakin ihmisiä jotka ovat kanssani asioista eri mieltä, heidät erottaa kyvystään osata ilmaista asiansa ja kritiikkinsä asiallisesti ja ystävällisessä hengessä. Blogin suureen lukijamäärään liittyy myös nuo negatiiviset puolet, ei voi saada pelkästään ruusuja ja soraäänet tulevat väistämättä kuuluviin jossakin vaiheessa. Blogiani ja minua on arvosteltu ja ryöpytetty pitkin nettiä jo vuodesta 2011 asti ja tiedän kuka /ketkä minusta pahimpia kommentteja kirjoittelevat ja minua haukkuvat. Erästä henkilöä kohtaan olen joutunut tekemään rikosilmoituksen, sillä hänen juttunsa meni reippaasti lakien väärälle puolen. Asia on onneksi hoidossa ja eiköhän tuon tyypin kirjoittelut ole hetkeksi kirjoiteltu. :)<br />
<br />
Kiitos tsemppaavasta kommentistasi, näistä tulee aina hyvälle mielelle! ♥
Mielestäni jokainen saa määritellä tai olla määrittelemättä itseään ihan kuten haluaa. Minimalismikin voidaan määritellä niin monin eri tavoin. On vähän hassua, kun jotkut kommentoijat junttaavat itsepäisesti omaa minimalismin määritelmäänsä tänne ja sillä verukkeella kritisoivat Miiaa. Jos joku nauttii sisustamisesta, shoppailusta ja muutoksesta aina silloin tällöin, niin mitä sitten. Keneltä se muka on pois?<br />
<br />
Miesystäväni on kai sitten joidenkin mielestä "aito" minimalisti, koska hänellä on vain kahdet kengät (kesä ja talvi) ja hän nukkuu itse tekemässään sängyssä. Sisustukseen on panostettu sen verran, että kynätelineenä toimii jäätävän iso mutteri ja kaapin päällä on armeijan pakki, Duff-olutpullo ja pari retroesinettä. Rahaa kuluu vaatteisiin alle 100 euroa vuodessa ja "sisustamiseen" 100 euroa viidessä vuodessa. Silti väittäisin, että yhtälailla Miia on minimalisti. <br />
<br />
Minä olen vähitellen tykästynyt tähän blogiin ja ehdottomasti luen aina kaikki postaukset – samoin kuin Modernisti kodikkaan Kertultakin. Kummallista, että Kerttu ei koskaan tunnu saavan ilkeitä kommentteja, vaikka tuhlailee sisustukseen ja muutoksiin varmasti yhtä paljon kuin Miia. <br />
<br />
Kun tekee mieli kritisoida ja jopa ilkeillä, niin kannattaisi myös kurkata sinne oman sielun syvimpään sopukkaan: Miksi juuri tämä ärsyttää minua niin tuhottomasti? Ja miksi minä ärsyynnyn ja luen, vaikka voisin olla lukemattakin?
^ Ehkäpä Miia julkaisee kaikki postaukset ja Kerttu ei….
