Kuinkahan monta orkideaa olen elämäni aikana ostanutkaan vain sen vuoksi että ne ovat vaikeahoitoisuudestaan huolimatta valtavan kauniita. Minulla on orkideoihin viha-rakkaus suhde. Niiden kauneus on ihanaa katseltavaa, mutta toistuvat nuupahdukset ja uusien kasvien ostelu turhauttaa enemmän kuin tarpeeksi ja käy kalliiksi tietysti myös kukkarollekin. Halusin antaa Eva Solon itsekastelevalle orkidearuukulle mahdollisuuden todistaa kykynsä ennen kuin ryntään taas seuraavaa uutta orkideaa ostamaan – sen kun luvataan pitävän Eva Solo -yrttiruukkujeni tavoin huolta kasvin optimaalisesta kosteudesta ja elinvoimasta.
Vaikeahoitoiset orkideat
Viimeisin orkideani on elänyt kanssani tarkalleen 10 viikkoa ja 4 päivää. Hyvästä hoidostani huolimatta alkoi tämäkin yksilö kuukahtamaan ennen kolmen kuukauden rajapyykkiä, jonne yksikään orkideani ei ole iältään vielä yltänyt.
Nyt vastuu elpymisestä siirtyy minun hyppysistäni Eva Solon orkidearuukulle ja jo parissa päivässä pitäisi virkistymistä olla havaittavissa. Orkidean terälehdet ovat ikävästi rypistyneet ja nahistuneet, mutta eivät onneksi vielä irtoa hipaisusta. Toivoa siis on ja kohta selviää lunastaako itsekasteleva ruukku lupauksensa loistokkaasti hoitovapaana kasvavasta orkideasta.
Eva Solon itsekasteleva orkidearuukku
Eva Solon orkidearuukun ylempi osa on kirkasta lasia, altakastelusäiliö vuorostaan maidonvalkoista mattalasia. Altakastelujärjestelmän juurijatkeena toimivien polyamidinauhojen ansiosta kasvi imee vettä juuri sen verran kuin tahtoo. Orkidean omat juuret eivät ole suoraan kosketuksissa veteen, mikä ehkäisee juurten mätänemistä. Helppohoitoisen ruukun voi tarvittaessa pestä astianpesukoneessa, joka tietysti on aina pelkkää plussaa.
Orkidealle suunniteltu ruukku
Haluan mainita myös ruukun kivasta ulkomuodosta, jossa orkidean juuret jäävät oikeaoppisesti näkyviin luonnonvalon armoille. Ensiksi ajattelin etten pidä siitä, että juuret ja ruskea hake ovat näkyvillä. Puolipäivää kasvia tiiraillessani olen jo tottunut tuohon lookkiin ja todennut sen olevan oikeastaan aika söpö.
Mielenkiintoista nähdä millainen vaikutus tällä itsekastelevalla Eva Solon ruukulla tulee orkidealle olemaan. Kokeelliset jutut ovat aina parhaita, joten raporttia luvassa ensi viikolla tästäkin siis!
Kivaa iltaa kaikille!
Lue myös: Kotipuutarha rakenteilla
Seuraa myös somessa
Ihan hyvinvoivalta tuo näyttää? Miten sitten hoidat orkideoitasi jos noin nopeasti kuolevat?
