Kaupallinen yhteistyö: Canon Suomi

Uuden kameran hankkiminen on siintänyt ajatuksissani jo jonkin aikaa. Moni pitempään blogiani seurannut varmaan muistaakin kuinka olen nykyisen Olympukseni kanssa välillä taistellut. Canonin järkkärit ovat olleet ykkös vaihtoehtonani ja sain Canonin EOS 70D -kameran kokeiluun muutamaksi viikoksi. En olisi uskaltanut suinpäin rynnätä ostamaan uutta kameraa, joten on hyvä että pääsen konkreettisesti kokeilemaan kameran toimintoja ja kuvaustaitojani etukäteen ennen ostopäätöksen tekemistä.

Testissä Canon EOS 70D kamera

Testissä minulla on Canonin EOS 70D 18-135 IS STM kittilinssillä, joka soveltuu hyvin yleiskuvaamiseen. Tämän hetkisellä näppituntumalla kamera vaikuttaa oikein kompaktilta paketilta ja voittaa kyllä kevyesti oman Olympuksen Pen PM-1 minikamerani.

Yhdistän tähän testikuvauspostaukseen myös postaustoiveen sohvan toisenlaisesta sijoituspaikasta. Muutama teistä lukijoista ehdotti että sohva siirrettäisi ikkunan edestä vastapäiselle puolelle selkä keittiöön päin. Tämä olisikin oikein kiva kokonaisuus, ellei katossamme olisi päivittäisessä käytössä olevaa keinua.

Keinu on meille se ehdoton ykkönen, joka sanelee tilan muiden kalusteiden asettelun. Järjestys vaihtuikin tästä takaisin vanhaan malliinsa heti näiden kuvien ottamisen jälkeen.

Sisustuskokeilu lukijoiden ehdotuksen mukaan

Sohvaa siirrellessäni kokeilin sitä vielä seinähyllyjen eteen ja jätin tällä kertaa hyllyjen ja sohvan väliin pienen happiraon. Tämä on myös aika kiva, mutta minua ihan aavistuksen verran tökkii se, että seinähyllyt ovat 30cm liian pienet sohvan leveyteen nähden.

Tästä ongelmasta selviäisin sillä, että lisäisin seinälle pienet 30cm levyiset Lack-hyllyt ikkunan puolelle, mutta pikku-Lackeja ei saa korkeakiiltovalkoisena. Kaikki hyllyt pitäisi vaihtaa mattavalkoiseksi, tai sitten tuunata pikkuhyllyt kiiltävänvalkoisella maalilla tai DC-Fix kalvolla. Jätän asian vielä makustautumaan mielen sopukoihin.

Lapsiperheen arkisotkut

Ja tässä sitten taas tämä lähtövaihe ja paluutilanne pienellä kaaoksella varustettuna. Meillä ei tosiaan mene varttiakaan, ennen kuin hillitty ja hallittu siisteys on tässä kunnossa. 3-vuotiaan naperon kanssa ei koristetyynyt pysy ojossa eikä tavarat muutenkaan paikoillaan. Artekin Kanto-teline on muuttunut meillä junanvaunuksi ja valkoinen Mammut-jakkara edustaa Muumien majakkaa. Vaikka likaista ei olekaan, niin sotkuista kyllä jokainen päivä. 😀

Sisustus syntyy pienten lasten ehdoilla

Haluankin tässä sanoa yhteisesti kaikille teille, jotka olette viime aikoina kritisoineet sisustustamme, että on todellakin aivan eri asia sisustaa ja somistaa sinkkunaisen lapsetonta ja lemmikitöntä keskustakotia kuin lapsiperheen kotia. Lapsiperheiden keskenkin on suuria eroja ja kaikki riippuu siitä kuinka monta ja minkä ikäistä lasta kodissa asuu ja onko koti omakotitalo isolla pihalla vai kerrostalokoti kaupungin ytimessä.

Valitettava totuus on se, että vaikka kuinka haluaisin laittaa omaan kotiini kauniita asetelmia, kukkamaljakoita, rypyttömäksi silitettyjä lakanoita, niin ei se kolme vuotiaan tytön, tai pienten lapsien kanssa muutenkaan, ole kovin fiksua.

Blogin kuvia varten voisin toki somistaa iltaisin omassa rauhassani vaikka mitä ihanaa asetelmaa, mutta en näe siinäkään oikein järkeä että pelkän kuvaamisen vuoksi koristelen kotia ja kuvien ottamisen jälkeen siivoan kukkamaljakot, tuikkukokoelmat ja sisustuskirjapinot kynsilakkapurkkeineen jemmaan pois tytön ulottuvilta. 

Sisustaminen käytännöllisyys edellä

Tuollaiset edellä mainitsemani kauniit ja ryhmitellyt sisustuskuvat ovat ilman muuta kaunista katseltavaa ja nautin itse suuresti myös tämän tyylisistä kuvista. Oman kotini osalta en kuitenkaan halua tehdä sisustuslavastuksia, koska minulle ja meille ne eivät ole arjen realismia. Vapaat viikonloput ovat sitten erikseen, mutta niitä varten en suotta ala keräämään sisustuskirja-, koristetyyny-, shaali-, kosmetiikka-, kynttiläkokoelmaa. Periaatteeni onkin, että se mitä ei voi pitää esillä varjelematta tai varastoimatta, ei ole meille tarkoitettu.

Lisään vielä, että minusta kodikkuus tai sen puute on useimmiten lähtöisin mieltymyksistä ja jokaisen omasta sisustusmausta. Itse koen että meidän kotona on nyt hyvä olla ja eläminen näiden seinien sisällä näiden kyseisten tavaroiden ja kalusteiden kanssa on mukavaa ja viihtyisää sekä helppoa. Kaikki eivät kuvien perusteella tai muutoinkaan ajattele samoin, eikä tarvitsekaan. Jokaisen oma koti on se maailman tärkein paikka ja itse kannustan kaikkia laittamaan omaa kotiaan mieleisekseen, vaikka ideat olisikin joskus yhtä pähkähulluja kuin minunkin. 😀

Canonista vielä mainitakseni, oletteko mitä mieltä tämän postauksen kuvista kuvina? Minusta nämä ovat onnistuneempia kuin aikaisemmat kuvani, enkä päässyt kameran manuaalisissa säädöissä vielä edes kunnolla alkuunkaan. Kamera on Olympukseen verrattuna huomattavasti käyttäjäystävällisempi ja tämän hetkisen kokemukseni perusteella vaikuttaa siltä, että Olympukseni tulee vaihtumaan Canoniin pysyvästi.

Ihanaa illan jatkoa!