Sari: Jokaisella on oikeus pitää itseään minimalistina, siihen ei ole olemassa sääntöjä miten ja millä tavalla tulisi toimia. Jokaisella meillä on omat asiamme ja kiinnostuksen kohteemme, minä rakastan sisustamista joka luonnollisesti vaikuttaa myös elämääni. Joku toinen voi harrastaa ruoanlaittoa ja törsätä ruokaan runsaastikin, mikä tavallaan myös sotii perinteistä ja vanhanaikaista minimalistin määritelmää vastaan vaikkei ruokakulinaristin harrastuksista jää fyysisiä todisteita toisten tuomittavaksi. <br />
<br />
Paljon on blogisteja jotka ostelevat runsaammin kuin minä, jopa sellaisia joilla on paljon samankaltaista sisältöä kuin minulla -siivotaan, raivataan ja karsitaan. Kertulla on ihana blogi, kuten myös monilla muillakin skandinaavisen tyylin edustajilla. Toivon ettei kukaan joudu vastaanottamaan samanlaista määrää kritisointia kuin mitä minä joudun. Minulla osan ikävistä ja suurimman osan asiattomista kommenteista kirjoittaa tosielämän entiset tuttavuudet vuosilta nakki ja muusi, ikävä mutta väistämätön seuraus jonka joutuu kohtaamaan kun bloggailee näinkin pitkään omalla nimellään ja naamallaan kuin minä. <br />
<br />
Jokaisen kannattaa katsella välillä oman sielunsa sopukoihin kuten sanoit. Sieltä löytyy yleensä se suurin syyllinen omaan ärsytykseen. Elämässä tapahtuu ikäviä asioita itse niitä aiheuttamatta ja pyytämättäkin, joten kummastelen miten kukaan haluaa käyttää resurssejaan epämieluisiin asioihin. Pari ihmistä on perustellut asiaa sosiaalipornolla, kuinka se tuotta suurta mielihyvää saada naljailla ja haukkua toisia ihmisiä anonyymisti. Itse en käsitä tuollaista ollenkaan, vaikka kovasti olen yrittänyt löytää sen punaisen langan tuollaisesta "ilosta". Itselleni tulee todella paha mieli muiden puolesta kun luen heitä haukkuvia ja veemäisiä kommentteja, olivat he sitten julkisuuden henkilöitä tai muita bloggareita. No kaipa se niin on että hupinsa kullakin, jännä että nämä "hupailijat" eivät halua suoda hupia kuitenkaan arvostelunsa kohteelle. 🙂
Ulla: En julkaise kaikkia kommentteja, osa on aivan silkkaa peetä ja kaikenmaailman lapsellisuuksia hu**rittelusta alkaen. 😀 Haluan kuitenkin julkaista asiallisella tavalla ilmaistut herjauksia sisältämättömät kommentit, koska minusta se on osa blogien vuorovaikutusta. Olen monesti saanut kritisoivia kommentteja mm. hymiöiden käytöstäni (olen yli 30v enkä saisi enää joidenkin mielestä käyttää niitä) ja olen perustellut asian äänensävyjen ja mielialojen vahvistamisella. Muutama on jopa ymmärtänyt miksi niitä käytän ja keskustelu on ollut kaikin puolin kehittävää ja silmiä avaavaa puolin ja toisin. 🙂
Miia…. Omistan MacBookin enkä ole hipsteri! Omistan Sring-hyllyä enkä ole bloggari! En käytä instagramia en myöskään tvitteriä enkä ole vastarannankiiski!!!! Omistan myös vaikka mitä trendikästä merkkituotetta, mutta olen tavallinen, realistinen, rakastava, auttavainen nainen, äiti, puoliso!!! En patsastele millään enkä vastusta asioita. Olen avoin uusille asioille ja avarakatseinen elämälle. Nauran, itken,,kannustan, rakastan. ELÄN minun elämääni ja olen onnellinen siitä,ettei minun tarvitse jakaa kaikkea elämästäni kaikille! <br />
<br />
Sinä, Miia, olet valinnut tien jossa avaat kaiken kaikille. Toivon, ettet lokeroi meitä kaikkia noihin lokeroihisi. Olen vakituinen lukijasi ollut pari vuotta ja nyt oli ainut asia mikä suututti minua todella ja jäi paha maku suuhun. Näen päivittäin työssäni elämän rajallisuuden ja suorastaan inhottaa tuo trendituotteilla patsastelu ja luokittelu!! <br />
<br />
Rakastetaan toisiamme ja itseämme oli meillä sitten merkkituote tai kirppariostos, samasta paikasta on tänne tultu ja samaan paikkaan päädymme!
