Oma Koti Valkoinen -blogin kirjoittajana toimii helsinkiläinen Miia, joka asustaa ja sisustaa 80m2 kokoista kerrostalokolmiota. Suomen suosituimpiin vaikuttajakanaviin kuuluvassa Oma Koti Valkoinen -blogissa sekä blogin somekanavissa käy viikottain yli 30 000 lukijaa ja yksittäinen blogipostaus tavoittaa kuukaudessa yli 75 000 suomalaista.
Ahkerasti päivittyvässä blogissa inspiroidutaan kotimaisesta designista ja jaetaan aitoja otteita elämästä. Minimalistista ja käytännöllistä arjen estetiikkaa, sisustusta, remontointia, kulinaristisia kokemuksia, helppoja ruokareseptejä ja tavallista elämää - niistä on tämä blogi tehty!
Yhteistyössä: YLE
Oletko koskaan miettinyt minne jätteet menevät, tai mikä näistä on ekologisin vaihtoehto: muovipussi, paperikassi, kangaskassi vai luomupuuvillakassi? Tiesitkö että muovipussin hylkääminen ei olekaan itsestäänselvä ekoteko ja että puuvillakassi onkin kaikkein epäekologisin vaihtoehto? Tunnistatko kierrätyskelpoisen muovin ja tiesitkö että muovi on meille ihmisille jopa elintärkeä materiaali? Näihin ja moniin muihin muoviin liittyviin mietteisiin ja kysymyksiin löydätte vastauksen YLEn uunituoreesta I Love Muovi -kampanjasta.
Suomalaisen sekajätteen määrä
Suomessa poltetaan päivittäin 800 rekallista sekajätettä, mutta tämäkään ei riitä ja siksi meidän suomalaisten jätelasteja toimitetaan myös Ruotsiin ja Viroon poltettavaksi. Yhteensä Suomesta lähetettiin viime vuonna yli 100 000 tonnia sekajätettä ulkomaille ja vaikka määrä tuntuu järjettömän suurelta, on meillä Suomessa tilanne silti vielä hallinnassa muuhun maailmaan nähden.
Jopa 99 % suomalaisten jätteestä saadaan hyödynnettyä joko energiana tai uusiomateriaalina, mutta jätettä syntyy niin valtava määrä että jätevirta olisi saatava balanssiin kulutustottumuksia ekologisemmaksi muokkaamalla ja jätteiden huolellisemmalla kierrättämisellä – muovit, metallit, biojäte, tekstiilit, paperi, pahvi, lasi ja erilaiset erikois- ja ongelmajätteet eroteltuina.
I Love Muovi – Tärkeimmät faktat
Olen I Love Muovi -kampanjan myötä oppinut kaksi uutta asiaa:
1. 1100°c kuumuudessa poltettavien sekajätteiden taivaalle tupruttelema savu sisältää lähestulkoon vain hiilidioksiidia ja vettä, muiden epäpuhtauksien jäädessä filtteriin. Jätteenpolton seurauksena savupiipuista ei siis savuakaan myrkyllisiä kaasuja, kuten moni itseni lisäksi on saattanut luulla.
2. Jäte ei täysin katoa polttamalla ja aivan kuten saunan pesäänkin, jää jätevoimalan uunin pohjalle monenlaista kuonaa ja tuhkaa. Suomen suurimmassa jätevoimalassa Vantaalla syntyy päivittäin viisi rekkakuormallista polttokuonaa, josta se pakataan ja kuskataan metallien erottua varten Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen Espooseen. Miettikää miten hullua – kauhoa roskien poltosta syntynyttä tuhkaa ja kuonaa kuorma-autoihin ja siirtää se paikasta A paikkaan B, jotta se voidaan lajitella metalleiksi ja mahdolliseksi maa-ainekseksi.
Jopa 70% jätteestä voitaisiin kierrättää
Suomalaisten kotitalouksien tuottamasta sekajätteestä jopa 70 % voitaisiin kierrättää uudelleen sen sijaan että tämä sekalainen sekäjätteeksi kutsuttu massa päätyisi jätteenpolttolaitokselle poltettavaksi. Jätemateriaalien lajittelu kotona on yksi helpoimmista yksittäisen ihmisen ekoteoista, jolla on vaikutusta ympäristöön – ja tähän tähtää I love muovi: lajitellaan muovi kiertoon ja uusiksi tuotteiksi!
I love muovi -kampanjan kiertue valloittaa viisi kaupunkia, joissa se jalkautuu toreille ja kouluihin opastamaan ja kannustamaan muovin lajittelussa. Kampanjan ensimmäinen toritapahtuma järjestetään Tampereen Keskustorilla ensi perjantaina 5.4. klo 16-18 ja kiertueen päätöstapahtumaa juhlistetaan suoran televisiolähetyksen tahdittamana Helsingissä lauantaina 4.5.2019 – lue lisää kiertueohjelmasta ja aikatauluista täältä: yle.fi/i-love-muovi-kiertue
Mihin kaikkeen lajittelu on ratkaisu? I love muovi vastaa kysymykseen kaikilla kanavilla ja ympäri Suomen huhtikuussa. Postauksen alla teille ennakkomaistiainen, jonka kuvauslokaation taidattekin tunnistaa. 😀
Oletko mukana? Laitetaan muovi yhdessä kiertämään, joten kanna sinäkin muovisi kekoon ja autetaan yhteisvoimin vähentämään sekajätteen määrää. Lajitteluteko on konkreettinen teko ympäristön puolesta – nyt ja tulevaisuudessa!