Mae-ri: olen ohjeen mukaan upottanut ne kerran viikossa noin tunniksi veteen ja yrittänyt sijoittaa ne sellaiseen paikkaan, jossa on auringonvaloa sopivasti muttei kuitenkaan liikaa. Pari kertaa olen orkidearavinnettakin antanut, mutten siltikään ole saanut pidettyä niitä kauaa hengissä. Pelkkiä oksiakin joskus katselin talven yli, toivoen että niihin tulisi uusia kukintoja, mutta katin marjat. 🙂 Kuihtunut kukaton orkidea, kuten muutkin huonokuntoiset kasvit, ovat surullisia. 😀
Pakko esittää tarkentava kysymys, mitä tarkoitat kuukahtamisella? On ihan normaalia että orkidea jossain vaiheessa tiputtaa kukkansa ja siirtyy hetkeksi, tai vähän pidemmäksikin, lepäilemään. Tämä on se vaihe kun monet ihmiset nakkaavat orkidean roskikseen kuin kertakäyttöisen leikkokukan ja mun sydäntä ihan särkee. Minulla on ollut orkideoja useamman vuoden ajan, tälläkin hetkellä niitä on kahdeksan ja vanhimmat niistä reippaasti yli viisivuotiaita. Olen huomannut että orkideat ovat itseasiassa aika sitkeitä kavereita jotka saattavat paitsi kukat ja kukkavarret, myös useamman lehdenkin tiputettuaan vielä puhjeta upeaan loistoon kun vain malttaa odottaa! Onnea kasvatukseen ?<br />
Hanna
Hanna: Tiedän, ja pari kertaa olen pelkkiä oksia hoitanut ja katsellut toivoen että niihin kasvaisi uusia kukkia, mutta eipä koskaan moista onnea minulle osunut kohdalle. 🙂 Lieneekö eri lajikkeissa ja alkuperämaassa jotakin sellaista että jotkut jäävät ilman uusia kukintoja kokonaan. Minulla lisäksi ovat nuo oksan latvat muuttuneet kuiviksi ja ruskeiksi, vaikka juuret ovat vihreät ja kosteutetut. Kaunita ovat nämä orkideat, mutta vaatisivat kunnon kosteustasapainon ja jonkinlaista suihkutteluakin ehkäpä, jotta selviäisivät hengissä pitempään. 🙂
Nyt olet varmaan ymmärtänyt jotain väärin 🙂
Orkideassa ei ole oksia, joten tarkoitat varmaan kukkavartta, jossa kukat ovat. Kukinnan jälkeen kukkavarren kuuluu kuivua ja kuivan varren voi leikata pois. Joskus kukkavarteen voi kehittyä pieni orkidean alku, jonka voi jättää siihen kiinni tai istuttaa uudelleen.
Tiia: kiitokset korjauksesta, juurikin kukanvartta tarkoitin. Laitan neuvosi talteen ja leikkaan jatkossa kuivan varren pois niin näyttää paljon kauniimmalta. 🙂
Niin en tiedä mitä tarkoittaa vaikeahoitoinen, itselläni vanhimmat orkideat siis perhoskämmekät ovat noin viisi vuotiaita ja kukkivat yhä uudelleen ja uudelleen. En ole sitten alkuaikojen yhtään heittänyt roskiin. Sanoisin, että hoito on helppoa. Ruukku on kyllä kaunis.
Saili: Olisipa minullakin yhtä hyvä tilanne, mutta en ole koskaan saanut orkideaa kukkimaan uudestaan. Vika voi olla minussa tai orkidealajikkeessa, en tiedä miksi minun orkideani eivät koskaan selviä. 😀
Eivät ole vaikeahoitoisia. Muistaa vaan seurata juuria, kun muutttuvat harmaiksi, on kastelun aika. Pidän itse pohjoisikkunalla talven ja siirrän keväällä aurinkoisemmalle puolelle. Olen saanut useasti jopa kukkimaan uudestaan. Ei ole vaikeaa.
Marjo: Juuria seurailenkin ja viikossa sen huomaa kun ne alkavat kaivata vettä, muuttuvat sellaisiksi vihertävänharmaiksi, hieman hopeisiksi. 🙂 Minulla on itä-länsi ikkunat ja orkideat ovat talvella olleet (siis ne risukepit kun kukat ovat lakastuneet) keittiössä tai eteisessä jossa vain aamulla hetken aikaa on aurinkoa. Kukkien ollessa elossa pyrin pitämään orkideaa olohuoneessa jossa eniten valoa, varsinkin iltaisin. <br />
<br />
Myös orkidealannoitetta olen useasti kokeillut, mutten huomannut yhdelläkään kertaa mitään vaikutusta orkidean olemuksessa – en kukkivana enkä ilman kukkiakaan. Tiedä sitten miksi minulla orkideat eivät ole koskaan kukkineet uudestaan, saattapi olla hoitajassa vikaa tai sitten ne eivät vaan viihdy meidän kotona tarpeeksi kukkiakseen uudelleen. 😀
Tarkoitatko, että olet heittänyt orkideat pois kun kukkaset irtoavat ?? Eihän se koko kukka silloin ole kuolemassa. Kukkii taas myöhemmin uudestaan kun jatkat hoitamista.