Sari: Nuo oli kärjistettyjä esimerkkejä tavoista miten ihmisiä mediassa lokeroidaan koko ajan, minullakin on macit ja löytyypä Niketkin. 🙂 Kumpiakaan en ole ostanut trendien vuoksi ja ekan mac-koneeni ostin aikana jolloin se ei ollut edes trendikäs valinta. 🙂 Minut on moni ihminen laittanut oman mielensä pieneen boksiin ja sen huomaa hyvin näistä "kokoajan ostelet ja kokoajan muutelet" jutuista. On hassua saada samaan aikaan kommenttia siitä kuinka blogini on tylsä kun mikään ei koskaan vaihdu ja järjestyskin on aikalailla sama jatkuvasti. Makuuhuoneessakaan ei ole mikään muuttunut ja osa kalusteistakin on "jo niin nähtyjä" että olisi aika keksiä jotakin uutta. Sitten on tämä vastapuoli joka kritisoi minua koska vaihtelen koko ajan ja jatkuvasti, koko ajan vaihtuu kaikki ja tavarat vaihtuu ja jatkuvasti ostelen jotakin uutta jne… Ei ole kauaakaan kun samassa postauksessa käytiin kiivasta keskustelua samanaikaisesti molemmista ääripäistä eri henkilöiden kanssa. Mitä tähän nyt voi oikein enää sanoakaan, välillä minäkin olen sanaton ja kummastelen että mitenkä tässä nyt näin on päässyt käymään. :)<br />
<br />
Kommenttiisi suoranaisesti liittymättä on jännä huomata tämä ilmiö missä bloggaajalle saa sanoa mitä tahansa ja se pitäisi aina vastaanottaa kauniisti kiittäen ja kommentoijaa kunnioittaen. Sitten kun minä pidän ns. omia puoliani, kerron minun tarinani asioista niin loukkaanutaan ja pahoitetaan mieli. Ihan kuin bloggaajat olisivat superihmisiä (koska kirjoittavathan he blogia itsensä ja lukijoidensa iloksi) ja mielipahaa kokevat lukijat kaltoinkohdeltuja. <br />
<br />
Pyydän anteeksi jos pahoitin mielesi tuolla esimerkilläni. Toivoisin että olisit ymmärtänyt postauksen loppuosankin jossa nimenomaan painotan että jokaisella meillä on omat tapamme ja tyylimme elää eikä mikään niistä oe toista parempi. Persoonallisuus on hyve muttei pidä pelätä kuulua massaankaan, massatrendeistä pitämisessä ei ole mitään väärää tai noloa, kuten ei myöskään muunlaisista asioista pitämisessä. ♥
No voi huh huh!<br />
Pakkoko tätä Mian blogia on lukea, jos ei halua? Hyppää yli ja lue seuraava, joka sinua ei ärsytä.<br />
Tsemppiä Mia!!
Ulla: Toivoisin että jokainen joka kokee blogipostaukseni ärsyttävinä tai minun persoonana epämieluisana keksisivät jotakin mielekkäämpää luettavaa ja ajanvietettä. Tarkoitukseni ei ole todellakaan ärsyttää ketään mutta en myöskään pyytele anteeksi sitä että olen aito oma itseni. Olen ystävällinen, blogini keskittyy pääosin keveisiin hyvän mielen asioihin enkä kertakaikkiaan voi sille mitään jos joku ei tyylistäni pidä. Minulla on voimakkaitakin mieleipiteitä toki, mutta koska blogissa ne keskittyvät sisustus- tai kauneus /muotipuolen juttuihin, ei aihe ole niin vakava että siitä kannattaa kenenkään itseensä ottaa tai päiväänsä /hetkeänsä pilata. ♥<br />
<br />
Rauhaa ja rakkautta kaikille! ♥
Olen seurannut tätä blogia melkein alusta asti. Ihmetyttää, kuinka paljon paskaa niskaan kirjoittaja saa vuodesta toiseen täällä kommenttiboxissa. Eihän kenenkään tarvitse lukea blogia, jos kirjoitukset herättävät niin paljon negatiivisia tunteita.<br />
<br />
Ihailen sitä, kuinka Miialla on koti ja tavarat järjestyksessä, ja kuinka vähällä tavaran määrällä tulee toimeen, oli sitten minimalisti tai materialisti.