Kattavan infopaketin, kierrätysvinkit sekä I love muovi -kiertueaikataulun löydät: yle.fi/I-Love-Muovi
Kivaa keskiviikkoa kaikille!
Kuvat: YLE
Katso video tästä: facebook.com/yleareena/video
Seuraa myös somessa
Katsoin YLE Areenasta samaisen dokkarisarjan, jonka säkin olet katsonut. Sekajätteestä kertovaa jaksoa katsoessa tuli aika etova olo, se miltä jäte ennen polttamista näytti oli aika ällöttävää. Aloitin itse muovin, biojätteen ja metallin kierrätyksen maaliskuun alussa (vasta!) ja mieli on jotenkin levollisempi kun tiedän tekeväni nyt osani. Muitakin kestävämpiä ja järkevämpiä ratkaisuja olen tehnyt tai ainakin yrittänyt tehdä, mutta olen matkallani vasta hyvin alussa. Tutkailen, kokeilen ja opiskelen – oppimateriaali ei todellakaan lopu kesken! 🙂
P.S. ”Piireissä” ollaan vähän eri mieltä tuon kangaskassin huonommuudesta verrattuna muovikassiin, erityisesti jos ajatellaan, että joka kauppareissulla ostettaisiinkin se muovikassi sen sijaan, että kannettaisiin kangaskassia mukana. Toki, kyseessä on varmaan valmistusprosessin ekologisuus (puuvillan kasvatus/vedenkulutus), mutta noin niin kuin loppukäyttöä ajatellen uskotaan kuitenkin siihen, että kangaskassin pitkäaikainen käyttö tuottaa vähemmän jätettä. 😉
Irina: Ihan totta, kangaskassi ei välttämättä ole epäekologisempi kuin muovipussi, riippuen ihan siitä millainen kangaskassi on kyseessä. Tuo YLEn vertailu koskee luultavasti uutena ostettua kangaskassia versus uutena ostettua muovipussia. Vanhoista lakanoista itse ommeltu kangaskassi on tottakai ekologisempi kuin muovipussi, ja vanha uusiokäytössä kymmenettä kertaa oleva muovipussi vuorostaan on ekologisempi kuin kaupasta ostettu kangaskassi jota on käytetty alle 30 kertaa. Nämä on analyyttisiä juttuja ja ekologisuuteen vaikuttaa niin moni muuttuja ettei suorilta käsin voida sanoa mikä on tuntemattoman kaupassakävijän ekologisuuden taso. 🙂
Minulla on Lindexistä ostettu kierrätyspolyesteristä valmistettu kestokassi jonka koen olevan ekologinen valinta. Muovipusseja en kaupasta osta kuin roskapusseiksi ja valintani on Pirkan kierrätysmuovista valmistettu roskapussirulla. Vahva suositus jos jokus itse tarvitset muovipusseja roskille eikä omassa varastossa ole mitään sopivaa valmiina. 🙂
Tuo muovin kerääminen ja kierrätys on mainio asia. Valitettavasti voisin väittää että meidän taloyhtiössä on asiasta kiinnostuneita n. 30% talouksista ja näistäkin vain jotain 15% tietää mitä sinne muovinkeräysastiaan saa laittaa, loppuja asia ei kiinnosta ollenkaan ja muutenkin kaikkiin kiinteistöllä oleviin astioihin laitetaan mitä sattuu. Ihan on seurattu tätä meidän taloyhtiössä. Nyt kannattaisi koulujen ja päiväkotien tarttua tähän kierrätysasiaan ihan tosissaan, vaikkapa ihan omana oppiaineena, moni vanhempi kun ei ehdi/osaa/jaksa/välitä tästä aiheesta jälkikasvunsa kanssa keskustella, ja luontevin tie näiden oppimiseen on siis lapset ja ne aikuiset joita lapset kuuntelevat ehkä paremmin (vanhemmille kun helposti tulee sanottua se joo-jooo…)
Mirja Maria: Meillä myös sama, taloyhtiössä vain murto-osa kierrättää muovit ja meidän muovinkierrätysämpärit ovatkin usein tyhjillään. En edes tiedä kuinka usein ne tyhjennetään, mutta eipä meillä juuri muita roska-autoja ole näkynyt kuin sekajäteautoja. Olen myös poiminut vääränlaisia roskia roskaämpäreistä usein, maitopurkkeja biojätteestö ja pahvia muovinkeräyksestä. Olen niin natsi että kun näen roskan olevan väärässä ämpärissä niin kurotan ne pois ja laitan oikeaan paikkaan. 🙂
Muovi on inhaa ihan kaikissa muodoissaan…astioina,ruukkuina,kasseina ei olla käytetty vuosiin…se on keinotekoista ja rumaa.
Vältän sitä niin pitkälle kuin voin:)
Nanna: Muovi on aikamoinen murhekryyni, mutta myös tarpeellinen jota moni ei tule ajatelleeksi. Lääketieteessä muovi on meille ihmisille elintärkeää, mutta muilta osin sen käyttöä tulisi tuotevalmistuksessa ehdottomasti vähentää… ja tietysti kierrättää olemassa olevat muovit asianmukaisesti. 🙂