Acanthus: En suinkaan, niidenhän kuuluisi kukkia useamman kerran kuin yhden. 🙂 Minulla vaan ei ole pitkästä odottamisesta huolimatta koskaan käynyt niin hyvin että ne olisivat kukkineet toiste. Oksien (varsien) latvat ovat muuttuneet kuiviksi vaikka juuret ovat raikkaan vihreät, ihan kuin vesi ei yltäisi maaliin asti ja sen vuoksi tuo latva-alue surkastuu ja kuivahtaa pois. En tiedä missä syy tuohon ongelmaan, tarkkojen ohjeiden mukaan olen kasvejani hoitanut ja parhaani niiden viihtymyksen eteen yrittänyt tehdä. 😀
Se oksien kuivuminen on täysin normaalia. Niin omanikin tekevät. Siinä voi kestää kuukausia, jopa melkein vuosikin, että innostuvat taas kukkimaan. Silloin ne alkavat taas kasvattamaan uusia kukkavanoja ja kohta niihin ilmestyy nuppuja. Olet ollut liian kärsimätön ja turhaan hävittänyt elinvoimaisia kasveja!
Acanthus: Minulla oksien yläosa (noin puolivälistä ylöspäin) on muuttunut kukintoja odotellessa ruskeiksi ja kuiviksi. Syytä en sille tiedä, mutta kukkakaupan myyjä sanoi ettei sellaiseen uutta kukkaa kasva. En ole sitten jaksanut 6kk enempää odotella, kun nuo oksat eivät kovin nättejäkään ole. 😀 Ehkäpä tällä kertaa onnistuisin, enkä liika- tai alikastelisi orkideaani ja välttäisin ruskeat varret. 🙂
Minunkin orkideani on ainakin viisi vuotta vanha. Se aloittaa kukinnan joka vuosi marraskuun lopussa ja kukkii yleensä sen viisi kuukautta kunnes kukat alkavat nahistumaan ja tippuvat keväällä pois. Orkideani on tietysti tyhjine kukkavarsineen ankean näköinen ison osan vuotta, mutta on kyllä täysissä voimissaan. En leikkaa tyhjiä kukkavarsia pois sillä orkideani alkaa tekemään usein vahoihin varsiin sitten taas marraskuussa uutta kukkavartta. Orkideaa voi lannoittaa helmikuulta lokakuulle. Onnea orkidean hoivaamiseen!
Anne: Aijai, olen sinulle(kin) kateellinen! 🙂 No, kenties viimein olisi minun vuoroni onnistua saamaan toinenkin kukinta aikaiseksi. 😀
Olen ostanut silkkisen orkidean oksan, siis kukkavarren, ja kun orkidea lakkaa kukkimasta tökkään sen lehtiruusikkeen taakse niin että hän melkein näyttää aidolta, ja usein myös tyhjään kukkavarteen tulee uusia vauveli orkideoita eli keikejä, ( keiki ) 9 vuotta ollut pisin orkideani, mutta kuoli muuton vuoksi ilmeisesti. Silkkiorkidean värejäkin alkaa olla useita joten ei aina tarvitse ostaa samanväristä, mutta itse rakastan violettia kukkaa joten ostopäätös on helppo.
Sanna: silkkiset kukat ovat nykyisin todella aidon näköisiä ja kaukana 90-luvun muovisista tekokukista. Maksaa varmasti itsensä takaisin vuosien varrella. ❤️