Sandra: Useimmiten äänessä on samat henkilöt jotka nauttivat siitä kun "palauttavat" minut<br />
takaisin maan päälle. 🙂 Tiedän pari heistä ja asian selvittyä en enää ihmettele yhtään heidän toimintaansa vaikken sitä ymmärräkään. Hupinsa kullakin, mutta jossakin vaiheessa se raja tulee vastaan heillekin kun tarpeeksi pääsevät vauhtiin. Sisusuksestani ja minimalistisuudesta saa olla mitä tahansa mieltä ja aiheesta keskustella täysin vapaasti sanoja säästelemättä (muualla tosin kuin blogissani). Henkilökohtaisuuksiin menemistä, herjaamista ja valehtelua en kuitenkaan hyväksy ja mitä pitempi on minun pinnani, sen rajummaksi eräiden kirjoittelu tuntuu menevän… mikähän on heillä agendana, sen voi jokainen itse pähkäillä. 🙂
Täällähän on varsin vauhdikasta, selvästi asioista ollaan kiinnostuneita ja aiheet herättää ja herättäneet paljon keskustelua, täällä on ilmiselvästi magneettisuutta. 🙂 …Lämpöisiä haleja ihana ystäväni Miia siulle viikkoon ♥
Soili: magneettisuus, mikä mahtava sana! 🙂 Sinulla on kyllä mieletön kyky osata ilmaista asiat aina just eikä melkein. ♥ Lämmin halaus takaisin! ♥ ♥ ♥
Samaa mieltä Sandran kanssa! Ei voi kun ihmetellä, miksi ihmiset lukevat blogiasi jos jokaiseen kirjoitukseen on jotain negatiivistä kommentoitava. <br />
Kotisi lisäksi ihailen sitä miten hyvin otat vastaan kaiken kuran, en usko että monesta olisi tuohon. Tsemppiä Miia, jatka samalla linjalla. ♥
Heli: Kaunis kiitos tsemppihengestä! ♥ ♥ Tämä on välillä melkoista myllerrystä mutta hyvänä puolena on se että olen oppinut tuntemaan itseni perinpohjin ja seison paljon vahvemmin omien sanojeni, mielipiteideni ja ajatusteni takana kuin koskaan aikaisemmin. Kritisoinnin aikaansaama itsetutkiskelu on tehnyt minulle hyvää, vaikka itkuilta ei olekaan aina vältytty.
Kommenteissa ihmetellään miksi blogia klikataan jos siitä ei pidetä. Vastaus voi löytyä googlettamalla: joillekin blogi on sos.pornoa. Käydään kurkkaamassa mitä hullua nyt on hankittu: sisustukseen sopivia valkokantisia kirjoja, loputtomasti viherkasveja kuolemaan vääränlaisiin ruukkuihin, mustia ja taas mustia vaatteita kesät talvet, huonekalujen loputon uudistaminen valkoisesta toiseen valkoiseen mööbeliin. Kotiblogi joka näyttää lavastukselta on kuin raamakomedia Truman Show.
Hilkka: Saako joku todella tuollaisesta pahanmielisestä toiminnasta itselleen hyvän mielen?
Onko kukaan muu sanonut että puhelimella blogia luettaessa kuvat pomppaavat postauksesta toiseen? Tai esim. uusimmassa postauksessa on edellisen postauksen kuvia. En ole lukenut kommentteja jos joku muu on kommentoinut samaa 🙂
Noora: Ongelma on tiedossa, todella ikävä on lukea ja vielä ikävämpi yrittää kommentoida ja vastata kommentteihin puhelimella. Vaakasuuntaan näytönkäännöllä kommentit näkyvät vähän paremmin, kunhan vastausletka ei ole pitkä. Asia on onneksi työn alla ja toivottavasti saadaan korjatuksi piakkoin. 🙂
Ilman vauva av:n keskusteluja blogisi kävijämäärä olisi puolet pienempi, sinun kuuluisi olla kiitollinen meille blogisi ja tekopyhyytesi vihaajille suosiostasi. Ilman meidän suurta joukkomme sinulla ei olisi yhtään lukijaa. Haista siis sinä paska siellä valheellinen ämmä.
Kreisi: Sinua on vaikea ottaa vakavasti tuon haistattelun takia. 🙂 <br />
<br />
Mitä tulee vauvapalstan keskusteluihin, kävin katsomassa viime viikkojen tilastotietoja. Vauva.fistä on tällä viikolla tullut blogiini 21 kävijää, viime viikolla peräti 64. Toissa viikolla 34. Enpä siis kovin suureksi massaksi teitä blogistani keskustelevia kutsuisi. Kovasti olette äänessä kyllä mutta vähän jää heikoksi tuo hyötypuoli. Viikottaisesta yksilöityjen kävijöiden määrästä prosentuaalinen osuutenne oli viime viikolla 0,2%. 🙂
Pakko kyllä nostaa hattua siitä, miten kärsivällisesti ja asiallisesti jaksat vastailla näille blogisi "kriitikoille". Toki saa palautetta antaa, mutta jos noin paljon ärsyttää, niin miksi pitää lukea. Itseäni harmittaa, että menin tuhlaamaan omaa aikaani noin järjettömien kommenttien lukemiseen. 😀 <br />
<br />
Halusin vain tulla kertomaan, että blogisi vaikuttaa mielenkiintoiselta ja on ihana lukea näin hyvin kirjoitettua tekstiä. Myös videopostaukset, erityisesti minimalismia käsittelevät, ovat olleet hyödyllisiä. Muutama vinkki on tullut ihan käytäntöön asti, kiitos siis niistä! 🙂 Onkohan samasta aiheesta tulossa lisää videoita?
Outi: Kiitokset tsemppaavasta kommentistasi! ♥<br />
<br />
Minimalismivideoita on tulossa lisää heti kun saan kamerajalustani takaisin lainasta, toivottavasti vielä tällä viikolla. 🙂
Hei jostain syystä mobiiliversiossa postausten pitkät kommenttiketjut eivät näy kunnolla vaan teksti tipahtelee niin kapeaksi, että vaikea lukea.
X: Ongelma yritetään ratkoa pikimmiten. Puhelimen kääntäminen vaakasuuntaan helpottaa pienesti, tekstipalsta on silloin aavistuksen leveämpi. Pahoittelut omasta puolestani! ♥ Toivottavasti asia saadaan kuntoon mahdollisimman nopeasti.
Harmi että mielenkiintoisena alkanut ajatustenvaihto ja keskustelu kääntyi ikäväksi. En halua vastaanottaa enkä lukea erään aktiivisen ryhmän asiattomia kommentteja, joten joudun sulkemaan tämän postauksen kommentoinnin tilapäisesti. Jos sinulla on jotakin asiaan liittyvää mielessäsi ja haluat jakaa sen kanssani, voit laittaa minulle viestiä osoitteeseen [email protected] tai kommentoida vanhempiin minimalismia käsitteleviin postauksiini, jotka löydät aikajärjestyksessä uusimmasta vanhimpaan täältä:<br />
<br />
<a rel="external nofollow" href="https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/search/query/tags/?tag=Minimalismi" target="_blank">https://omakotivalkoinen.casablogit.fi/search/query/tags/?tag=Minimalismi</a><br />
<br />
Mukavaa tiistaita kaikille ja pahoittelut omasta puolestani! ♥